Päiväkotiryhmä oli käynyt ilman ennakkotietoja lasten kotipihoilla päivän aikana!

Ja voi sitä säksätystä, mitä käy kahvipöydässä sen jälkeen.

Nimim. päiväkodissa työharjoittelun tehnyt ja tietää, mitä ämmät siellä juoruaa selän takana.

No niin, tässä se nähtiin, mikä tarkoitus tällä kotiseutumatkailulla on! Vaikka ei ollut vaikea arvata.

Hyvä kun toit tämän esille.

Tai vaikka ihan vain pyykit takapihalla narulla?

Tuskin ovat hoitotädit ennen nähneet alkkareita kuivumassa. Katso ja kauhistu, mää olen kuivannut koko kesän tässä omakotitaloan takapihalla meitin pyykit, niin kalsarit kuin pikkaritkin. Näkyyhän niitä kai kaupassakin.

hyvin tasavertaisia kavereita päiväkodissa!



Kyllä meilläkin 3v ihan aidosti surkutteli ääneen, kun pk-kaverin äiti ei ollut muistanut tuoda synttärikarkkeja tarjottavaksi, mutta onneksi me sitten otettiin päiväkodin kaapista kaikille ja laulettiin. Lapsi on vasta 3v ja noteerasi kyllä. Kyseisen lapsen äiti lienee käyttänyt rahat itseensä ja dokaamiseensa. Minä en tietenkään asiaa lapselleni sanonut ja muutenkin koitan opastaa siihen, että kaikkien kanssa leikitään. Mutta turha on väittää etteikö 6-7-vuotiaat jo tajuaisi!

Tädit haluaa käydä kyttäämässä, onko lapsi virikehoidossa ja äiti vauvan kanssa kotona. Vai ollaanko oikeasti töissä.

Ja voi sitä säksätystä, mitä käy kahvipöydässä sen jälkeen.

Nimim. päiväkodissa työharjoittelun tehnyt ja tietää, mitä ämmät siellä juoruaa selän takana.

Eiköhän niillä ole vaan tarkoitus tehdä "tunne kotiseutuasi"-kierros. Mitä tuolla muka on väliä, onko paikat tiptop, eiköhän jokaisella välillä ole ja sitten taas ei.

Meillä on vanha talo ja "vanha piha" ja kaikkea muuta kuin hienot puutarhakalusteet, mutta ei se mitään, lapsille oli jäänyt mieleen valtavat isot hortensiankukat.

ja muutkin tätien aikeita pahantahtoisesti tulkinneet:



Kun alkaa ajatella kaikista asioista aina sitä ikävintä vaihtoehtoa, tulkita muiden puheita aina pahoin päin ja arvioida toisten tekoja aina sen negatiivisimman kautta, ei MIKÄÄN ole varmasti koskaan hyvin.



Entäs jos ihan vaan ajattelisitte, että tädit noudatti sitä varhaiskasvatussuunnitelmaa suunnistuksen perusteiden ja kotiseututuntemuksen osalta näin käytännönläheisesti?



Kannattaa opetella ajattelemaan, että kaikki eivät aina lähtökohtaisesti tahdo teille pahaa.

tästä kierroksesta oltu kerrottu vanhemmille mitään etukäteen. Minua ei olisi haitannut, vaikka olisivat käyneet sisälläkin, jos olisin tiennyt vierailusta ETUKÄTEEN.



Olisin voinut järjestää työpäiväni niin, että olisin ollut kotona. Olisin voinut siivota kodin niin, että sitä olisi ollut kiva näyttää koko ryhmälle.



Nyt jäi vain paha mieli ja minun on todellakin noloa mennä päiväkotiin hakemaan lasta. Näen sieluni silmin, miten ne päivittelee sotkuista kotia kahvipöydässään.



Jos minä menisin jonkun kotiin, joka olisi yhtä sotkuinen kuin meillä eilen, olisin vaivaantunut. Oli kyse tutusta tai vieraasta.



ap

ja muutkin tätien aikeita pahantahtoisesti tulkinneet:

Kun alkaa ajatella kaikista asioista aina sitä ikävintä vaihtoehtoa, tulkita muiden puheita aina pahoin päin ja arvioida toisten tekoja aina sen negatiivisimman kautta, ei MIKÄÄN ole varmasti koskaan hyvin.

