Päiväkotiryhmä oli käynyt ilman ennakkotietoja lasten kotipihoilla päivän aikana!

Minäkin ajattelin nyt tästä inspiroituneena ehdottaa että seuraava virkistyspäivä vietetään töissä niin, että mennään kivasti ja söpösti kiertelemään ilman lupia (no mutta tietenkin!) isona ryhmänä toisten ihmisten pihoja. Tehdään sellaisia avartavia ja todella monipuolisesti kehittäviä yllärikäyntejä, vähän niinku kaupunkisuunnistusta, mutta että mennäänkin vähän syvemmälle eikä suotta kysellä lupiakaan. Kurkitaan ikkunoista ja kuvataan. Kivaa! :D Ja jos joku ei meidän loistoideasta tykkää, ja kehtaa sen vielä ihan ääneen oikeutetusti sanoakin, niin on se kyllä ihan tyhmä sitten. Kyllä meille ainakin kuka vaan voi koska vaan tulla, mä nähkääs ihan yleisesti jakelen kotiavaimiammekin kenelle vaan halukkaalle portinpielessämme. Kato kun mä en nähkääs salaa mitään. ;) Ja jätän a-i-n-a päiväksi keksiä puutarhapöydälle, jos vaikka joku turistiryhmä sattuisi haluta leiriytyä meidän pihalle. Me kun ollaan sellaisia nykyajan tositeeveenukkeja, joille siis ihan kaikki ihan aina käy, jee! (tekosmaili)



Siis tämä taitaa olla näitä nykyajan lieveilmiöitä; bb:t, tositeeveepska... On vähän kadonnut soveliaisuuden rajat nyt jossakin?

[/quote]

joko koti on joku sosiaalitapaus,tai sitten ap loisii kotona,kun lapsi tarhassa.... pelästyi,ett' hänet nähdään.

tai tyhjät viinapullot pitkin kämppää paistaa ikkunasta.

"ammattlaisten" kaikennäkevä silmä tavoitti nyt tuonkin pahuudenpesän ja lastensuojelu puuttuu asiaan.

Muualla ihmisten yksityisyyttä ja turvallisuutta yritetään suojata kaikin keinon. No mitä meillä. Suomijuntit juoksee päiväkodissa toisten pihoilla kotiseutumatkailemassa.



Ja tuolle yhdelle, kenen lapsesta on varmana kiva tietää, että xx asuu naapuritalossa. Jos sun lapsi ei ole sitä ennenkään tiennyt niin ehkä siihen on syy. Meilläkin on ollut pari lasta päiväkotiryhmässä, joiden en todellakaan halunnut tietävän, missä meidän tyttö asuu. Olivat tosi vittumaisia kiusaajia.



Kivat tyypit naapuritaloista haettiin kavereiksi itse ja leikittiin heidän kanssa yhdessä.



Eli katso peiliin ja mieti, miksi sun lapsi ei tiedä, että xx asuu lähellä. Ja miksi joku ei halua, että sinun lapsesi heiluu hänen pihallaan kurkistelemassa ikkunoista sisään päiväkodin tätien suosillisella avustuksella.



Nykyään on lapsilla muutenkin rajat jo liian löysät. Kohta niitä löytää pihoilta roikkumasta yksin ikkunoissa iltaisinkin kun päiväkodin tädit on esitelleet, että sinne pihalle saa mennä ja tässä asuu se kaveri, jota te tykkäätte kiusata niin paljon.

kiertelemään toisten kotien pihoilla sillä aikaa kun vanhemmat eivät ole kotona. Tätä edelleen ihmettelen. Miksi juuri sinun lapsesi pitää päästä kiertelemään toisten pihoja päiväkodin kanssa. Minun lapseni kyllä pärjäävät hyvin, vaikka eivät ole käyneet päiväkotiryhmänsä kanssa kiertelemässä toisten pihoja ja ottamassa kuvia kodeista ja niitä ei ole pantu seinille, eikä ole kurkisteltu ikkunoista. Miksi sinusta on tärkeää, että juuri oma lapsensi pääsi näin tekemään.

pääse kyttäämään toisten koteja. Ei se ihan aivan sama sinulle ole kun noin kiihdyt. Saisitko kenties jonkun orgasmin illalla kun lapsesi kertoi, että kadehtimasi naapurin takapihalla oli grillikin ruostunut ja keittiön pöydällä leivänmuruja. No jokainen saa kicsinsä asioista, mitkä on itselle tärkeitä. Jos sinulle on tärkeää, että lapsesi pääsevät kyttäämään toisten koteja niin asia ok. Ymmärrä vain, että kaikki eivät tykkää jos makkarin ikkunasta yhtäkkiä pilkistää parikymmentä pipopäätä.

