Millätavalla lähettelette lapsienne kavereita kotiin?

mutta johtuu varmaan siitä, että tässä meidän pienellä kylällä kaikilla perheillä tuntuu olevan samantyyppiset säännöt ja rytmit :-) Eli meillä myöskin annetaan ensin tilannestatus: "Meillä syödään tänään klo 18 tai meillä on meno klo 18 tms", sitten hyvissä ajoissa ennakkovaroitus "nyt on aikaa vielä 15 min leikkiä" ja sitten lopulta "kiva että kävit, xx, nyt pitää lähteä ja leikit jatkuu joku toinen päivä".

että jos käy niin että meillä syystä tai toisesta syödään niin että tämä vieraileva lapsi on meillä vielä kylässä niin ilman muuta lautanen katetaan myös hänelle. Näin toimitaan myös kaikissa lasteni kavereiden perheissä. Meille on aivan sama onko ruokailulla neljä vai viisi lasta tai joskus jopa enemmän jos useammalla lapsella on vieras ja itse tulen kulttuurista, jossa arjenkin mukavia hetkiä on koota iso porukka ruokapöydän ääreen. Jopa kiireisessä arjessa :-)

on jo valmiiksi 5 lasta niin tuskin kukaan haluaa tarjoilla 10 lapselle päivällistä.

joten välillä pöydässä on huomattavasti enemmän porukkaa mutta ei haittaa meitä. Ruokaa teemme usein reiluin mitoin ja pakastamista varten, joten siitä kyllä riittää useammallekin, sitten ei vain pakasteta. Ja arjessa me emme tee mitään gourmet-ruokaa vaan tavallista kotiruokaa, joten ei se hintaakaan kovasti nosta. Varsinkin, kun loppujen lopuksi nämä max 11 vuotiaat syövät kuitenkin aika vähän. Mutta kukin tyylillään.

mutta johtuu varmaan siitä, että tässä meidän pienellä kylällä kaikilla perheillä tuntuu olevan samantyyppiset säännöt ja rytmit :-) Eli meillä myöskin annetaan ensin tilannestatus: "Meillä syödään tänään klo 18 tai meillä on meno klo 18 tms", sitten hyvissä ajoissa ennakkovaroitus "nyt on aikaa vielä 15 min leikkiä" ja sitten lopulta "kiva että kävit, xx, nyt pitää lähteä ja leikit jatkuu joku toinen päivä".

että jos käy niin että meillä syystä tai toisesta syödään niin että tämä vieraileva lapsi on meillä vielä kylässä niin ilman muuta lautanen katetaan myös hänelle. Näin toimitaan myös kaikissa lasteni kavereiden perheissä. Meille on aivan sama onko ruokailulla neljä vai viisi lasta tai joskus jopa enemmän jos useammalla lapsella on vieras ja itse tulen kulttuurista, jossa arjenkin mukavia hetkiä on koota iso porukka ruokapöydän ääreen. Jopa kiireisessä arjessa :-)

on jo valmiiksi 5 lasta niin tuskin kukaan haluaa tarjoilla 10 lapselle päivällistä.

joten välillä pöydässä on huomattavasti enemmän porukkaa mutta ei haittaa meitä. Ruokaa teemme usein reiluin mitoin ja pakastamista varten, joten siitä kyllä riittää useammallekin, sitten ei vain pakasteta. Ja arjessa me emme tee mitään gourmet-ruokaa vaan tavallista kotiruokaa, joten ei se hintaakaan kovasti nosta. Varsinkin, kun loppujen lopuksi nämä max 11 vuotiaat syövät kuitenkin aika vähän. Mutta kukin tyylillään.

mutta johtuu varmaan siitä, että tässä meidän pienellä kylällä kaikilla perheillä tuntuu olevan samantyyppiset säännöt ja rytmit :-) Eli meillä myöskin annetaan ensin tilannestatus: "Meillä syödään tänään klo 18 tai meillä on meno klo 18 tms", sitten hyvissä ajoissa ennakkovaroitus "nyt on aikaa vielä 15 min leikkiä" ja sitten lopulta "kiva että kävit, xx, nyt pitää lähteä ja leikit jatkuu joku toinen päivä".

