Onko torkeeta salata raskautta tyopaikalla, jos on koeajalla ja huijata itselleen vakkaripaikka josta jaa heti aitiyslomalle?
Kommentit (41)
pelamaan avoimin kortein, mutta siihen asti naisten on keploteltava. Suurin osa määräaikaisista työsuhteista on naisilla. Miksiköhän?
Eikä lakia siis tarvitse rikkoa. On täällä muutkin lakia lukeneet ja lakimiehiä käyttäneet kuin se yksi pykälän siteeraaja.
En muutenkaan kertoisi raskaudesta työnantajalle ennen rv noin 12-20, enkä näe mitään syytä miksi määräaikaisten tai koeajalla olijoiden pitäisi näin henkilökohtainen asia kertoa aiemmin kuin vakituisessa työsuhteessa olijoiden. Ei kai kukaan voi olla sitä mieltä, että jos on koeajalla, pitää raskaudesta tiedottaa testin tehtyään...
Entä jos olisit sydän kurkussa koko ajan keskenmenon pelon vallassa? Menisitkö silti kertomaan pomolle huolesi?
Et tietysti kerro raskaudesra!!!!! Sitä ei saa edes kysyä lain mukaan.
Miksi tässäkin vedotaan koko ajan siihen lakiin, että raskaana olevaa ei saisi koeajalla irtisanoa, kun on olemassa laki, jonka mukaan
a) työnantaja ei saa edes kysyä mahdollisesta raskaudesta
b) laki sanoo, että raskaudesta pitää kertoa viimeistään 2kk annan äitiyslomalle jääntiä. Mikään laki ei velvoita kertomaan sitä ennen.
Joten mitä torkeetä siinä on jos toimii lain puitteissa? Itse kerroin työpaikalla raskaudesta vasta rakenneultran jälkeen. Ihan vaan sen takia, että en tahtonut jakaa niin henkilökohtaista asiaa koko työyhteisön kanssa, jos jotain olisikin mennyt pieleen.
Koska, kuten useimmat epäilivät, se voi kuitenkin siihen vaikuttaa. Jossain varmaan sanotaan, koska raskaus on viimeistään kerrottava työpaikalla, joten noudata sitä.
Miksi ihmeessä koeajalla olevan pitäisi kertoa raskaudestaan aikaisemmin kuin muiden ihan vaan sen takia ettei koeaika vaan ehdi loppua?
Kerroin työnantajalle 1. raskaudesta rv22. Olin silloin vakkarityössä (koeaika mennyt jo aikaa...vuosia...sitten). Nyt 2. raskaus ja rv16 menossa. Koeaikaa vielä tässä uudessa vakituisessa työpaikassa 4vkoa jäljellä eli olen rv20 kun koeaika päättyy. Eli siis olen jo nyt vakituisella paikalla - tosin koeajalla (kaikissahan töissä on nykyään melkein aina 4kk koeaika). Aion kertoa raskaudesta samalla rv22:lla kuin edelliselläkin kerralla.
Miksi se olisi tällä kertaa jotenkin epäreilumpaa kuin aikaisemmin??? Ei ymmärrä?
Vierailija:
Muistaakseni työnantajalle on kerrottava kaksi kuukautta ennen äitiyslomalle jäämistä mikä tarkoittanee 5. raskauskuukaudella.
Ä-lomalle jäädään yleensä rv35 alussa. Siitä 2kk eli 8vkoa taaksepäin on rv27. Joka lienee jo hieman pidemmällä kuin 5. raskauskuukaus...
Mielestäni on törkeätä, että työnantajalle pitäisi kertoa jotain sellaista, jota laki ei erityisesti vaadi kertomaan. Joka tapauksessa työntekijälle ei kerrota yhtään sen enempää kuin laki ehdottomasti vaatii - hyvä jos sitäkään. En yhtään ihmettelisi vaikka monet olisivat lukeneet joutuvansa YT-neuvotteluihin aamun hesarista, miksi avoimuuden pitäisi toimia vain yhteen suuntaan?
Muutenkin alkuraskaudessa voi tapahtua mitä vain, joten en kertoisi raskaudesta ennen neljättä kuukautta. Jos joku ottaa herneen nenään, voit aina kertoa ettet ole kertonut raskaudestasi kenellekään ennen rakenneultraa tai vastaavaa.
Ihminen on ihmiselle susi, ja tämä pätee erityisesti naispuolisiin työtovereihin kommenteista päätellen. Jotkut olivat sitä mieltä, että kertomatta jättäminen kostettaisiin työyhteisössä, mutta yksittäinen pomo ei voi kovinkaan paljon asioille, mutta jos koko yhteisö ottaa jonkun hampaisiinsa, jälki voi olla ikävää.
Pistää melkein vihaksi, kun lukee, että lapsen saaminen olisi törkeää siksi, että on sattunut saamaan vakituisen työpaikan. Lapsen saaminen ei todellakaan ole törkeää, eikä työnantajalla pitäisi olla siihen mitään sanomista. Se ei ole heidän asiansa.
Naiset, jotka luonnollisestikin saavat usein lapsia, ovat aivan yhtä oikeutettuja työpaikkaan kuin kuka tahansa muukin. Äitiysloman ja hoitovapaan ajaksi tilalle voi aina palkata sijaisen. Ei kukaan äiti varmaan ikuisesti ole äitiyslomalla tai hoitovapaalla, vaan jatkaa sitten aikanaan omaa työtään. Se vain kuuluu elämään.
