Lue keskustelun säännöt.
Onko lapsensa asioista kiinnostunut vanhempi "häirikkövanhempi"?
21.08.2011 |
Kertokaapa nyt, millainen äidin tai isä pitää olla, opettajien tai lastenhoitajien näkökulmasta? Kun tuntuu että vanhempia haukutaan välinpitämättömiksi. Sanotaan, että vanhemmat odottavat että koulu tai päiväkoti kasvattaa ja hoitaa vanhempien tehtävät.
Mutta jos lapsen asioista sitten kyselee, tai yrittää selvittää miksi joku asia koulussa/päiväkodissa tehdään tietyllä tapaa, tai jos ylipäänsä ottaa opettajiin kontaktia, nämä ovat heti puolustuskannalla. Alkaa kauhea stressaaminen ja selittely, tai sitten suhtaudutaan vihamielisesti. Ja lehdissäkin arvostellaan häirikkövanhempia, jotka kiusaavat olemassaolollaan koulujen ja päiväkotien henkilökuntaa.
Kommentit (16)
järjenkäyttö sallittua ja suotavaa.
Olen ollut neljän lapseni (vanhin lukion kakkosella) kanssa tekemisissä monen opettajan kanssa- ikinä ei ole tarvinnut takuta.
Luota hyvä ihminen ammatti-ihmisiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse otin yhteyttä opettajaan kun näin lapsen seisoskelevan koulun pihalla yksin ja kun kehotin menemään kavereiden kanssa leikkimään, kaverit lähti lastani karkuun.. soitin opettajalle asiasta, kerroin että olin tulossa lääkäristä ja poikkesin pihan läpi. Otin yhteyttä koska lapsellani on uusissa tilanteissa arkuutta ja ujokin on.
Ope oli ihan ookoo, mutta jäi vaivaan että pitikö soittoani turhana. Toisaalta se on mulle ihan sama koska mun tehtävä on kantaa vastuu lapsistani ja heidän pärjäämisestään
Mutta jos lapsen asioista sitten kyselee, tai yrittää selvittää miksi joku asia koulussa/päiväkodissa tehdään tietyllä tapaa, tai jos ylipäänsä ottaa opettajiin kontaktia, nämä ovat heti puolustuskannalla. Alkaa kauhea stressaaminen ja selittely, tai sitten suhtaudutaan vihamielisesti.
Opettajia pitäisi aina MYÖTÄILLÄ. Jos kehtaa kysyä tai kyseenalaistaa (asiallisesti ja ystävällisesti tietenkin), niin vastaus on juurikin hillitön puolustelu ja selittely.
En ymmärrä, miksei voi vain asiallisesti perustella toimintatapojaan ja osoittaa, miksi ne ovat juuri meidän lapselle parhaaksi. Kyllä minä pystyn ihan normaaliin yhteistyöhön ja hyväksyn opettajan ratkaisut, jos ne ovat perusteltuja.
on integroituna yleisopetuksessa yläkoulussa ja olen kyllä kokenut, että opet ei oikein tykkää siitä, että kyselen asioista esim. koejärjestelyistä, johon hänellä oikeus, läksyistä, kokeista, joihin tarvitsee tukea kotona.
Vaikka kaikki tietävät pojan sairaudet ja tuen tarpeen, niin moni vastaa silti, että pojalle on kyllä kerrottu nämä asiat. Joudun vain usein varmistamaan, miten ne menivätkään ja tulee kiusallinen olo, kun opet ei enää yläakoulussa siitä oikein tykkää.
Olenkin sitten ihmetellyt, että mikä on se rooli, että pojan pitää olla integroituna, jos ei sitten ole mitään tukitoimenpiteitä eikä kotoa edes saisi asioista aktiivisesti kysyä.
Normaalille vanhemmalle riittää se että lukee kuulumisia reissuvihkoista, seuraa läksyjen tekoja, tenttaa ennen kokeita ja käy vanhempainilloissa. Kaikki tämän yli menevä tiedustelu on ylihuolehtimista, ellei sitten tosiaan ole jonkun ongelmalapsen vanhempi, sitten ihan eri asia.
Tietenkin vanhemmat saavat olla kiinnostuneita lapsestaan - ja pitääkin olla! En nyt tarkoita että joka viikko pitää opettajalle soitella, mutta tarvittaessa pitää ottaa yhteyttä eikä jäädä ihmettelemään. Opettajakaan ei välttämättä huomaa kaikkea lapsesta, etenkin jos kyseessä on hiljaisempi ja vetäytyvämpi oppilas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee tunne, että opettajat ovat kyrsiintyneitä työhönsä eivätkä jaksa enää välittää.