Entäs jos ihan vaan ajattelisitte, että tädit noudatti sitä varhaiskasvatussuunnitelmaa suunnistuksen perusteiden ja kotiseututuntemuksen osalta näin käytännönläheisesti?

Kannattaa opetella ajattelemaan, että kaikki eivät aina lähtökohtaisesti tahdo teille pahaa.

En mä todellakaan ajattele, että kaikki tahtoisivat pahaa, höpsö. Ihan turha nyt yrittää tuommoista siinä. Mutta jo aika kauan elettyäni ja nähtyäni elämänmenoa, olen todellakin sitä mieltä, että tuollaisen retken saisi jättää tekemättä.

kun hänellä ei ollut kalleinta ja uusinta bionicleä lelupäivänä.

Niin ja huvittavinta oli eskariopen ennakkoluuloisuus. Poika meni suoraan eskariin. Pidimme palaveria ja ihmettelin kun eskariope vaikutti niin torjuvalta ja tylyltä ja kohteli minua mielestäni halveksien ja huonosti.

Jossain vaiheessa tuli puheeksi, että millaisesta työpaikasta olen hoitovapaalla ja että minulla sitä on aina näitä romuautoja kun mies puuhastelee harrastukseksi vanhojen autojen kanssa. Sitä eskariopen ilmettä kun se kiekaisi, että sinullako on vakituinen työpaikka. Sitten meni ihan punaiseksi. Asiasta oli nähtävästi keskusteltu eskarissa. Ennen tätä oli lapsellamme ollut jos mitä ongelmaa ja huono homma kun oli kotona hoidettu ja ei kuulemma selviä ja osaa mitään ja näkee, ettei lapsen kanssa ole tehty mitään.

Kaikki muuttui ja palaverit olivat sen jälkeen aivan superhyperkehumista. Lapsesta näki, kuinka hyvä lapsuus lapsella on ollut kun on saanut olla hyvässä ja rakastavassa kodissa lapsuuden ja näkee, kuinka lapsen kanssa on tehty vaikka mitä jne...

Voi kuulkaa, älkää olko naiveja.

hyvin tasavertaisia kavereita päiväkodissa!

Kyllä meilläkin 3v ihan aidosti surkutteli ääneen, kun pk-kaverin äiti ei ollut muistanut tuoda synttärikarkkeja tarjottavaksi, mutta onneksi me sitten otettiin päiväkodin kaapista kaikille ja laulettiin. Lapsi on vasta 3v ja noteerasi kyllä. Kyseisen lapsen äiti lienee käyttänyt rahat itseensä ja dokaamiseensa. Minä en tietenkään asiaa lapselleni sanonut ja muutenkin koitan opastaa siihen, että kaikkien kanssa leikitään. Mutta turha on väittää etteikö 6-7-vuotiaat jo tajuaisi!

pyydettäisiin lupa etukäteen. Ihan naurettavaa tuollainen yllärikäynti - aiheuttaa vaan hämmennystä ja suuttumusta.



Ja toinen asia on se, että alueellamme asuu todella erilaisista taustoista perheitä. Löytyy miljoonakämppää ja vuokrataloja. Päiväkodin henkilökunnalle ei kuulu millään tavalla se tieto, minkälaisessa asunnossa lapset asuvat.

Me ollaan lapset kasvatettu niin, että toisen tontille ei saa mennä ilman lupaa. Meidän mielestä siis pk-väki teki väärin.

Mutta olisi ollut kohteliasta ilmoittaa vanemmille etukäteen, että "elo-syyskuun aikana kierrellään lasten kanssa alueella ja he saavat esitellä kotipihansa kavereilleen". Ei mitään päivämääriäkään mutta että vanhemmat osaavat sentään varautua tuohon mahdollisuuteen. Eivät sitten äiti ja isi ole järjestäneet vapaapäivänsä yhteen ja piristä suhdettaan pihasaunan kuistilla kun päiväkoti laukkaa pihaan :D

vaan kiertelemässä ja katsomassa pihoja.

