Milloin suomenkieleen on rantautunut sana "käytänne"?

otos sulla on siitä, että sana "käytäntö" ei käy?

Normaalikoululla, jossa tein opeharjoittelut, yhden open joka toinen sana oli "käytänne". Päätin että en IKINÄ käytä ite tota sanaa! Karmean kuuloinen ja kuuluu mun inhokkisanoihin!

Eipä kumpikaan sana ole mistään rantautunut, molemmat ovat varmaan tietoisesti johdettuja sanoja siltä ajalta, kun kirjakieltä kehitettiin nopeasti vastaamaan suomen kielen aseman uusia tarpeita.



En jaksa nyt käydä yläkerrassa kurkkimassa sanakirjoja, mutta jotain tietoa voi löytyä Perussanakirjasta ja Kielitoimiston sanakirjasta, Nykysuomen sanakirjakin käy, vaikka onkin tosi vanhentunut.

Minua häiritsee ihan sama sana. Minusta kyse on siitä, että sanasta "käytäntö" on vain haluttu tehdä jotenkin "hienompi" versio. Vai onko siinä jokin filosofia taustalla jota en ymmärrä?

Minua häiritsee ihan sama sana. Minusta kyse on siitä, että sanasta "käytäntö" on vain haluttu tehdä jotenkin "hienompi" versio. Vai onko siinä jokin filosofia taustalla jota en ymmärrä?

että ei välttämättä ole uusi sana, on vain semmoinen sana, joka on yleistynyt - vaikka aika harvinainen se minusta silti on.

sen sijaan, että sanoisivat käytäntö, eivät käy talvella uimassa avannossa vaan avanteessa :P

7, toi oli hyvä! Täytyy heittää jollekin toi sopivassa tilanteessa.

EU-asioissa. Käytännesäännöt oli pitkä kirjallinen ohjeistus siitä, mikä olisi hyvä tapa tehdä tietty homma. Lienee siis jonkun lingvisti-juristin käännöstermi. Oikeasti olisi voinut tuosta paperista sanoa "suositukset". Luulen siis, että termi on tullut EU-lainsäädännöstä Suomeen yleisempään käyttöön eli lakimiehiltä.



Taannoin inhosin sanoja/termejä "antaa vapausasteita" ja "speksata tai jostakin asiasta on tietyt speksit". Onneksi noita ei kuule enää niin paljoa.

EU-asioissa. Käytännesäännöt oli pitkä kirjallinen ohjeistus siitä, mikä olisi hyvä tapa tehdä tietty homma. Lienee siis jonkun lingvisti-juristin käännöstermi. Oikeasti olisi voinut tuosta paperista sanoa "suositukset". Luulen siis, että termi on tullut EU-lainsäädännöstä Suomeen yleisempään käyttöön eli lakimiehiltä.

EU-kielessä on se mielenkiintoinen juttu, että jos jotakin asiaa - vaikkapa jotain teknistä laitetta - nimitetään EU-kielessä vaikkapa hilavitkuttimeksi, tuota termiä on pakko käyttää kaikissa muissakin käännöksissä, vaikka laitteen oikea nimi olisikin hulavanne.

EU kääntää todella paljon tekstejä, ja totta kai käyttää niitä käännöstoimistoja, jotka tekevät halvalla. Sen takia laatu ei ole aina kovin hyvää. Ja vaikka EU-tekstiä osuisikin kääntämään ammattitaitoinen kääntäjä, aiemmin tehdyt virheet on pakko toistaa.

Toki EU:lla on Brysselissä todella ammattitaitoisia ja hyviä kääntäjiä, mutta suurin osa käännöksistä teetetään polkuhintaan.

sen sijaan, että sanoisivat käytäntö, eivät käy talvella uimassa avannossa vaan avanteessa :P

Hyvä hyvä!

"Käytänne" olisi vastaava kuin englannin "policy", "käytäntö" taas "practice", eli teorian vastakohta. Molempia kylläkin käytetään ristiin. Mutta verrattuna useimpiin käytössä oleviin anglismeihin sun muihin väkisin väännettyihin ilmaisuihin, nämä sentään ovat suomea. Eivät siis häiritse minua.

Ja inhoan myös yli kaiken tapaa ilmaista asioita esim. ruotsin kieliopin mukaan: leipä juustolla, kahvi maidolla, pasta kera peston. Ihan kuin yritettäisiin saada tavallinen ruoka kuulostamaan jotenkin hienommalta.

Käsittääkseni sana käytänne syntyi jyväskylän ammattikorkeakoulussa 2000-luvun alussa. Se levisi kulovalkean tavoin kaikkiin muihinkin ammattikorkeakouluihin. Minua suututti tuo snobbailusana, että aloitin uuden harrastuksen: avanneuinnin.

[quote author="Vierailija" time="27.08.2011 klo 10:02"]

Normaalikoululla, jossa tein opeharjoittelut, yhden open joka toinen sana oli "käytänne". Päätin että en IKINÄ käytä ite tota sanaa! Karmean kuuloinen ja kuuluu mun inhokkisanoihin!

[/quote]   Itse en ole kuullut KÄYTÄNNE sanaa, mutta mä juuriKIN inhoan yli kaiken kun nykyään ihmiset hokee tuota JUURIKIN juttua jokapaikassa. Mistä niitä KIN juuria löytää???

lasten tuomassa koulutiedotteessa...

Teknisellä alla "speksi" on ihan arkipäiväinen ilmaisu, mutta huonoa suomea silti.

Meidän perheessä on sellainen käytänne että mies tienaa perheen elanteen. Eli hänen tuloistaan ei jää mitään pimenteeseen vaan varanteet ovat yhteiskäytössä.

Joskus pitää erottaa asioita toisistaan eri sanoilla ja silloin voi käyttää tällaisia rinnakkaismuotoja. Ainakin käännösteksteissä voivat olla tarpeellisia.

Mä en ymmärrä miksi viime vuonna työpaikallani oli käytäntöjä ja tänä vuonna käytänteitä.

5, on muitakin sanoja, joita ihmettelen. Mistä on tullut käyttöön sana juna-asema. Se on rautatieasema tai asema, mutta ei juna-asema. Kysäisin asiasta kerran eräältä asiantuntijalta, ja hän totesi että juna-asema on lapsenkielinen ilmaisu. Kun mietitään monia kieliä, on niissä nimenomaan se rautatie-sana mukaka. Miettikääpäs vaikka ruotsin kieltä.