Enkä piittaa tippaakaan siitä, missä päiväkotilapset asuvat ja miten. Myöskään ei ollut kysymys siitä että olisi OIKEASTI käyty häiritsemässä jotakin. Ap ei näet ollut edes kotona kun lapset olivat käyneet talon kohdalla. Ilmeisesti kukaan muukaan vierailun kohteeksi joutuneista ei ole ollut, vai onko? Asia ei siis ole häirinnyt kenenkään elämää. Minulle on myös sama, näkeekö lapseni toisten kotitalot vai ei. Sen sijaan ihmettelen, kuinka moni tuntuu suhtautuvan kovin torjuvasti lasten retkiin ja kotiseutuun tutustumiseen. Miten voi olla niin vaikea ymmärtää, että kyse on lapsista, ei sinusta. Vaikka sinulla olisi mitä estoja, onko ihan mahdotonta sallia LAPSILLE se ilo, että saa näyttää toisille, missä asuu. Ihan ilman sen kummempia taka-ajatuksia.

käymään päiväkotikaverinsa pihalla? Kerropa ihan piruuttasi, mitä tosiaan lapsesi menettää, että hän ei pääse pihalleni, vaikka olisin juuri tullut yövuorosta ja minua nukuttaa, kuten halveksien asian ilmaisit. Haluan hyvät perustelut sille, miksi lapsesi pitää päästä katsomaan päiväkotikaverinsa kotia ja pihaa, vaikka se häiritsisi päiväkotikaverisi vanhempien elämää. Eikö lapsesi tai jopa sinä tule toimeen ilman sitä tietoa, millainen koti lapsesi kaverilla on. Ahdistaisiko sinua jos et kuulisi lapseltasi, että millaisessa kodissa se Jesper ja mikko asuvat.

ja päiväkodin pihaan ei sitten muuten saa enää tulla autolla, koska jollekin voi tulla paha mieli siitä että niillä on vaan 15 vuotta vanha Toyota kun Janipetterin isä ajaa Mersulla. Eikä sitten kukaan saa kertoa, jos on ollut vaikka lomamatkalla. Teippiä suun eteen jos ei muu auta. Leluja ei tietenkään voi tuoda eikä omaa reppua, koska jollain on muuten kuitenkin joku monenkympin merkkireppu kun ei kaikilla ole sellaiseen varaa... Huokaus, mitä tyyppejä täällä on! MINÄ en ainakaan halua ja MINULLE ei sovi kun MINUA nukuttaa ja MINULLA on niin paljon muutakin tekemistä... Niin ettei kukaan muukaan sitten koskaan eikä mitään eikä millään lailla. Mikään ei ole hyvin eikä sovi.

en ole tuo, jolle melttoat, mutta tuleeko mieleesi sellainen mahdollisuus, että kanssasi kinaa moni, joka ei puolusta lasten retkeilyä itsekkäistä syistä? Omat lapseni ovat esimerkiksi jo koulussa, ja kun he aikoinaan päiväkodista tekivät tuon retken, ainoa asia, josta kotona jälkeenpäin puhuttiin oli: - me käytiin tänään kävelyllä katsomassa, missä me asutaan. - ketkä asuu, mekö vai ketkä? - no siis kaikki meidän ryhmästä - oliko kivaa? Asuuko kukaan lähellä meitä? - oli, ei tässä kauhean lähellä asunut kuin XXX. That's it. Ja tuolla tavalla sitä retkeä satavarmasti useinmiten kommentoidaan. Kas kun TOISIN KUIN SINÄ LUULET, lapset eivät kiinnitä huomiota hintoihin tai "häpeällisin epäkohtiin" kuten ruosteiseen grilliin (oma esimerkkisi). He eivät osaisi moisista kertoa ja normaaleja ihmisiä sellaiset asiat eivät edes kiinnosta. Miksi ihmeessä minun edes pitäisi olla kiinnostunut naapurien tulotasosta tai grilleistä?! Aika huono pitää olla itsetunto, jos tuollaisia kyttää TAI olettaa muiden kyttäävän. Lapsilla pitää olla hauskaa ohjelmaa, ja siitä tuollaisessa retkessä on kyse. Kukin muksu pääsee esittelemään kotitalonsa. Ja ikkunoista ei takuulla sellaisella retkellä kurkittu, eikä ehdittäisikään, jos parinkymmenen lapsen kotitaloa aiotaan ehtiä käydä vilkaisemassa...