että jos käy niin että meillä syystä tai toisesta syödään niin että tämä vieraileva lapsi on meillä vielä kylässä niin ilman muuta lautanen katetaan myös hänelle. Näin toimitaan myös kaikissa lasteni kavereiden perheissä. Meille on aivan sama onko ruokailulla neljä vai viisi lasta tai joskus jopa enemmän jos useammalla lapsella on vieras ja itse tulen kulttuurista, jossa arjenkin mukavia hetkiä on koota iso porukka ruokapöydän ääreen. Jopa kiireisessä arjessa :-)

on jo valmiiksi 5 lasta niin tuskin kukaan haluaa tarjoilla 10 lapselle päivällistä.

joten välillä pöydässä on huomattavasti enemmän porukkaa mutta ei haittaa meitä. Ruokaa teemme usein reiluin mitoin ja pakastamista varten, joten siitä kyllä riittää useammallekin, sitten ei vain pakasteta. Ja arjessa me emme tee mitään gourmet-ruokaa vaan tavallista kotiruokaa, joten ei se hintaakaan kovasti nosta. Varsinkin, kun loppujen lopuksi nämä max 11 vuotiaat syövät kuitenkin aika vähän. Mutta kukin tyylillään.

Mä en ole edes laskenut mitä tulis maksamaan, ei ole kiinnostusta moiseen. Mä luulen että osa lasteni vanhemmistakaan ei tykkäisi jos mä aina ruokkisin heidän lapset.

en mitenkään. en osaa ajaa meiltä ketään pois. toivon vaan yleensä että lapselle on kerrottu kotona, että saa olla esim. tunnin tai kaksi tai kolme...

sitten jos meillä on meno harrastukseen tai jonnekin, sanon, että meidän on mentävä.

"kotias siitä". Luikkivat tosi nopeasti matkoihinsa.



Ei vais, sanon, että nyt on semmoinen 15 minuuttia aikaa leikkiä. Hetken kuluttua annan 10 minuutin varoituksen ja sitten 5 minuutin. Autan pukemisessa, huolehdin että on kaikki tavarat mukana ja toivotan tervetulleeksi toisenkin kerran. Sanon, että kiva kun kävit.

mutta nyt en tajua, miksi tein asiasta niin vaikean. Nykyisin sanon ihan reilusti, että nyt kaverit kotiin, meillä on sauna, iltapala tms.



Kavereita mä en pääsääntöisesti ruoki, kuten ei täälläpäin muutkaan. Jonkun pitkämatkalaisen tietenkin, mutta usein lapsi sanoo, että äiti tulee kohta hakemaan kotiin syömään tms. Nämä lähialueen lapset syövät kaikki omassa kotonaan, samoin meidän lapset ja mun mielestä se on hyvä. Joskus satunnaisesti voin tarjota kaverillekin ruokaa. Jos oma väki syö herkkuja, silloin tarjotaan tietysti myös kaverille. Ja jos kaveri tulee hoitoon tai yökylään, silloin tietysti ruokitaan myös hänet. Meillä on usein arkisin etukäteen tehtyä ruokaa, jota ei välttämättä edes riitä kavereille.

mutta johtuu varmaan siitä, että tässä meidän pienellä kylällä kaikilla perheillä tuntuu olevan samantyyppiset säännöt ja rytmit :-) Eli meillä myöskin annetaan ensin tilannestatus: "Meillä syödään tänään klo 18 tai meillä on meno klo 18 tms", sitten hyvissä ajoissa ennakkovaroitus "nyt on aikaa vielä 15 min leikkiä" ja sitten lopulta "kiva että kävit, xx, nyt pitää lähteä ja leikit jatkuu joku toinen päivä".