Mutta jos lapsen asioista sitten kyselee, tai yrittää selvittää miksi joku asia koulussa/päiväkodissa tehdään tietyllä tapaa, tai jos ylipäänsä ottaa opettajiin kontaktia, nämä ovat heti puolustuskannalla. Alkaa kauhea stressaaminen ja selittely, tai sitten suhtaudutaan vihamielisesti.
Kyllä minä pystyn ihan normaaliin yhteistyöhön ja hyväksyn opettajan ratkaisut, jos ne ovat perusteltuja.
hemmetissä opettajan ja VANHEMMAN pitäisi tehdä yhteistyötä yhtään missään??? Et sinä sitä koulua käy, vaan lapsesi. Ei opettajan tarvitse perustella sinulle yhtään mitään. En suostu uskomaan sekuntiakaan, etä kukaan vanhempi olisi niin ääliö, että lähtisi vaatimaan opettajalta perusteluja opetuksen tyyliin tms, tsiisus...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä ope varmasti pidä turhana.
itse otin yhteyttä opettajaan kun näin lapsen seisoskelevan koulun pihalla yksin ja kun kehotin menemään kavereiden kanssa leikkimään, kaverit lähti lastani karkuun.. soitin opettajalle asiasta, kerroin että olin tulossa lääkäristä ja poikkesin pihan läpi. Otin yhteyttä koska lapsellani on uusissa tilanteissa arkuutta ja ujokin on.
Ope oli ihan ookoo, mutta jäi vaivaan että pitikö soittoani turhana. Toisaalta se on mulle ihan sama koska mun tehtävä on kantaa vastuu lapsistani ja heidän pärjäämisestään
toimintatapoja jokaisen lapsen kohdalla. Ei silloin opetuksesta tule mitään. Kaikilla pitää olla samat säännöt, ja homma pitää saada toimimaan ryhmänä. Siksipä ne toimintatavat eivät voikaan olla aina parhaita mahdollisia juuri TEIDÄN lapselle.
Kyllä opettajan silti pitäisi pystyä asiallisesti perustelemaan toimintatapansa.
Opettajia pitäisi aina MYÖTÄILLÄ. Jos kehtaa kysyä tai kyseenalaistaa (asiallisesti ja ystävällisesti tietenkin), niin vastaus on juurikin hillitön puolustelu ja selittely.En ymmärrä, miksei voi vain asiallisesti perustella toimintatapojaan ja osoittaa, miksi ne ovat juuri meidän lapselle parhaaksi. Kyllä minä pystyn ihan normaaliin yhteistyöhön ja hyväksyn opettajan ratkaisut, jos ne ovat perusteltuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ne perheet, joiden eiperiaatteessa tarvitsisi pitää yhteyttä (koulu menee hyvin, lapsella kavereita..) pitävät aktiivisesti yhteyttä. Taas ne perheet, joiden pitäisi ottaa yhteyttä (lapsella paljon poissaoloja, koulunkäynnissä vaikeuksia..) eivät ole kouluun yhteydessä.
ne perheet, joiden eiperiaatteessa tarvitsisi pitää yhteyttä (koulu menee hyvin, lapsella kavereita..) pitävät aktiivisesti yhteyttä. Taas ne perheet, joiden pitäisi ottaa yhteyttä (lapsella paljon poissaoloja, koulunkäynnissä vaikeuksia..) eivät ole kouluun yhteydessä.
myös neuvoloissa. Joulukortteja laittavat perheet ovat niitä, joissa lapset ovat herranterttuja ja vaivattomia, helppoja, fiksuja lapsia. Sitten ne adhd-tapaukset, joiden kanssa oikeasti tehdään töitä monen eri tahon kanssa, eivät koskaan kiitä mistään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ne perheet, joiden eiperiaatteessa tarvitsisi pitää yhteyttä (koulu menee hyvin, lapsella kavereita..) pitävät aktiivisesti yhteyttä. Taas ne perheet, joiden pitäisi ottaa yhteyttä (lapsella paljon poissaoloja, koulunkäynnissä vaikeuksia..) eivät ole kouluun yhteydessä.
Aloitin uutena opena viime viikolla ja lähettämäni Wilma-viestit on lukeneet niiden kunnollisten oppilaiden vanhemmat. Sen sijaan kahden häirikkötapauksen (molemmat integroituja "tarkkislaisia", eli siis todella huonosti käyttäytyviä: epäkunniottavaia, kiroilevia, väkivaltaisia...) vanhemmat eivät ole lukeneet. Toiselle piti jo soittaakin kotiin, mutta yllättäen numero on muuttunut, eikä vanhempi ole ilmoittanut siitä kouluun. Lähetin nyt sitten tämän epäluotettavan oppilaan mukana paperiviestin, että toimittaisi kouluun heti uuden numeronsa. Oppilas väitti, että oma kännykkänsä on rikki, kun pyysin äitinsä numeroa. Tiedä sitten, puhuiko totta, mutta eihän minulla ole oikeuksia ruveta reppuaan penkomaan ja kännykkään kokeilemaan!