MINUN lapseni ei tarvitse kiertää yhtään missään, koska MINUA ei kiinnosta tietää toisten ihmisten asuinpaikoista. Mutta lapsista voi olla kiva tietää, että XX asuu viereisessä talossa, sitä voi käydä hakemassa leikkimään. Ja lapsista on kiva esitellä, että tässä mä asun! Edelleen: kukaan ei kurkistele ikkunoista, ei varmasti. Ei ainakaan pk-tädin luvalla.

lintukoto, kun kullannuppusi päiväkotikaveri on napattu kotipihapatiolta ja mistä ihmeestä se salainen osoite on voitu jäljittää. Ai niin, mut eihän sun tietojen mukaan teidän nuppulin päiväkodissa voi olla ainuttakaan lasta, jonka vanhemmalla / vanhemmilla kunnon kansalaisilla olis jotain salattavaa.

Mä kun ihan kuvittelin, että lasten sieppaukset ei mitenkään liity siihen, tietääkö joku tarhakaverin äiti, että ko. lapsi asuu ko. talossa... HALOO.

Anna mun kaikki kestää. Sun paranoiasi menee ufoihin sfääreihin.

Muualla ihmisten yksityisyyttä ja turvallisuutta yritetään suojata kaikin keinon. No mitä meillä. Suomijuntit juoksee päiväkodissa toisten pihoilla kotiseutumatkailemassa. Ja tuolle yhdelle, kenen lapsesta on varmana kiva tietää, että xx asuu naapuritalossa. Jos sun lapsi ei ole sitä ennenkään tiennyt niin ehkä siihen on syy. Meilläkin on ollut pari lasta päiväkotiryhmässä, joiden en todellakaan halunnut tietävän, missä meidän tyttö asuu. Olivat tosi vittumaisia kiusaajia. Kivat tyypit naapuritaloista haettiin kavereiksi itse ja leikittiin heidän kanssa yhdessä. Eli katso peiliin ja mieti, miksi sun lapsi ei tiedä, että xx asuu lähellä. Ja miksi joku ei halua, että sinun lapsesi heiluu hänen pihallaan kurkistelemassa ikkunoista sisään päiväkodin tätien suosillisella avustuksella. Nykyään on lapsilla muutenkin rajat jo liian löysät. Kohta niitä löytää pihoilta roikkumasta yksin ikkunoissa iltaisinkin kun päiväkodin tädit on esitelleet, että sinne pihalle saa mennä ja tässä asuu se kaveri, jota te tykkäätte kiusata niin paljon.

Jos sinulla olisi luetunymmärrys kondiksessa, olisit huomannut, ettei tämä edes ole meillä enää ajankohtainen asia.

Lapsista kumminkin tuollaiset asiat ovat mielenkiintoisia. Kun eskari on vasta alkanut, kaikkien kivojen tyyppien asuinpaikat eivät vielä ole selvillä, mutta kävelykierroksen jälkeen uudet eskarikaverit ovat tutumpia ja leikkitreffeistä on luontevampaa sopia.

Minun lapseni eivät siis "heilu missään kurkistelemassa sisälle", eikä tässä edes sellaisesta ole kyse.

AP:kaan EI väitä, että olisi nähnyt jonkun kurkistelevan heille sisälle, hän vain vainoharhaisuudessaan luulee niin käyneen.

tiedätkö ton tusinanimisen Emma Aaltonen outoine vanhempineen asuukin tossi ihan tavallisessa talossa siinä meidä Nico-Petterin parhaan ystäväni Isla-Stellastiinan vieressä. On sen Emman vanhemmat jotenkin omituisia, kun ei kenenkään kanssa ole tekemisissä eikä Emmankaan luokse kutsuta leikkimään. Keitähän nekin luulee olevansa, varmaan jotain salattavaa niillä on!

Lapseni kahdessa tarhassa on toimittu tuolla tavalla kiertäen kaikkien ryhmässä olevien lasten kotien pihoilla.

että sen ohitse kulkeminenkin on jotenkin noloa ja paheksuttavaa??



