Te kellä itseä paljon vanhempi mies

ja tietty alkaa vähän miettii että tuliskohan tästä jotain vaiko ei...eli kannattaako edes kokeilla. Mies on aivan hirmusen mukava ja huumorintajuinen ja nuorekaskin ikäisekseen (pukeutumistyyliltään jne...) meillä oli niin hauskaa että ei oo tosikaan!!! En sitten tiedä vielä et mitä yhteistä voisi olla tai onko, esim musiikkimaku, ja mitä mistäkin asiasta ajattelee ja mitä arvostaa jne. Eli pitänee tutustua lisää, sittenhän ne asiat selvenee siinä. Mies tuntuu hyvin viriililtä ja jaksavalta, on kova touhuamaan. Et hyvältä vaikuttaa =).



Ap

meillä 12 vuotta ikäeroa. On ollut hyvä ikäero. Tai sitten parisuhteemme on toiminut muuten vaan tosi kivasti :) Naimisissa ollaan, lapsia löytyy.

Yhdessä olemme olleet 12 vuotta.

Nooh, minä pidän kaikesta musiikkista, mutta miea ei ymmärrä mitään nykymusiikin päälle. Tyyliin kuka Kurt Cobain ja onkse Rihanna joku hyvä...

Festareille en ole saanut koskaan mukaan...discoon en saa mukaan..turha kuvitella mitään aktiviteettilomia(vaikka melontaretki Etelä-Amerikkaan)

Ei ymmärrä kakkahuumoria ..

..ei mitään lähetyssaarnaajaa kummempaa sängyssä..

ja oikeastaan ne sänkyhommatkin käytännössä loppu vuosia sitten kun ei vaan ukkoa kiinnosta.

Alusvaatteilla kun koittaa viekoitella, kysyy mies: "onko äidillä jäänyt lääkkeet ottamatta aamulla"

Uko todennäköisesti kuolla kupsahtaa kun pääsen itse eläkkeelle.

On meillä ihan hyvä elämä, mutta joskus toivon, että olisin miettinyt kakis kertaa ennenkuin sidoin itseni dinosaurukseen.



Summa summarum, etsi joku ikäisesi tai nuorempi.

ja paras ihmissuhde, mitä mulla on ikinä ollut! aikaisemmat partnerit ovat olleet samanikäisiä ja ex-mies vuoden nuorempi. täysiä kakaroita verrattuna tähän mieheen. mies on 49v.



minäkin aluksi mietin kovasti, että onko hän liian vanha mulle. mutta nyt 1,5 vuoden jälkeen olen todella tyytyväinen. mies on aivan ihana, seksielämä on aivan huippua, olemme molemmat viriilejä ja aktiivisia. miehen kokemus ja itsevarmuus näkyy pelkästään positiivisella tavalla. hän on vahva ja turvallinen kallio, johon voin luottaa. existä ei voinut sanoa samaa. saan olla täysin oma itseni.



enemmän kuin ikä vaikuttaa mun mielestä luonteenpiirteet ym. olemme todella samanlaisia ja samanhenkisiä, meidän on helppo olla yhdessä. mies on sekä ulkonäöltä että muutenkin ikäisiään nuorempi ja nuorekkaampi.



negatiivisina asioina ajattelin aluksi, että mies ei varmasti halua enää lapsia (3 lasta), kun taas mulla oli kamala vauvakuume (1 lapsi). no, nyt olen raskaana ja mieskin on asiasta todella onnellinen. ajattelin myös jossain vaiheessa sitä, että 10 vuoden päästä mies pääsee jo kohta eläkkeelle, kun mä joudun tahkoamaan työelämässä vielä ikuisesti.



musiikkimaut, telkkariohjelmat ym. me otamme huumorilla, koska hän on 60-luvun lapsi ja minä 70-luvun lapsi. huumorimme on hersyvää ja vitsailemme toisillemme pappamusiikista ja pissismusiikista =)



lähipiiri on ollut pelkästään onnellinen meidän puolesta. joten nyt menee hyvin. en sitten tiedä 10 vuoden päästä, mutta sitä en aio murehtia etukäteen =)tärkeintä on, että tällä hetkellä olemme korviamme myöten rakastuneita toisiimme.

Ikäero ei tee suhteesta huonoa eikä hyvää vaan henkilökemia, meillä yli 20 v ikäeroa mies on kuin kolmekymppinen ja todella herrasmies. Ikä tosiaan on vain numeroita!

kokemuksia kaipaisin kiitos!!

Vakavaa on, lapsia on yhteisiä 2 :)

Mutta ei kai se haittaa.



t. av-pappa

Meillä ei oo ku 9-vuotta. Hyviä puolia, mies kokonaisuudessaan ja huonoa mies kokonaisuudessaan, niin kuin varmasti olisi myös jos ikä about sama.

Musiikkimaku on samanlainen, mutta mies toki tuntee vanhempia bändejä paremmin kuin minä. Puhuu joskus jostain isommista tapahtumista kuin minun pitäisi ne muistaa. Sitten huomautan että olen ollut tapahtuman aikaan ehkä 3v.



Molempien kaverit olleet aluksi vähän varauksellisia, mutta huomanneet pian että juttuun tullaan puolin ja toisin. Olen itse ikäisiäni vanhempi luonteeltani. Olen kokenut varmasti enemmän kuin keskiverto kolmikymppinen ja mies taas on ikäistään nuorekkaampi. Meillä on hyvin samanlainen kokemustausta.

mietin vaan sitä et miten vanhempi mies jaksaa esim. seksiä ja miten muuten mielenkiinnon kohteet asioihin kohtaavat tai eivät kohtaa jne.



ap

mietin vaan sitä et miten vanhempi mies jaksaa esim. seksiä ja miten muuten mielenkiinnon kohteet asioihin kohtaavat tai eivät kohtaa jne. ap

Siis mihin olet miehessä ihastunut, jos et noita tiedä?

