Vauvojen / lasten yökyläilystä

seuraavat (tuplat) 5kk iässä (taas häät kaukana) ja toisen kerran 11kk iässä (taas häät)



kuopus ei ole vielä (nyt 1v) ollut koko yötä muuta kuin kerran isänsä hoivissa 11kk iässä, kun menin ystävälleni vuorokaudeksi lomailemaan.

eikä tarvitse kuunnella muiden tapoja toimia. Erään ystäväni vauva oli yöhoidossa kolmeviikkoisena, koska äiti oli mielestään niin väsynyt, ettei jaksanut enää yhtään valvoa.



Minun lapseni ovat 6v ja 3v, eikä kumpikaan ole ollut yhtään ainutta yötä eläissään hoidossa koskaan eikä kenelläkään. Tähän on vaikuttanut sekä se, että varsinkin nuorempi oli mielestäni liian pieni yöhoitoon (ja hoitoon ylipäätään) vielä 1,5-vuotiaanakin. Ja kun kerran pienempi on ollut kotona, miksei sitten isompikin. No, toinen yhtä tärkeä tekijä on ollut se, ettei meillä ole ollut ketään, joka olisi tullut lapsia hoitamaankaan, joten senkään vuoksi heitä ei ole voinut yöhoitoon laittaa.

Mä en ole kanssa erityisesti kokenut tarvetta olla erossa lapsistani. Meillä on yökyläilyt aloitettu sitten vasta kun ovat osanneet itse pyytää. Pakon edessä sitten aiemmin eli lähinnä nuorempien synnytykset.



Minustakin kokonainen yö tuntuu aika pitkälle ajalle vauvalle. Sen sijaan mä voisin mennä ihan ravintolaan syömään hääpäiväillalliselle ilman lapsia. Ja siis: näin me olemme tehneetkin. Jos teillä on tuttu hoitaja, niin hän laittaa lapsen nukkumaan ja olette takaisin kotona sitten myöhemmin illalla.



Jokainen tekee tietysti omat ratkaisut. Ihmisten että joillekin irtiotto ihan pienestä vauvastakin voi olla tarpeen.



Meillä esikoinen oli huono nukkuja, tein muutaman kerran itse niin, että lähdin itse yökylään nukkumaan vähän pidempiä unipätkiä. Silloin vauva oli kuitenkin omassa kodissa isänsä hoidossa.



Mutta minkään yleisen "normin" tai sosiaalisen tarpeen vuoksi en lapsia yöksi lähettäisi. Meille on riittänyt parisuhdeajaksi ihan vaikka ravintolaillallinen.

oli juuri viimeyön mieheni vanhemmilla yötä ekaa kertaa ja hienosti meni. Lapsi oli ollute koko illan riemua täynnä, nukahtanut heti sänkyyn päästyään ja herännyt intoa puhkuen aamulla. Kun menin häntä hakemaan, siellä hän iloisesti leikki olkkarissa mumminsa kanssa. Lapsikin ihan selkeästi nautti olostaan. Mutta aikaisemmin ne olisi lasta halunnut yöksi pois kotoa antaa. Nyt tuntui sopivalta hetkeltä. Te itse päätätte koska on teidän lapsenne sopivaa yöpyä vaikkapa isovanhempien luona.

halunneet ja homma on toiminut hyvin. Sinä teet kuten itse haluat, ei ole mitään sääntöä milloin ne lapset voi yökylään viedä. Eli ei ajatuksesi ole yhtään epänormaaleja, miksi sitä lasta olis yökylään vietävä jos sellaista tarvetta ei ole? Kyllä ne ehtii isompinakin ja silloin varmasti itsekin siitä enemmän nauttivat.

