Koira syö mun hermot!!

ja lapsille päivittäiset imurointivuorot ja mies moppaa viikottain. kieltäydy hoitamasta koiraa, tehköön ne ketä sitä haluaa. eiköhän mielipiteet muutu?

Minkä ikäinen? kenen toiveesta hankittu?



Meillä on pitkän tauon jälkeen taas koira. Mies ainoana ensin vastusti koiran hankintaa, mutta taipui lopulta kun huomasi miten tärkeä asia minulle ja lapsille on. Sovimme selvät pelisäännöt: koiran ulkoilutukset ja pissa/kakka- ym. sotkut hoidan minä ja isommat lapset osallistuvat (lähinnä ulkoilutukseen). Päävastuu koirasta on siis minulla ja hyvä niin. Mieskin on aivan ihastunut koiraan, mutta muistuttelee välillä, että koira ei saa olla perheen ykkösasia, ja niinhän se onkin, varsinkin lapsiperheessä. Meidän koiran on niin ihana ja valloittava, että satunnaiset pissasotkut ja päivittäiset ulkoilutukset ja ylimääräiset imuroimiset tuntuvat pikkujutulta.



Mutta teidän kohdalla olisi varmaan syytä miettiä koiran perimmäistä olemusta teidän perheessä. Miksi kaikki koiranhoito on sinun vastuullasi, jos ei omasta halustasi? Eivätkö mies ja lapset pysty osallistumaan?

Anoppi kuoli ja koira jäi orvoksi. Mä en alunperinkään halunnut tota koiraa, mutta väsytystaistelun voitti sitten mies ja lapset, koira tuli meille.

Mä en ulkoiluta sitä kuin vain silloin jos on pakko ja ulkoilutus hoituu kyllä, asutaan omakotitalossa joten koira saa muutenkin olla paljon pihalla, mutta sisäkoira se on.



Mun on tällä hetkellä pakko siivota noita sotkuja koska on toi vauvakin. Inhottaa laittaa toista lattialle. Koira on kiltti, mutta vähän kuriton. En tykkää että tulee sohvalle, mutta heti jos silmä välttää niin siellähän se on. Näillä ilmoilla kun on sateista niin toi ällöttää tapa ällöttää.



Mä en muutenkaan vaan pidä koirista, tai kai mä pidän kunhan meillä ei ole koiraa täällä kotona.



Nyt se on kipeenä, ripuloi ja oksentaa! Helvetti, tuntuu että koko kämppä haisee.



Mä siedän tota koiraa hyvin vastentahtoisesti täällä meillä. Nyt mun pinna on niin kireellä sen takia että tekis mieli lukita se ulos kokonaan tai vessaan. Mutta en mä mikään rääkkääjä ole, haluisin vaan siitä eroon, mutta noi yhet taipuu varmaan vasta sitten kun saa hermoromahduksen, jos silloinkaan?

miksei se voisi olla enemmän ulkona? Yleensä noi mahavivatmenee ohi päivässä, joten kyllä se nyt yhden päivän voi olla pihallakin kunhan ei palele. Luultavasti aikuinen koirakärsii ymös siitä, että tulee vahinkoja sisälle, joten sillekin voi olla mukavampi kun ehtii aina ulos.



Koiran voi myös opettaa viettämään osan aikaa "omassa huoneessa" (kodinhoithuoen tai muu helposti siivottavatila), esim, aina ulkoilun jälkeen niin suurempi osa hiekasta ropisee sitten sinne. Ja kyllä vielä 9-vuotiaskin oppii uusille tavoille esim. sohvan suhteen, mutta sun pitää panostaa siihen se viikko pari. Pidät sitä silmällä ja kiellät jo siinä vaiheessa kun se vasta harkitsee sohvalle menoa. Voit myös opettaa sille oman paikan jonne se menee käskystä, niin saat sen komennettua tieltä pois tarvittaessa. Työtä tämä kaikki toki vaatii, mutta jos koira on taipuisa ja parusrauhallinen, niin kuukaudessa saat varmasti sen jo tavoille ja elämä alkaa helpottua.

tuollaista se on koiran kanssa jos on vauvakin; jatkuvaa siivoamista. Heino juttu kuitenkin, että otitte koiran, että se pääsi tuttuun perheeseen.



Edessä on vielä kurakelit ja talven loskakelit, joten ei siivoaminen ihan heti lopu. Ja sitten karvanlähtöaika. :) Koeta kestää, eihän tuon ikäinen koira enää kauaa elä. Ajattele myönteisesti; lapsesi saa hyvän vastustuskyvyn kun koira pyörii talossa.