Mutta ei kai se haittaa.

t. av-pappa

av-papalla on suihku ja sen verran hyvä eläke, että on vara ostaa deodoranttia ;)

t. keski-ikäinen av-mamma

Eikös nämä ongelmat ole kiinni jostain ihan muusta kuin iästä.

mietin vaan sitä et miten vanhempi mies jaksaa esim. seksiä ja miten muuten mielenkiinnon kohteet asioihin kohtaavat tai eivät kohtaa jne.

ap

On herättänyt närää mm. varsinkin miehen naispuolisissa kollegoissa ja tuttavissa, mun kaverit on aina suhtautuneet hyvin.



Vanhempani olivat liittoamme vastaan, samoin miehen vanhemmat, ja miehen sukulaiset tuntuvat vieläkin paikoin suhtautuvan vähän alentuvasti muhun, mut nyt periaatteessa kaikki ovat hyväksyneet liittomme.



Kaksi lasta meillä on, ollaan oltu yhdessä kohta 6 vuotta.



Ikäeroa ei arjessa ajattele juuri lainkaan, en ainakaan minä. Se vain on huvittavaa, että nuoruus- ja lapsuusmuistot ovat niin erilaiset. Mies syntyi ja kasvoi ihan landella, oli pellolla töissä, menetti poikuutensa heinäladossa, Suomi oli täysi Kekkoslovakia niihin aikoihin. Mun nuoruus taas oli tyypillinen pikkukaupungin nuoruus diskoineen ja bileineen, asuttiin rivarissa, eikä mulla ole tod. mitään kokemusta maaseutu-hommista.



Me tykätään molemmat kovasti musiikista, ja sekin huvittaa, kun mies muistelee nähneensä Sex Pistolsit kaksi kertaa livenä Lontoossa, Rolling Stonesit vanhaan hyvään aikaan ja vaikka mitä muuta. Mä taas olen MTV-sukupolven kasvatti ja muistan nuoruuteni biisit nimenomaan musavideoiden kautta. Mutta ei nää siis häiritse, huvittaa vain :)))

Ei muuta haittaa kun se ettei mies jaksa enää touhuta samanlailla esim lasten kanssa kun minä. Meille syntyi yhteinen lapsi kun mies 41v. Molemmilla lapsia edellisistä suhteista.



Seksiä on ja se on tyydyttävää, parempaa ja enemmän kun nuoremman ex-mieheni kanssa.

mulla on 20 vuotta vanhempi mies, lapset edellisistä liitoista.



Minulle ei ole ongelma se, että toinen on syntynyt sota-aikana ja itse 60-luvulla koska työni liittyy historiaan.



Seksi on parempaa ja aktiivisempaa kuin oman ikäisen kanssa.



Ongelma on lähinnä ympäristön kummeksunnassa ja joskus mietin sitä, että toinen on suuntautumassa eläkkeelle ja minä alan olla kohta urani huipulla.

ja vielä kyllä riittää virtaa seksissä. Meillä ei ole ikäeroa kuin 12 vuotta mut olin henkisesti varautunut, että potenssiongelmia tulee viidenkympin jälkeen. Mut vielä ei ole ilmaantunut mitään!!! Meillä on aika kiihkeä seksielämä, seksiä on paljon taas nykyään, kun lapset ovat isompia ja vanhempien keskeistä aikaa on enemmän. Olemme aina olleet avoimia seksin suhteen ja puhuneetkin aiheesta paljon. Mies on paljon avoimempi puhumaan seksistä ja kokeilemaan uusia juttuja kuin miehet, joita tapailin nuoruudessani, kokemus kai opettaa ;-)



Niin, ja Viagraa meiltä löytyy, mies on kaksi kertaa sitä kokeilumielessä ottanut, koska se ei enää niin helposti onnistu, että voisimme rakastella kaksi kertaa ihan peräkkäin. Joskus sekin onnistuu, mut Viagra-kerroilla jaksoimme kolme laakia peräkkäin. Eipä tällaiseen ole sen enempää ollut tarvetta tai toivetta, joten Viagrat ovat "varalla" odottamassa sitä hetkeä, kun niitä ihan oikeasti tarvitaan. Ollaan tämäkin asia puhuttu moneen kertaa läpi, koska onhan se selvä, että viimeistään 60-vuotiaana Viagraan on pakko turvautua.

Oltu niin pitkään yhdessä että ehkä muutenkin seksi olisi lopahtanut kun ikäeron takia.Muuten eipä tuota arjessa ajattele.Puutteessa elelen =)

Itse olen ihastunut 8 vuotta vanhempaan, yhteisenä kielenämme puhuisimme englantia. Välillä itse miettii että pitäisikö vaan odottaa että joku enemmän oman ikäinen ottaisi minuun yhteyttä (tai näyttäisi kiinnostusta tai jotain vastaavaa). Mutta kun mietin että olisin esimerkiksi halukas saamaan ensimmäisen lapsen jo 21-vuotiaana. Jutut meillä on todella samanlaisia, ja olemme kiinnostuneita samoista asioista. Ei tässä kai ollut mitään päätä eikä häntää mutta kuitenkin halusin "avautua" tästä nyt tänne. :)