Isovanhemmat tuttuja, nähdään lähes päivittäin, asuvat ihan lähellä. Vietimme mieheni kanssa vuosipäivää tuolloin ja oli ihana olla myös yö ihan kahdestaan ilman makuuhuoneessa nukkuvaa vauvaa. Saatiin myös kunnon yöunet(kin) nukuttua. Tuon ensivierailun jälkeen lapsi on ollut noin kerran kuussa yökylässä ja joka kerta mennyt täysin ongelmitta. Innoissaan leikkii mummulassa ja hyvin nukahtaa maidon saatuaan mummin laulaessa tuutulaulua. Oma peitto on ollut aina lapsen mukana, omat hajut siinä.

Meillä 9kk ei ole vielä ollut yökylässä, pisin aika mummin ja vaarin luona on ollut varmaan jotain 5h päiväsaikaan. En oikein osaisi vielä kuvitella jättäväni yöksi hoitoon, vaikka varmasti hyvin pärjäisikin kun mummula on tuttu paikka, mummi hoitanut paljon ja lapsikin iloinen ja helppo. Jos olisi noin hyvä syy kuin tuo teidän vuosipäivä ja suunnitelmissa oikein erityinen ilta teille vanhemmille niin silloin voisin kyllä hyvillä mielin ajatella yöhoitoa.



Olen samaa mieltä siitä, että on aika turhaa miettiä kauheasti missä iässä muut ovat mitäkin tehneet. Jokainen perhe on omanlaisensa ja te tiedätte mikä teille on hyvä ratkaisu. Jos romanttinen ilta kahden kesken kuulostaa ihanalta ajatukselta ja voit luottaa siihen että lapsi pärjää mainiosti hoidossa niin toteuttakaa ihmeessä tuo suunnitelma! Mutta tehkää se itsenne takia eikä siksi että muutkin ovat vieneet lapsensa hoitoon.

tytär oli vain 3,5 kk, kun oli yön hoidossa kotona, jonne mummi ja vaari tulivat häntä hoitamaan.



Alkuun pidin lasta liian nuorena jäämään kotiin "yksin", mutta koska olin saanut risteilyn syntymäpäivälahjaksi, päätin silti lähteä. Ikä oli lopulta todella sopiva, sillä lapsi ei vierastanut vielä, toisin kuin nyt.



Matkalla minulla kuitenkin oli lasta ikävä ja vaikka lasta yritetään nyt hakea puoliväkisin mummolaan yökylään, en ole häntä päästänyt (vaikka etenkin anoppi on sitä mieltä, että ilkeilen tahallani ja olen merkillinen ja toisiin ripustautuva ihminen, kun en suo heille lasta yöksi kylään).



Mielestäni sopiva ajattelutapa on se, että lapsesta voi olla erossa niin monta päivää, kun hän on vuosia... Eli yökyläilyä kodin ulkopuolella meillä suunnitellaan varmaan vasta sitten yli vuoden ikäisenä, riippuen myös siitä, miten tuo vierastaminen kehittyy.



Kaikkihan kuitenkin epäilemättä tuntevat lapsensa parhaiten itse, joten sitten kun siltä tuntuu, niin ei kun kokeilemaan! Ei kai yökylään ole pakko jättää/päästää milloinkaan, mutta viimeistään kun lapsi sitä itse ehdottaa, voisi olla hyvä päästää lapsesta sen verran irti... Saapa nähdä, miten tämä omalla kohtaa toteutuu. Olen kieltämättä läheisriippuvainen ja toivon todella, etten tee lapsesta pelokasta takertujaa takertumalla itse liikaa...

Meillä esikoinen oli 9 kk ekan kerran erossa musta. Olin todella kiinni vauvassa ja vauva söi tissiä vielä tuossa vaiheessa useita kertoja päivässä. Tuossa vaiheessa ei edes pullo kelvannut melkein koskaan, mutta nyt oli juonut pullostakin. Pelkäsin koko ajan miten vauva pärjää jne. Kaikki oli kuitenkin mennyt hyvin. En tiedä olisinko koska päästänyt irti ellen silloin. On ollut joitain kertoja sen jälkeenkin yökylässä, ei mitenkään säännöllisesti. Nyt lapsi on 3,5 v. On edelleen erittäin kiinni mussa. Kuopus on nyt 3 kk ja on ollut ulkopuolisella hoidossa kolmasti muutaman tunnin kerrallaan. Useimmiten nukkunut suurimman osan ajasta. Uskallan jättää yöksi kun on muotoutunut kunnon päivärutiini ja nukkuu paremmin öitä.