Vai näkyykö teidän ikkunoiden ulkolaseissa nyt nenänjälkiä?



Ei lapsille ole merkitystä, asuuko joku miljoonalinnassa vai kerrostalossa. Sillä on, jos siellä pihalla on jotain jänskää. Hyvät leikkivempaimet, pöllönpesä, wanha auto tai maitokärrit.

päiväkodin täti pystyy tulemaan koska tahansa kyttäämään tupatarkastukselle.

Hiukan lisää paineita mammoille.

Mutta olisi ollut kohteliasta ilmoittaa vanemmille etukäteen, että "elo-syyskuun aikana kierrellään lasten kanssa alueella ja he saavat esitellä kotipihansa kavereilleen". Ei mitään päivämääriäkään mutta että vanhemmat osaavat sentään varautua tuohon mahdollisuuteen. Eivät sitten äiti ja isi ole järjestäneet vapaapäivänsä yhteen ja piristä suhdettaan pihasaunan kuistilla kun päiväkoti laukkaa pihaan :D

olen lto, tykkään olla alsten aknssa, mutta voi v'''u osaa vanhemmista. Kuvitteletteko oikeasti että meitä kiinnostaa missä sinä asut tai kuinka sotkuista teillä on. Lapset haluavat kertoa omista kodeistaan .



Ja ne on lapsia. me itse asutaan isossa omakotitalossa ja kaikki meidän lapset haluaisi asua kerrostalossa kun sitten saisi mennä hissillä joka päivä.



Tää on oikeasti tän työn rasite, teet mitä vaan aina on jollain jotain valittamista. Aina joku äiti tai isä on naama rutussa. Toinen valittaa kune i emnnä luistelemaan ja jos mennään niin toinen valittaa että heidän lapselle tulee paha mieli kun sillä ei ole luistimia eikä se pääse mukaan. Ja sitten kun pyydetään vanhemmilta ideoita tai ehdotuksia kukaan ei sano mitään=)

Pienessä talossa asuvat lapset oppii jo pienestä häpeämään itseään kun näkevät isoissa hienoissa taloissa asuvien lapsten koteja, jotka puolestaan oppivat leuhkaksi

Mutta tässä voisi ajatella niitä, jotka tulevat vaatimattomista oloista, miltä heistä tällainen pällistely tuntuu. Miten pk:n henkilökunta voi olla ottamatta tätä huomioon? Kuulostaa tosi säälimättömältä toiminnalta! Oli taustalla mikä tahansa kotiseutuilu, lapset meenvät helposti vertailulinjalle, kenellä on kiva koti ja kenellä ei.

Voi kuvitella, mitkä traumat tästä jää monille.

että mikä on "kiva koti" ja mikä ei? Onko tosiaan niin, että jokainen lapsi luonnostaan on sitä mieltä, että iso, hulppea ja kallis talo on "kiva koti"?

Kauniita ja kivoja koteja on monenlaisia. Ja lapset tykkäävät pienistä, kotoisista tiloista...olette varmaan itsekin huomanneet majaleikkien suosion :D

Kyllä syy on täysin vanhempien, jos asuntojen/ talojen koosta kiusataan. Tai siitä, asuuko omassa talossa vai kerrostalossa. Tuleehan täällä av:llakin jatkuvasti esiin se, että aikuiset ihmiset eivät ymmärrä, ettei kaikkien unelma ole omakotitalo.

Eikä meidän alueella ainakaan voi päätellä ihmisen varakkuutta siitä, miten hän asuu. Esim. lapsen pk-ryhmän todennäköisesti varakkain perhe (päättelen koulutuksen, tittelin, työpaikan, iän ja ulkoasun perusteella, ei toki aukotonta tämäkään) asuu alle 70 neliön kerrostalokolmiossa. Meillä on paljon hulppeampi asunto kuin heillä vaikka olemme nyt aika pienituloisia kun mies opiskelee...