Itselläni ei ole lapsia, mutta en tosiaankaan ymmärrä, miksei nainen saisi saada lapsia ja jäädä äitiyslomalle. Meneevätkö työ ja pomot kaiken muun edelle, perheen ja lasten? Minulla ei ainakaan. Ja kukahan muuten tulevaisuudessa maksaa pomojen ja kaikkien meidän eläkkeet? Suomessa on pulaa lapsista ja toiset pitävät törkeänä, että työssä käyvä nainen saa lapsen!
sinulta vakipaikka raskauden vuoksi. Joten voit rohkeasti kertoa asiasi. Mikäli paikkaa et sitten saakaan yllättäen, on sulla selvä näyttö syrjinnästä. Näin on näreet.
Vierailija:
Pistää melkein vihaksi, kun lukee, että lapsen saaminen olisi törkeää siksi, että on sattunut saamaan vakituisen työpaikan. Lapsen saaminen ei todellakaan ole törkeää, eikä työnantajalla pitäisi olla siihen mitään sanomista. Se ei ole heidän asiansa.
Ja sitten vielä valitetaan että plussaus ja uusi työ ei sovi yhteen. Olen ihan varma että näin sanovat ovat niitä jotka tulevat raskaaksi " tuosta vaan" kuukaudessa parissa. Meillä on kuitenkin tilanne että olemme yrittäneet lasta jo 3 vuotta joista melkein 2v hoidoissa. Aloitin juuri uuden työn 1kk sitten ja ensi kierrossa olisi taas IVF-hoito. Ei ole tullut pieneen mieleenkään peruuttaa ko. aikaa (julkisella ollaan joten jonot ovat pitkät) vain sen vuoksi että sain juuri vakituisen työpaikan ja olen koeajalla.
Mitä sitten jos tulen raskaaksi? Sehän on ihan normaalia naiselle. Ja ottaen huomioon että yritystä on takana jo 3v niin enpä tosiaan rupea pistämään työuraani tauolle aina hoitojen ajaksi. Se että joku sattuu plussaamaan juuri uuden työn alettua ei tarkoita sitä että on ensin odottanut saavansa paikan ja sitten heti " pamahtanut paksuksi" . Mistä sen tietää onko takana ollut yritystä 1kk, 1v tai vaikka 10 vuotta!
Sitä varhaisempi vaihe on ns. epävarmaa aikaa eikä ole takeita siitä että raskaus jatkuu loppuun asti.
Minusta ei tarvitse työnantajalle kertoa pienillä viikoilla. Ei ole huijaamista, että ei kerro epävarmasta raskaudesta.
mutta ei ole huijaamista, ettei kerro raskaudesta.
haastattelussa, sain paikan ja valinnan jälkeen valitsija kysyi, olenko raskaana. Oli siis päätellyt asian jo ennen kuin valitsi minut. En ehtinyt aloittaa työtä uudessa paikassa ollenkaan. Olisin mennyt sinne kesäkuussa, mutta äitiysloma alkoi toukokuun lopussa.
Sulla ilmeisesti on kuitenkin aikomus jatkaa tuossa työpaikassa sitten kun palaat töihin?
En ymmärrä miksi (vieläpä naiset!) paheksuu tollaista käytäntöä. Raskaus on normaali osa elämää ja yksityisasia, työnantajalle tarvitsee ilmottaa vasta sen 2kk ennen äitiyslomalle jäämistä. Enpä oo kuullut, että tuleva isä jättäisi työnsä vakinaistamatta puolison raskauden takia, vaikka aikoisivatkin jäädä esim. pitkälle vanhempainvapaalle.
Minusta paras olisi, että äitiys- ja vanhempainvapaisiin liityvät kustannukset olisivat kokonaan yhteiskunnan korvaamia, jotta eriarvoisuutta ei syntyisi. Mutta tän hetkisessä tilanteessa vielä hölmömpää on se, että työntekijä omalla kustannuksellaan jättäisi paikkansa vakinaistamatta raskauden takia. Samalla voisi kaikki irtisanoutua tehtävistään aina raskaaksi tultuaan, sehän olis reilua niin vapautuisi sitten paikkoja muille (öhh?)
Riippuu mielestäni firman koosta ja tilanteesta. Isommassa firmassa noin voi tehdä, mutta jos olet saanut töitä pikkufirmasta jossa omistaja on itsensä lisäksi pitkän harkinnan jälkeen uskaltanut palkata jonkun ja sitten käy noin, voi olla että menee koko pulju nurin, eikä ole työpaikkaa enää mihin palata.
mutta kannattaa muistaa, että kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta tiettyyn työhön. Perhevapaiden jälkeen ei siten ole mitään oikeutta palata entiseen työhön vaan riittää, että talo tarjoaa vastaavia tehtäviä. Meillä se on sitä, että esim. tiimiesimieheksi valittu siirretään rivityöntekijäksi, koska esimiestehtävät on työsopimukseen kirjattu termillä "tarvittaessa". Perhevapaiden jälkeen ei tarvetta enää ole.
Työsopimuslaki 4§:
Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa 2 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään tämän pykälän 3 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.
Ja tässäpä ne 2 luvun 2 §:n 1 momentin syyt:
Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Siitä, mitä syrjinnän käsitteellä tarkoitetaan, vastatoimien kiellosta ja todistustaakasta syrjintäasiaa käsiteltäessä säädetään yhdenvertaisuuslaissa (21/2004). (20.1.2004/23)