että jos käy niin että meillä syystä tai toisesta syödään niin että tämä vieraileva lapsi on meillä vielä kylässä niin ilman muuta lautanen katetaan myös hänelle. Näin toimitaan myös kaikissa lasteni kavereiden perheissä. Meille on aivan sama onko ruokailulla neljä vai viisi lasta tai joskus jopa enemmän jos useammalla lapsella on vieras ja itse tulen kulttuurista, jossa arjenkin mukavia hetkiä on koota iso porukka ruokapöydän ääreen. Jopa kiireisessä arjessa :-)

on jo valmiiksi 5 lasta niin tuskin kukaan haluaa tarjoilla 10 lapselle päivällistä.

joten välillä pöydässä on huomattavasti enemmän porukkaa mutta ei haittaa meitä. Ruokaa teemme usein reiluin mitoin ja pakastamista varten, joten siitä kyllä riittää useammallekin, sitten ei vain pakasteta. Ja arjessa me emme tee mitään gourmet-ruokaa vaan tavallista kotiruokaa, joten ei se hintaakaan kovasti nosta. Varsinkin, kun loppujen lopuksi nämä max 11 vuotiaat syövät kuitenkin aika vähän. Mutta kukin tyylillään.

Mä en ole edes laskenut mitä tulis maksamaan, ei ole kiinnostusta moiseen. Mä luulen että osa lasteni vanhemmistakaan ei tykkäisi jos mä aina ruokkisin heidän lapset.

Mä en rehellisyyden nimissä voi väittää että tuntisin kaikki teinin kaverien vanhemmat niin hyvin että tietäisin heidän tapansa ruokailla. Enkä edes ton pienemmän muksun kaikkien kavereiden ruoka-ajankohtia tai tapoja.

Ja kyllä, melko pieniä lapseni vielä ovat, vanhin on 11v. Ollaan asuttu tällä alueella 13v ja suurin osa lasteni kavereista myös. Esim esikoiseni luokka on ollut käytännössä yhdessä 3-vuotiaasta asti tarhassa ja heitä on vaan 17 luokallaan. Joten kyllä, tunnen oikein hyvin hänen kaverinsa ja heidän vanhempansa. Myös harrastukset on pysyneet samana jo vuosia ja sitä kautta myös harrastuskaverit on tulleet erittäin tutuksi.



Tää menee jo aiheen ohi mutta itsestäni on ihanaa, kun tunnen lasteni kaverit ja heidän vanhempansa niin hyvin. Ei tietenkään kaikkien täydy toimia samalla tapaa eikä kaikki sitä haluakaan, mutta meille tämä alueen kylämäisyys on yksi iso syy, miksi emme halua täältä muuttaa pois. Itse uskon tähän "kylä kasvattaa" -mentaliteettiin. Ja tämä kaikki siis Helsingissä.

Suurin osa kavereista lähtee suosiolla kun sanon että nyt sinun on lähdettävä, me alamme tehdä ruokaa, menemme saunaan tms.



Jotkut vaan sinnikkäästi jankkaavat että voivat kyllä odotella huoneessa sillä aikaa kun me vaikkapa saunomme, kun kotiintuloaika on vasta klo 20. Sitten vaan sanon useamman kerran että nyt sinun pitää lähteä. Kiva kun kävit. Joku toinen päivä voi taas leikkiä.



Ruokaa en todellakaan kavereille anna (paitsi jotain jätskiä ja voileipää). Enkä todellakaan haluaisi että meidän lapsi söisi naapurissa jos tarkoituksena on syödä kotona tuntia myöhemmin.

Mulle ei tule edes mieleen, että pitäisi selittää tai antaa jokin syy miksi kaverin pitää lähteä kotiin. Totean vain, että nyt on sen aika. Toisinaan voi lapsilla olla paljon läksyjä, haluamme olla rauhassa tms. Olen kyllä ystävällinen, mutta en jätä neuvotteluvaraa. Sanon vain, että nyt on aika. Toisena päivänä leikitään sitten lisää.