Eli siis uskaltaa jättää, äläkä pode siitä huonoa omatuntoa. Kiintymyssuhde äidillä ja lapsella on luonnollisesti voimakas. Epänormaalia ei ole sekään että vasta vuoden kieppeillä alkaa haaveilemaan vauva-vapaasta. Se ensimmäinen vuosi kun menee vauhdilla ja niin kiintyneenä vauvaan, ettei sitä voi kuvitella ellei sitä ole itse kokenut.

Toinen syntyi reilu vuoden päästä esikoisen syntymästä ja oltiin sovittu että lapsi menee tutuille isovanhemmille synnytyksen ajaksi. Kun oli loma aikaa ja isovanhemmilla halu ottaa yöksi niin aateltiin et kokeillaan. Asutaan tosi lähekkäin niin päästäs kyl paikalle 15min jos homma ei toimis. Mutta kaikki meni hienosti ja kun tuli synnytyksen aika ei enää tarvinnut miettiä miten pärjäävät kun oli jo kokeilu alla :) Jo aikasemmalla iällä isovanhemmat ollut meillä kotona ja laittanut nukkumaan mut me on itse tultu yöksi kotiin.



Menkää ihmeessä nauttimaan toisistanne kahden kesken kun mahdollista!! :D

eikä ole vielä ollut yökylässä. Varmaan meidänkin tuttavapiirissä aika harvinaista tällainen mutta en pidä tätä minään ongelmana. En ole lukenut ketjua mutta halusin siis sanoa, ettei ole mitään väärää siinä jollet jätä lastasi yöhoitoon. Ei tosin siinäkään jos jätät tuossa tilanteessa. Toimi vain niin kuin itsestäsi hyvältä tuntuu.



Mä itse ajattelen niin, että olisi mukavinta jättää lapsi yöhoitoon vasta siinä vaiheessa kun lapsi sitä itse toivoisi. Käytännössä kyllä voi olla, että jätämme hänet jo aiemmin hoitoon. Mä olen tähän asti ollut joka ikinen ilta nukuttamassa lasta yöunille, mies on ollut poissakin, pidempiäkin jaksoja esim. työmatkoilla ja joskus muissa menoissaan. Mäkin olen ottanut omaa aikaa iltaisin mutta olen tullut kotiin lapsen nukkumaanmenoaikaan tai joskus lähtenyt menoihin vasta lapsen nukahdettua illalla. Lähitulevaisuuden tavoitteena on se, että totutellaan lapsi siihen, että myös isä voi nukuttaa illalla (nytkin usein on mukana), päiväunien kanssa on tehty tätä totuttelua tänä kesänä koska sekin ollut alun vauvavaiheen jälkeen pitkälti mun hommaa.



Ja jos joku on sitä mieltä, ettei suhdetta voi hoitaa ilman lapsen yöhoitoa niin tähän en kyllä usko. Olisi kyllä hauska päästä miehen kanssa kahdestaan esim. hotellilomalle mutta melkein hauskempaa on käydä lyhyillä treffeillä kahdestaan. Yöllä kuitenkin meillä nykyisin lähinnä nukutaan niin en nyt tiedä onko se kahdestaan vietetty yö niin oleellinen... Ja niille jotka nyt alkavat kommentoida suhteemme seksittömyyttä tämän kommentin johdosta meillä on kyllä seksiä muttei se enää kymmenen vuotta kestäneessä suhteessa jatku koko yötä vaan paljon lyhyempi aika riittää kerrallaan. Me on useamman kerran oltu lapsen kanssa hotellissa ja myös kavereilla on yökyläilty. Toistaiseksi tämä on riittänyt meille lomailusta niiden omien treffien lisäksi, joilla on käyty muun muassa syömässä ja uimassa.