Jo on aikoihin eletty. Pitäkää koti siivossa tai niitä verhoja kiinni, jos se noin tarkkaa on. Kulkeehan siitä kodin ohitse muutakin porukkaa, paljon kriittisempääkin kuin liuta päiväkodin lapsia ulkoillessaan.



Pikkuisen tulee elämästä vieraantunut olo teistä, lienette aika teinejä, jos tuo noin hermostuttaa. Minä muistan niin hyvin ajan, jolloin yllätysvierailut olivat arkea ja ovet avoimena vieraille, joten en jaksa ollenkaan tuleentua siitä, että jotkut ulkoillessaan katsovat, missä kaveri asuu.

tiedätkö ton tusinanimisen Emma Aaltonen outoine vanhempineen asuukin tossi ihan tavallisessa talossa siinä meidä Nico-Petterin parhaan ystäväni Isla-Stellastiinan vieressä. On sen Emman vanhemmat jotenkin omituisia, kun ei kenenkään kanssa ole tekemisissä eikä Emmankaan luokse kutsuta leikkimään. Keitähän nekin luulee olevansa, varmaan jotain salattavaa niillä on!

että sen ohitse kulkeminenkin on jotenkin noloa ja paheksuttavaa?? Jo on aikoihin eletty. Pitäkää koti siivossa tai niitä verhoja kiinni, jos se noin tarkkaa on. Kulkeehan siitä kodin ohitse muutakin porukkaa, paljon kriittisempääkin kuin liuta päiväkodin lapsia ulkoillessaan. Pikkuisen tulee elämästä vieraantunut olo teistä, lienette aika teinejä, jos tuo noin hermostuttaa. Minä muistan niin hyvin ajan, jolloin yllätysvierailut olivat arkea ja ovet avoimena vieraille, joten en jaksa ollenkaan tuleentua siitä, että jotkut ulkoillessaan katsovat, missä kaveri asuu.

Minunkin on pakko myöntää, että tämä voi olla sukupolvikysymys. Olen jo 44-vuotias, enkä jaksa ollenkaan hermostua siitä, että joku näkee talomme ulkoapäin. Tänne sisällekin sopii tulla, jos ollaan kotona. Mitäpä tässä salattavaa olisi, tai nolosteltavaa. Samat villakoirat lienee muillakin sohvan alla...

kas vain, meillä se eskarilainen ei päätä kaikkea ja saa kaikkea haluamaansa.

Sillä haluttas kissa ja tatskoja ja kaikkia leluja ja mennä kyläänkin vaikka minne. Ja hei, kaikkea ei tarvi antaa periksi. Oletko koskaan kuullut sellaista.

Eikö päiväkodissa sitten enää opeteta ei-sanaa. Kun mukulat sanoo, että me halutaan nähdä huomenna, missä kaikki asuu, tädit heti juoksuttaa lapsia toisten pihoilla.

Ja sanon kyllä uudestaan. Osa vanhemmista pystyy kyllä ihan itse hoitelemaan nämä kaveriasiat. Jos sinä olet siihen tarvinnut päiväkotihenkilökunnan apua niin kaikki ei sitä tarvitse.

Muualla ihmisten yksityisyyttä ja turvallisuutta yritetään suojata kaikin keinon. No mitä meillä. Suomijuntit juoksee päiväkodissa toisten pihoilla kotiseutumatkailemassa. Ja tuolle yhdelle, kenen lapsesta on varmana kiva tietää, että xx asuu naapuritalossa. Jos sun lapsi ei ole sitä ennenkään tiennyt niin ehkä siihen on syy. Meilläkin on ollut pari lasta päiväkotiryhmässä, joiden en todellakaan halunnut tietävän, missä meidän tyttö asuu. Olivat tosi vittumaisia kiusaajia. Kivat tyypit naapuritaloista haettiin kavereiksi itse ja leikittiin heidän kanssa yhdessä. Eli katso peiliin ja mieti, miksi sun lapsi ei tiedä, että xx asuu lähellä. Ja miksi joku ei halua, että sinun lapsesi heiluu hänen pihallaan kurkistelemassa ikkunoista sisään päiväkodin tätien suosillisella avustuksella. Nykyään on lapsilla muutenkin rajat jo liian löysät. Kohta niitä löytää pihoilta roikkumasta yksin ikkunoissa iltaisinkin kun päiväkodin tädit on esitelleet, että sinne pihalle saa mennä ja tässä asuu se kaveri, jota te tykkäätte kiusata niin paljon.

