Lapsen keskittyminen, esim. muskarissa!!? Onko kaikkien muiden lapset

Huono ohjelma, jos lapsi kyllästyy totaalisesti istumaan paikoillaan. Kyllä pienelle täytyy löytyä energianpurkupaikkoja väliin, jotta jaksaa istuakin.

Lapseni on 1v 2kk, eikä todellakaan malta istua ringissä hiljaa, vaan lähinnä tanssii keskellä rinkiä. Kun pyrkii ringin ulkopuolelle, haen rinkiin takaisin. Jos kovin kiukuttaa ja on levoton, puuhailemme hetken omiamme syrjemmällä. Muiden lapset istuvat kuin huumattuina, samanikäiset kuin omani könöttävät täysin pasiivisina äitiensä/isiensä sylissä. Omani on lauman vilkkain, ehdottomasti!!



Minustakin tuntuu aika ajoin, että osa äideistä kuvittelee tuon olevan kasvatuskysymys, jota se ei todellakaan tuon ikäisellä ole, vaan temperamenttiero. Kiltin ja hiljaisen lapsen vanhemman voi olla vaikea arvata, millaiset " voimat" pikkuisessa elohiiressä jylläävät, siihen ei mitkään supattelut tosiaankaan auta. Ja meillä tosiaankin on niitä rajojakin; kasvatustieteilijänä ja tulevana opettajana olen kasvatuksen asiantuntija. Tekisipä joskus laukoa pari faktaa muskarissakin...

No en kai minä sanonutkaan ettei sitä 3-vuotiasta vaadita ja käsketä istumaan paikoillaan!! En minä niin sanonut, kirjoitin vain että näin on usein ollut, etteivät senkään ikäiset vielä aina jaksa keskittyä pidempiä aikoja ja ainakin yrittävät luistaa paikoiltaan... Tottakai ohjaaja sitten käskee lasta menemään paikoilleen ja usein vanhemmatkin ovat olleet paikalla...



Huoh, kun pitääkin rautalangasta vääntää tuollaisille kuin sinä... Itse yritin vain osoittaa empatiaa ap:lle. Eiköhän ole ihan NORMAALIA että joku 1-vuotias ei vielä osaa istua rauhassa?

Hyvin suunniteltu tunti sisältää monipuolista toimintaa eikä siis pitkiä aikoja ringissä istumista.

kun minun " paholaiseni" meni pitkin seiniä. Olen samaa mieltä, ettei 1v3kk pysty vielä olemaan paikallaan, mutta mitä rauhoittavaa muut äidit ovat lapsilleen antaneet...? Meidät kohta savustetaan ryhmästä!

Ei mitenkään villisti, mutta eivät ne malta olla ja lorutella äidin sylissä, kun kaikki ympärillä oleva kiinnostaa niin vietävästi.



Oma tyttöni pääsääntöisesti jaksaa olla sylissäni, kun lauletaan ja tehdään siinä samalla jotain heijausta tms., mutta kun tulee lorujen alkaa, niin tyttö singahtaa heti muualle. Annan singahtaa, koska osaa olla rauhassa syrjemmällä tutkimassa.

Omaa poikaa oli vaikein istuttaa paikoillaan noin 1v2kk. ikäisenä kun oppi kävelemään. Ja tuon ikäiseltä ei todellakaan voi vaatia liikoja keskittymisiä. Jos huomaavat jotain muuta kiinnostavaa, niin se asia pitää tutkia heti välittömästi, eikä myöhemmin.

Meillä on kaikki kolme olleet varsinaisia viipottajia (geenivirhe tai vikaa kasvatuksessa!). No eino.

Kuuluu kuvioon. Toiset lapset jaksavat leikkiä ja kuunnella, toiset vaativat enemmän toimintaa. Tietysti voi hiukan yrittää houkutella lasta pysymään leikissä mukana, mutta mielestäni aivan väkisinkään ei kannata noin pientä vielä yrittää pitää mukana.

Lähinnä jos saa tunnelman pysymään rauhallisena. Anna lapses kulkea ja jos on tekemässä jotain vaarallista, puutu tilanteeseen. Muistan välillä hakeneeni omiani leikkimään. Jotkut laulut oli lasten suosikkeja tai lapset jaksoivat soittimien kanssa soitella. Pääosa ajasta meni kyllä tuohon liikkumiseen. (Kävin siis eri-ikäisten lasteni kanssa jokaisen kanssa yksin muskarissa).

Lähde itse rauhassa lapsesi perään, teette sitten ääneti (?) omia juttujanne syrjemmässä.