Luulen, että meidän lapsi jää yöhoitoon ehkä ensi kesänä jos tulee jotkut juhlat, joihin kutsutaan vain aikuiset. Tänä kesänä en vielä malttanut sellaisten takia jättää lasta yöhoitoon. Jos ei tällaista kutsua tule (mitä toivon kun en oikein pidä näistä juhlista) voisimme kenties joka tapauksessa jättää lapsen yöhtoitoon ja mennä vaikka teatteriin ja hotelliin yhdessä miehen kanssa.

Ovat 3,5 vuotta ja 4kk. En ole raskinut laittaa yökylään. Että et ole ollenkaan liian kiinni lapsessasi mielestäni :D. Mutta jokainen tyylillään, sinunkaan ei ole pakko laittaa lastasi hoitoon, vaikka muut ovat niin tehneet. Teette siltä kuin tuntuu parhaalta!

3-vuotiaasta alkoi pyytää itse yökylään mummin luo, joten on siitä lähtien päässyt noin 5-6 kertaa vuodessa.



Kuopus 1,5v oli juuri mummin luona yötä isänsä ja veljensä kanssa. Äiti yksin kotona, kun oli töitä.

on yökyläilleet mummeilla siitä lähtien, kun lopetin imettämisen. Noin 7 kk iässä siis. Kaikki mennyt hyvin. Lapset nyt jo kouluiässä ja kyläileevät vieläkin aina tarvittaessa ja omasta halustaankin tosinaan, joskus kaksi yötäkin kerrallaan jos haluavat. Mutta tämä oli meidän ratkaisumme. Ei teidän ratkaisuun tarvitse vaikuttaa mikään tai kukaan muu kuin teidän omat tunteenne.

paitsi esikoinen nukkui kotona famon ja fafan vahdissa kun synnytin kuopusta. Oli silloin 1v1kk ikäinen. Isänsä ehti aamupäivästä takaisin.



Mutta sanoisin, että jos lapsesi on sosiaalinen ja reipas ja tuntee hoitajansa, voit jättää yöhoitoon. Erityisesti omassa kotonaan yhden yön hoito tuttujen hoitajien kanssa tuskin kuormittaa lasta juuri lainkaan.



Oma esikoiseni oli todella arka tapaus ja sai itkukohtauksia kaupassa vieraiden ihmisten katseistakin. Häntä en olisi voinut kuvitella laittavani hoitoon vielä pienenä. Nyt 2v iässä on jo paljon reippaampi. Kuopus taas on huomattavasti rohkeampi, ja hänet ehkä voisinkin jättää hoitoon. Mutta ei ole tarvetta jättää, joten kotona saa olla. :)



Mukavaa tuplajuhlapäivää, teitte miten teitte!

Kukaan ei siis ole hoitanu lapsiamme, ikää nyt vanhemmalla 4,5 vuotta ja nuorempi on 1,5 vuotias. Lapset menee jo klo 19 nukkuu ja nukkuvat heräämättä (nukkuvat samassa makkarissa kanssamme). Meillä on siis olkkarissa joka ilta tosi paljon kahdenkeskeistä aikaa. ei tarvetta yökyläilyille.

niin kuinka monta tuntia se oikeasti on hereillä ollessaan erossa. Nukkuessa ei ajankulkua tajua, eikä siksi vauva tunne, ettei vanhempia ole ollut pitkään paikalla.

olla yksi yö erossa, hänen perusturvallisuutensa ei mitenkään vaarannu. Lapsi on lähes vuoden, ja varsinkin jos hoito tapahtuu teillä, omassa kotona. En näkisi asiassa mitään ongelmaa.



Oma tenava oli ekan kerran mummon hoidossa meillä kotona kun oli 7 kk. 10 kk oli mummolassa yötä, olin ollut siellä hänen kanssaan tätä ennen yhdessä pari yötä.



Nyt heittäydytään ihan hurjiksi, ja mennään kaupunkilomalle Eurooppaan. Ollaan kolme yötä pois. Lapsi on 2.