Jos sinulla olisi luetunymmärrys kondiksessa, olisit huomannut, ettei tämä edes ole meillä enää ajankohtainen asia.

Lapsista kumminkin tuollaiset asiat ovat mielenkiintoisia. Kun eskari on vasta alkanut, kaikkien kivojen tyyppien asuinpaikat eivät vielä ole selvillä, mutta kävelykierroksen jälkeen uudet eskarikaverit ovat tutumpia ja leikkitreffeistä on luontevampaa sopia.

Minun lapseni eivät siis "heilu missään kurkistelemassa sisälle", eikä tässä edes sellaisesta ole kyse.

AP:kaan EI väitä, että olisi nähnyt jonkun kurkistelevan heille sisälle, hän vain vainoharhaisuudessaan luulee niin käyneen.

Joillekin koti on pyhä paikka, toisille taas näyttelytila. Mikä siinä voi olla niin hankalaa, että etukäteen kysytään minllainen suhde kullakin on omaan kotiinsa ja sen esittelyyn päiväkotiryhmässä?

Miksei toisten mielipidettä voi kysyä ja toiveita hienotunteisesti kunnioittaa?

Hän sanoo mielestäni, että sisälle näkee siitä taloyhtiön pihalta. Se on ihan laillista käydä taloyhtiön pihalla, ja aika kumma, ettei ap:tä ollenkaan hermostuta, että hänen naapurinsa siltä samalta pihalta näkevät päivittäin sen kaaoksen, joka ap:llä oman kertomansa mukaan kotonaan on.



Älkää nyt siis vouhottako, naiset.

kyllä koskaan talon omistajalle tiedottamatta tuotu päiväkotiryhmää tai koululuokkaa pihalle ja otettu kuvia toisten kodeista ilman lupaa. Saati sitten tosiaan katseltu ikkunoista sisään, kuten ap.n tapauksessa.

En tiedä, onko tämä jotenkin kulttuurisidonnainen juttu, mutta ei ainakaan täällä keski-suomessa koskaan tultu pihaan ryhminä kotiseutumatkailemaan jos isäntäväki ei ollut kotona. Jos joku yllätysvieras tuli, koputti oveen ja lähti pois jos kotona ei ollut ketään.

Ehkä sitten jossain päin suomea on toimittu toisin.

että sen ohitse kulkeminenkin on jotenkin noloa ja paheksuttavaa??

Jo on aikoihin eletty. Pitäkää koti siivossa tai niitä verhoja kiinni, jos se noin tarkkaa on. Kulkeehan siitä kodin ohitse muutakin porukkaa, paljon kriittisempääkin kuin liuta päiväkodin lapsia ulkoillessaan.

Pikkuisen tulee elämästä vieraantunut olo teistä, lienette aika teinejä, jos tuo noin hermostuttaa. Minä muistan niin hyvin ajan, jolloin yllätysvierailut olivat arkea ja ovet avoimena vieraille, joten en jaksa ollenkaan tuleentua siitä, että jotkut ulkoillessaan katsovat, missä kaveri asuu.

kas vain, meillä se eskarilainen ei päätä kaikkea ja saa kaikkea haluamaansa. Sillä haluttas kissa ja tatskoja ja kaikkia leluja ja mennä kyläänkin vaikka minne. Ja hei, kaikkea ei tarvi antaa periksi. Oletko koskaan kuullut sellaista. Eikö päiväkodissa sitten enää opeteta ei-sanaa. Kun mukulat sanoo, että me halutaan nähdä huomenna, missä kaikki asuu, tädit heti juoksuttaa lapsia toisten pihoilla. Ja sanon kyllä uudestaan. Osa vanhemmista pystyy kyllä ihan itse hoitelemaan nämä kaveriasiat. Jos sinä olet siihen tarvinnut päiväkotihenkilökunnan apua niin kaikki ei sitä tarvitse.