Ja jopa luin jostain fiksun ihmisen kirjoittamasta kirjasta, että se on vain hyvä merkki, jos lapsi on kiinnostunut tutkimaan ympäristöään ja hän uskaltaa lähteä tutkimusretkille. Eläköön uteliaisuus ja kiinnostuneisuus!

viihdy ringissä heijaamssa kovinkaan monen laulan ajan. Mistähän montessoriope oli kekannut, että kahden kerran jälkeen pitäisi kaikkien olla jo tottunut istumaan ringissä Ennenkin vähän ihmetellyt noita montessorien ajatuksia. (=Heidän mielestään kun kaikki lapset kehittyvät saman kaavan mukaan tismalleen, kun heitä tietyllä tavalla ohjaa) Eka lapsemme liehui ihan valtoimenaan, niin että joulun jälkeen lopetimme koko muskarin. Keskimmäinen istua nakotti sylissä, eikä hievahtanut mihinkään ja tämä kolmonen on vähän siltä ja väliltä. Jos ope on keksinyt tarpeeksi mielenkiintoisen ja vaihtelevan ohjelman, hänkin keskittyy. Haastetta kyllä opelle.

sinnikkäästi hain lapsen aina syliin ja supatin korvaan, että katsos mitä ope nyt tekee jne. Pikku hiljaa lapsi oppi että ope tekee kivoja juttuja ja niitä tekemisiä kannattaa seurata. Joskus annoin lapsen käydä katsomassa esim mitä jossain tuolilla oli mutta menin itse saman tien perässä, katsoimme kinnostavan jutun ja palasimme omalle paikalle. Jos muskari meni itkuksi eikä lapsi jaksanut olla lähdimme pois, koska tiesimme sen häiritsevän muita.



Minua ärsyttää meidän nykyisessä muskarissa, kun pari äitiä antaa lastensa tehdä ihan mitä sattuu ja jopa vaarallisia juttuja, esim lapset menevät isojen kaiuttimen taakse ja repivät johtoja eikä lapsia kielletä tästä mitenkään. Opettaja on jo muutaman kerran sanonut että kaiuttimissa on virta päällä eikä niihin saa päästää lapsia niin nämä tolleroäidit eivät tajua hakea lapsiaa sieltä pois. Samoin lapset menevät penkomaan kaikki kaapit ym open tavarat. Mutta onhan se söpöä kun lapsi paukuttaa pianoa ja toinen samaan aikaan työntää pianon kantta kiinni. Jotain rajaa siihen mitä lapsilta vaaditaan. Sitä paitsi kyllä päälle vuoden ikäinen ja varsinkin lähempänä kahta oleva jo tajuaa mikä on kiellettyä ja mikä ei.

No onhan se nyt selvää, että johdoilla leikkimiset ja opettajan tavaroiden penkomiset on kielletty!!!!!!!!!!



Meidän tyttö sipsuttelee äänettömästi sukkasillaan ja katselee seinällä olevia kuvia (EI koske!), käy peilaamassa itseään (ei päästä ääntäkään) yms. Häiritseekö tällainenkin kulkeminen viittätoista?

" Sitä paitsi kyllä päälle vuoden ikäinen ja varsinkin lähempänä kahta oleva jo tajuaa mikä on kiellettyä ja mikä ei."

En voi kasvatustieteilijänä olla vastaamatta, että älkää nyt ainakaan tätä uskoko. Ja vaikka lapsi tietäisikin jonkun asian olevan kiellettyä, hän ei ole vielä niin kypsä, että kykenisi " johtamaan" itse itseään, eikä siis tekisi sitä minkä tietää kielletyksi. Ja vaikka äiti kuinka korvaan suputtaa ja hakee syliin, niin ympärillä saattaa olla niin mielenkiintoisia asioita, jotka vastaavat juuri siihen tiedon ja kasvun janoon, jota lapsi sillä hetkellä käsittelee, että open leikitykset vaan jäävät hopealle. Pieni lapsi ei kykene suuntaamaan huomiotaan ja keskittymään aikuisen tavoin, vaikka häntä kuinka opettaisi. Osa lapsista istuu hiljaa muskarissa, mutta se ei johdu suurimmaksi osaksi opettamisesta. Se johtuu lapsen temperamentista ja kiinnostuksen kohteista ja sen tyyppisistä asioista.