Eivätkä lapset todellakaan osaa mistään vaatteista päätellä kuka on "köyhä", jolleivät vanhemmat sitä opeta. En vain ymmärrä miksi jotkut vanhemmat tekevät niin? Pönkittääkseen omaa huonoa itsetuntoaan?

Eikä muuten ulkoasustakaan voi tehdä päätelmiä kovin pitkälle.. Merkkivaatteita saa kirpputoireilta hyväkuntoisina halvalla, eivätkä kaikki hyvätuloiset osta vain "hienoja" vaatteita ja kalliita merkkejä.

tulee tölläämään meidän pihalle, millaisessa talossa lapseni asuu. Haluan pitää tämän kiusaajan mahdollisimman kaukana meistä.

jos joku haluaa käydä kyttäysreissulla millaisissa murjuissa asutte onnsituu se ihan työajan ulkopuolellakin: ja helpommin niin. Miksi raahata lapsilaumaa mukana jos haluaa käydä alueella ajelulla=)

ja itsesi kyttäämään lasten koteja ja pihoja ja kurkistelemaan ikkunoista.

Oletko niin tyhmä, että kuvittelet kaikkien olevan onnellisia siitä, että lauma kakaroita vääntyy pihaan kyttäämään sinun kanssa juuri kun olet päässyt nukkumaan tultuasi yövuorosta.

olen lto, tykkään olla alsten aknssa, mutta voi v'''u osaa vanhemmista. Kuvitteletteko oikeasti että meitä kiinnostaa missä sinä asut tai kuinka sotkuista teillä on. Lapset haluavat kertoa omista kodeistaan .

Ja ne on lapsia. me itse asutaan isossa omakotitalossa ja kaikki meidän lapset haluaisi asua kerrostalossa kun sitten saisi mennä hissillä joka päivä.

Tää on oikeasti tän työn rasite, teet mitä vaan aina on jollain jotain valittamista. Aina joku äiti tai isä on naama rutussa. Toinen valittaa kune i emnnä luistelemaan ja jos mennään niin toinen valittaa että heidän lapselle tulee paha mieli kun sillä ei ole luistimia eikä se pääse mukaan. Ja sitten kun pyydetään vanhemmilta ideoita tai ehdotuksia kukaan ei sano mitään=)

Olin tosi ihmeissäni mutta iloinen, kun lapseni tuleva pk-opettaja soitti ja kysyi, haluammeko että he tulevat tutustumaan lapseeni ensin kotiin! Se oli mielestäni valtavan hyvää palvelua, eikä minusta ainakaan ole haitaksi, jos opettajat näkevät lapsen kotiolot. Mikseivät saisi nähdä? Kyllä heille ihan varmasti melko pian selviää, millainen perhe meillä on ja millaisista oloista lapsi tulee. Hyvä vaan kun tietävät saman tien.

Miksi pitäisi teeskennellä jotain muuta kuin on? Ainainen häpeileminen tekee ihmisistä ihan sairaita, eikä lapsiin pidä tartuttaa häpeää pienestä pitäen. Erilaisuutta on ja se pitää hyväksyä, oli itse millä kohdalla asteikkoa tahansa.

Pikkulapsiperheissä on aina sotkua ja jos asuu vuokralla niin asuu. Pää pystyyn vaan ja olkaa ylpeinä sitä mitä olette! Ja sama viesti lapselle. Jos jää häpeämään niin toisarvoisia asioita kuin ettei ole varaa johonkin leluun, häpeää saa kantaa koko ikänsä. Lapsi voi sanoa suoraan, että joo, me asutaan aika pienessä asunnossa mutta meillä on kiva koti ja ihana perhe!

Aina joku on rikkaampi, kauniimpi tai sillä on hienommat vaatteet.

Päiväkodin henkilökunnalle ei kuulu millään tavalla se tieto, minkälaisessa asunnossa lapset asuvat.

kun hänellä ei ollut kalleinta ja uusinta bionicleä lelupäivänä.

Käskettiin tuomaan se rakkain lelu mukana kouluun ekaluokalla.

Arvaa vaan, oliko se enää ehjä sen päivän jälkeen.

En vienyt enää edes suksia kouluun sen jälkeen.