Onko koulutus ihmisen mitta?

niin paljon (ja niin vähän työpaikkoja) että on aika mahdotonta päätellä kenestäkään, mikä koulutus hänellä on. Monilla on mennyt niin, että parikymppisenä edessä on loistava tulevaisuus. Kolmekymppiseksi asti ollaan iloisia oman alan pätkätöistä ja jaksetaan toivoa että ura lähtisi nousuun. Kolmekymppisenä on tehty lapset ja on pakko ottaa vastaan ihan mitä tahansa järkevää työtä, jotta elättää perheen. Niinpä tällä alueella on hyvinkin korkeasti koulutettuja ihmisiä esimerkiksi puhelinmyyjinä, siivoamassa ja kaupassa.



Kun elämä on siinä vaiheessa, että lapset on pieniä, aikaa on vähän ja arkinen, ei mitenkään mahtava työ vie siitä suurimman osan, niin ne keskustelunaiheetkin on hyvin arkisia. Ehkä, jos väkisin tehtäisiin tilanne, jossa pitäisi kilpailla yleissivistyksen määrällä, koulutustausta näkyisi jotenkin. Mut monien kavereiden kohdalla se vaan menee niin, että tärkeintä on käytännön taidot ja käytännön elämänhallinta, ja nehän harvemmin riippuu koulutuksesta.