Että onnea vaan niille runsaalle parillekymmenelle luokkani tavalliselle oppilaalle, jotka ovat ekan viikosta kuunnelleet melko suuren osan vain, kun yritän saada näitä kahta hiljaiseksi tunnilla. Tai selvittänyt, miks haukkuvat luokkakavereitaa todella törkeillä nimityksillä. Tai "huvin vuoksi" lyövät toisia. Eli ei kovin turvallinen ilmapiiri ole niillä muilla oppilailla, kiitos integrointipäätösten! Kyseessä 4-luokkalaiset Etelä-Suomesta.
t. pätevä ope, monen vuoden kokemus
En ole koskaan törmännyt liian aktiivisiin vanhempiin, ja minusta vanhempien tehtävä on ajaa lapsen asiaa. Itse aineenopena opetan niin monia lapsia, että en voi huomata/tietää kaikkia yksityiskohtia kaikista oppilaista, niin että yhteydenotot vanhemmilta eivät ole koskaan turhia.
Itsekin kun on äiti, ymmärtää, että äidin/isän rooliin kuuluu myös se tiikeriemo, joka turvaa lapsensa elämää.
Mutta tottakai toivon, että ne yhteydenotot otetaan rakentavasti, eikä heti pahinta olettaen. Yleensä kuitenkin asiat selviävät kun molemmat yrittävät ymmärtää toisen näkökulmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ne perheet, joiden eiperiaatteessa tarvitsisi pitää yhteyttä (koulu menee hyvin, lapsella kavereita..) pitävät aktiivisesti yhteyttä. Taas ne perheet, joiden pitäisi ottaa yhteyttä (lapsella paljon poissaoloja, koulunkäynnissä vaikeuksia..) eivät ole kouluun yhteydessä.
ja ollaan yhteydessä ja selvitetään ongelmia yhteisesti.
Joulukortteja laittavat perheet ovat niitä, joissa lapset ovat herranterttuja ja vaivattomia, helppoja, fiksuja lapsia. Sitten ne adhd-tapaukset, joiden kanssa oikeasti tehdään töitä monen eri tahon kanssa, eivät koskaan kiitä mistään...
[/quote]
Oma lapseni on keskittymishäiriöinen, joka tarvinnut tukitoimia päiväkodissa, käy toimintaterapiassa, ja on nyt erityisluokalla koulussa. Aina oli tunne päiväkodissa ja neuvolassa siitä, että nämä lapset, jotka poikkesivat siitä tasaisesta massasta, ja aiheuttivat neuvolan/tarhantädille vaivaa (vaikka juuri sehän oli heidän työnsä!!) olivat näitä ei-toivottuja-asiakkaita. Ja siis lapseni, ei ole mikään häirikkö, on kiltti mutta hajamielinen, ei jaksa keskittyä kuin lyhyeksi ajaksi kerrallaan, ei kärsi vilkkaudesta vaan siis on hajamielinen. Ihmettelin aina, että tarhassa ne suloiset, helposti (lue eivät aiheuta mitään vaivaa hoitajilleen) hoidettavat lapset olivat näitä tarhatätien sylittely ja halittelulapsia. Oli aika surullista, että poikaani ei kertaakaan tarhassaoloaikana hoitotädit sylitelleet tai halitelleet, kuten niitä kilttejä tyttöjä näin sylittelevät ja halittelevan :(
Mielestäni tuo asennevammaisuus vilkkaita tai muuten poikkeavia lapsia kohtaan on epäammattimaista. Eihän esim asikaspalvelijakaan palvele vain iloisia asiakkaita, jotka eivät koskaan kysy mitään, ja aiheuta siten vaivaa?
Etkö tiennyt ammattiavalitessa että sinulle kuuluu asiakkaaksi myös ne vammaiset, erilaisista häiriöistä koostuva asiakaskunta ihan samalla tavalla, kuin ns normilapset???
asiaa, kuten tuo äiti tuossa toisessa ketjussa, niin sitten on häirikkövanhempi. Normaalille vanhemmalle riittää se että lukee kuulumisia reissuvihkoista, seuraa läksyjen tekoja, tenttaa ennen kokeita ja käy vanhempainilloissa. Kaikki tämän yli menevä tiedustelu on ylihuolehtimista, ellei sitten tosiaan ole jonkun ongelmalapsen vanhempi, sitten ihan eri asia.