Muualla ihmisten yksityisyyttä ja turvallisuutta yritetään suojata kaikin keinon. No mitä meillä. Suomijuntit juoksee päiväkodissa toisten pihoilla kotiseutumatkailemassa. Ja tuolle yhdelle, kenen lapsesta on varmana kiva tietää, että xx asuu naapuritalossa. Jos sun lapsi ei ole sitä ennenkään tiennyt niin ehkä siihen on syy. Meilläkin on ollut pari lasta päiväkotiryhmässä, joiden en todellakaan halunnut tietävän, missä meidän tyttö asuu. Olivat tosi vittumaisia kiusaajia. Kivat tyypit naapuritaloista haettiin kavereiksi itse ja leikittiin heidän kanssa yhdessä. Eli katso peiliin ja mieti, miksi sun lapsi ei tiedä, että xx asuu lähellä. Ja miksi joku ei halua, että sinun lapsesi heiluu hänen pihallaan kurkistelemassa ikkunoista sisään päiväkodin tätien suosillisella avustuksella. Nykyään on lapsilla muutenkin rajat jo liian löysät. Kohta niitä löytää pihoilta roikkumasta yksin ikkunoissa iltaisinkin kun päiväkodin tädit on esitelleet, että sinne pihalle saa mennä ja tässä asuu se kaveri, jota te tykkäätte kiusata niin paljon.

Jos sinulla olisi luetunymmärrys kondiksessa, olisit huomannut, ettei tämä edes ole meillä enää ajankohtainen asia. Lapsista kumminkin tuollaiset asiat ovat mielenkiintoisia. Kun eskari on vasta alkanut, kaikkien kivojen tyyppien asuinpaikat eivät vielä ole selvillä, mutta kävelykierroksen jälkeen uudet eskarikaverit ovat tutumpia ja leikkitreffeistä on luontevampaa sopia. Minun lapseni eivät siis "heilu missään kurkistelemassa sisälle", eikä tässä edes sellaisesta ole kyse. AP:kaan EI väitä, että olisi nähnyt jonkun kurkistelevan heille sisälle, hän vain vainoharhaisuudessaan luulee niin käyneen.

ja sillä on tarkoitus tutustuttaa lapset toisiinsa ja alueeseen.

Ihan hyvä minusta.

Totta kai siitä voitaisiin kysyä lupa, mutta toisaalta: kadulla kävely ja taloyhtiöiden pihalla käynti ei ole luvanvaraista vaan aivan vapaata. Ei varmaan sen vuoksi ole kenellekään tullut mieleenkään.

Jää harmittamaan jos ei illalla kuule lapseltaan, millaista oli sen kadehtimansa mamman kotona ja pihalla. Siitä se kuule on kiinni, vaikka kuinka yrittäisivät vääntää asiaa miten päin tahansa.

Hyvähän se on tommosilla wt-porukalla, joka asuu kaupungin kerrostalossa. Lapset käy siinä kerrostalon pihalla vain. Mutta omakotitalo ja rivitalo on vähän eri asia. Johan nämä palstammmat toivoo, että lapsi pääsee kiertelemään sellaisissa pihoissa jos se vaikka näkis jotain mehevää, mistä vois juoruta.

Joillekin koti on pyhä paikka, toisille taas näyttelytila. Mikä siinä voi olla niin hankalaa, että etukäteen kysytään minllainen suhde kullakin on omaan kotiinsa ja sen esittelyyn päiväkotiryhmässä?

Miksei toisten mielipidettä voi kysyä ja toiveita hienotunteisesti kunnioittaa?

kyllä koskaan talon omistajalle tiedottamatta tuotu päiväkotiryhmää tai koululuokkaa pihalle ja otettu kuvia toisten kodeista ilman lupaa. Saati sitten tosiaan katseltu ikkunoista sisään, kuten ap.n tapauksessa. En tiedä, onko tämä jotenkin kulttuurisidonnainen juttu, mutta ei ainakaan täällä keski-suomessa koskaan tultu pihaan ryhminä kotiseutumatkailemaan jos isäntäväki ei ollut kotona. Jos joku yllätysvieras tuli, koputti oveen ja lähti pois jos kotona ei ollut ketään. Ehkä sitten jossain päin suomea on toimittu toisin.

että sen ohitse kulkeminenkin on jotenkin noloa ja paheksuttavaa?? Jo on aikoihin eletty. Pitäkää koti siivossa tai niitä verhoja kiinni, jos se noin tarkkaa on. Kulkeehan siitä kodin ohitse muutakin porukkaa, paljon kriittisempääkin kuin liuta päiväkodin lapsia ulkoillessaan. Pikkuisen tulee elämästä vieraantunut olo teistä, lienette aika teinejä, jos tuo noin hermostuttaa. Minä muistan niin hyvin ajan, jolloin yllätysvierailut olivat arkea ja ovet avoimena vieraille, joten en jaksa ollenkaan tuleentua siitä, että jotkut ulkoillessaan katsovat, missä kaveri asuu.