Kyllä takuulla saavat lapset istua ihan riittävästi ringissä vielä lapsuuden aikana. Jos eivät vielä 1-vuotiaina opi sitä.



t. toinen ope

Myös omat lapseni ovat tehneet juuri tuota että käyvät katsomass itseään peilistä tai kurkkaavat nurkassa olevaan laatikkoon. He eivät kuitenkaan jää levittelemään tavaroita ympäriinsä tai koske muiden tavaroihin, kuten nämä lapset joihin viittasin. Tietenkin lapset ovat uteliaita ja se heille sallitaan, mutta se uteliaisuus ei saa olla sellaista että lapsi on itse vaarassa ja lapsen mukana oleva aikuinen ei puutu asiaan.

Jotta ei jäisi epäselväksi

Vierailija 15 ei ärsytä uteliaat lapset vaan ne lapset jotka muskarissa eivät voi keskittyä siihen mitä muskarissa tehdään.

Jos se koko muskarissa oltu aika menee siihen että se lapsi repii johtoja, kiukuttelee eikä jaksa seurata edes pientä hetkeä sitä mitä muut jaksavat seurata, niin eikö ole parempi jäädä kotiin tutkimaan tavaroita.

Vierailija:

No onhan se nyt selvää, että johdoilla leikkimiset ja opettajan tavaroiden penkomiset on kielletty!!!!!!!!!!

Meidän tyttö sipsuttelee äänettömästi sukkasillaan ja katselee seinällä olevia kuvia (EI koske!), käy peilaamassa itseään (ei päästä ääntäkään) yms. Häiritseekö tällainenkin kulkeminen viittätoista?

Ja aina eivät edes 3-4 -vuotiaat vielä osaa istua rauhassa ringissä... Että kyllä se tiukkaa tekee vähän vanhemmiltakin lapsilta vielä! Eiköhän siksi koulukin aloiteta vasta 7--vuotiaana kun ei ennen sitä voi oikein lapselta odottaa kunnon keskittymiskykyä?

Jos lapsi ei oikeasti hetkeäkään ole aloillaan ja tekee vain pahojaan, ja muskarin anti on näin ollen täysin olematon, niin siinä tapauksessa totta kai kannattaa jäädä kotiin asentelemaan niitä johtoja!



Itse olen kyllä monet muskarit ja kerhot käynyt, enkä ole noin hyperaktiivista tapausta nähnyt. Onneksi.



16

Rajojen asettaminen voi tuntua aluksi vaikealta monista vanhemmista. Ensimmäisten kuuden kuukauden aikana lapsi tarvitsee ainoastaan reilusti rakkautta ja huolenpitoa. Kun lapsi alkaa kontata, nousta ylös ja vihdoin kävellä, alkaa uusi vaihe. Lasta täytyy suojata vaaroilta, mikä tässä iässä merkitsee kouriintuntuvaa asioihin puuttumista, eli lapsi täytyy nostaa pois vaarallisten mutta houkuttelevien asioitten luota. Samalla lapselle voi sanoa: " Ei saa koskea" , vaikka lapsi ei vielä ymmärräkään sen merkitystä. On tärkeää, että vanhemmat pitävät itseään lapsen ohjaajina ja osoittavat kärsivällisyyttä, kunnes lapsi alkaa ymmärtää, mitä hän saa ja ei saa tehdä. Aikuiselta vaaditaan kypsyyttä, jotta hän pystyisi ottamaan etäisyyttä asiaan ja näkemään tilanteen kokonaisuudessaan. Pienet lapset tekevät usein " kiellettyjä" asioita uteliaisuudesta, tarkoituksena ei ole pahanteko. Lapsi ei saisi kokea joutuvansa torjutuksi. Lapsen täytyy ymmärtää, että äiti ja isä tykkäävät hänestä, vaikka hän tekisikin joskus jotain väärää. Vanhempien kannattaa keskustella keskenään siitä, mitkä rajat ovat tärkeitä ja yrittää välttää liian usein toistuvia kieltoja.

ap aloitti keskustelun siitä, että reilu 1-vuotias ei jaksa keskittyä ja istua pitkään sylissä ym. Ja sitten mukaan tuli keskustelu rajojen asettamisesta lapselle. Kai vanhemmat voivat asettaa rajoja lapselle ja siitä huolimatta sallia lapsensa aika ajoin muskarissa poistua ringistä?



Kyllä meidän lapset todellakin ovat tottelevaisia ja uskovat vanhempiensa käskyjä, mutta emme kyllä runsasta vuosikastamme pidä väkisin sylissämme kerhossa.

Tämä sille joka sanoi, että 3-vuotiaskaan ei vielä pysy paikoillaan. 3-vuotias ei ole enää mikään utelias taapero, joka säntää ja sinkoilee sinne sun tänne. 3-vuotias ymmärtää puhetta ja osaa toimia sen mukaan.