Onko oikeasti jonkun mielestä kivunlievitys synnytyksessä väärin?

äitejä arvostetaan enemmän mammapiireissä ja jopa neuvolassa.

erään ystäväni mies kehuskelee aina, miten vaimo ei SORTUNUT epiduraaliin..?!

Toiselle sattuu kiven päällä asiallinen ja toinen voi pitää kättään tulikuuman hellan päällä.

Itse kannatan lääkkeetöntä elämää ylipäänsä, mutta joskus se vaan on tyhmempää ja haitallisempaa jättää kivunlievitys ottamatta.

Olisin mielelläni tehnyt ns. luomusynnytyksen, mutta tajusin kolmen päivän voimakkaiden supistelujen ja kahden nukkumattoman yön jälkeen, että en jaksa puskea lasta pihalle jos en hetkeksi saa levättyä. Päätös oli oikea ja tämän näkee mm. valokuvista jotka otettu synnytyksestäni.

Väärin on minusta mennä synnyttämään ja olettaa että sen ei kuulu sattua, mutta ei voi olla väärin käyttää olemassa olevia turvalliseksi todettuja keinoja jos niiden uskoo olevan lopulta äidin ja lapsen parhaaksi.

No ei vaiskaan, tottakai ja kannattaakin ottaa puudutetta jos siltä tuntuu. :)

Esikoisen aikaan puudutteen saaminen kesti ja menin paniikkiin sen kivun takia. Ihanaa oli saada hetken lepotauko kivusta.

Toisen aikaan en itse sitä enää tarvinnutkaan. Kipu oli täysin erilaista. Tai sitten kun osasin odottaa sitä kipua, pystyin pysymään rennompana. Enkä mennyt paniikkiin. Helpotti pelkkä rauhallinen hengitys :)

näkemyksiä on erilaisia.



Mutta kiinnostaisi kyllä tietää, käyvätkö nämä luomusynnytyksistä paasaavat vaikkapa tulehtuneen viisaudenhampaan poistoleikkauksessakin ilman puudutteita tms. ihan vaan siksi, että "kokemus on kuitenkin niin ainutkertainen"...