Sinun lapsuudessasi ei päiväkoteja juuri edes ollut, joten ei tietenkään. Turhaan höpiset.

Kodit olivat kumminkin aina edustuskelpoisia, eikä sinne piipahtamisesta pidetty mitään älämölöä. Oli jopa ihan yleisesti sellaisia asioita kuin kulkukauppiaat, joita saatettiin maalla kutsua syömäänkin, jos isäntäväki oli aterialla.

Tällainen "päiväkotitädit kontrolloi ja kyttää" -pelko on minusta nykyäideille ominaista luulottelua. Kyllä niillä tädeillä on kuulkaa ihan muutakin tekemistä. Ja teidän tulotasonne ja siisteytenne näkyy varmaan lapsistannekin, jos se nyt teitä tässä huolettaa.

Koti on yksityinen, mutta kotitalo ei.

siis te ootte kummallisia jotka koko ajan tääll hoette että piha ja koti on julkista aluetta ja kuka vaan voi ne nähdä! hei haloo!



ON ERI ASIA MENNÄ ITSEISTARKOITUKSESSA TOISTEN PIHOJA KAIVAMAAN, kuin se että satunnainen ohikulkija ihailee pihoja ja pensasaitoja jalkakäytävältä käsin!!



nämä samat ihmiset jotka täällä väittää että talot on yleistä aluetta..saanko tulla teidän pihaan tutustumaan! keittäisitkö kakkukahvit minulle ja kasosilleni? murrosikäisiä(aika kamalia?; muuten)) ja juttelisit niitä näitä ja esittelisit autotallin ja varaston!!!



HEI ME TULLAAN HUOMENNA! tai heheh emme kerrota koska tullaan! EIHÄN ME LUPAA TARVITA!!



:D kiitos vapaasta ramppausluvasta ja luuhauksesta..tuodaan teltta jos vaikka sade yllättää ja kotiin emme jaksa kävellä!!

Jää harmittamaan jos ei illalla kuule lapseltaan, millaista oli sen kadehtimansa mamman kotona ja pihalla. Siitä se kuule on kiinni, vaikka kuinka yrittäisivät vääntää asiaa miten päin tahansa. Hyvähän se on tommosilla wt-porukalla, joka asuu kaupungin kerrostalossa. Lapset käy siinä kerrostalon pihalla vain. Mutta omakotitalo ja rivitalo on vähän eri asia. Johan nämä palstammmat toivoo, että lapsi pääsee kiertelemään sellaisissa pihoissa jos se vaikka näkis jotain mehevää, mistä vois juoruta.

Joillekin koti on pyhä paikka, toisille taas näyttelytila. Mikä siinä voi olla niin hankalaa, että etukäteen kysytään minllainen suhde kullakin on omaan kotiinsa ja sen esittelyyn päiväkotiryhmässä? Miksei toisten mielipidettä voi kysyä ja toiveita hienotunteisesti kunnioittaa?

Ei osaa, edes eskarilaiset.

Ja kuulkaa, voi niiden talojen edustalla kävellä ihan se mammakin, jos se nyt olisi jotenkin utelias. Valtaosalle naisista ei kuitenkaan tule edes mieleen olla moisesta kiinnostunut, koska he ovat omaan elämäänsä ihan tyytyväisiä ja se riittää.

joka lapsi oman kodin etuovella, eli olivat käyneet täällä meillä perällä asti. Etuoven edustalla ei voi seistä näkemättä sisälle. Näkyy koko elämä, koko sotku.



Aion valittaa tästä. Yksityisyyttäni on loukattu. Kenelläkään ei ole mitään asiaa tunkeutua päiväkotiryhmän kanssa KUVAAMAAN toisten koteja.



Kaupustelijat ovat eri asia, ne ovat tuntemattomia ihmisiä. Päiväkodin työntekijän on todella helppo muistaa kahdenkinkymmenen lapsen kodit ulkoa. On sitten kiva koko vuosi muistella, kuinka meidän kotona oli niin sottaista.



Ottaa päähän ja lujaa.



AP (en voi enää jatkaa kirjoittelua tähän ketjuun, olen koko illan pois koneelta - aion kuitenkin todellakin palata tähän kotiin päästyäni!)