Missä ammatissa toimivalta edellytetään mielestäsi eniten älykkyyttä?

on oikeasti useamman vähä-älyisen mamman muodostama superorganismi, jotka yhdessä toimiessaan muodostavat eräänlaisen kollektiivisen älykkyyden. Vähän samaan tapaan kuin muurahaiset.

ei ole merkki älykkyydestä.

Siksi vähän mietityttää lääkärit yms.

Ovathan he älykkäitä ihmisiä monet, mutta hyväkin lääkäri voi olla melko tyhmä. Jos hän tietää kaiken mitä lääkärin pitää ja osaa soveltaa sitä käytäntöön.



Samoin ohjelmointi, joka on todella haastavaa, ja vaatii laajamittaista ajattelua todella nopeasti, on enemmän opettelusta kuin älystä kiinni.



Sen sijaan korkeamman tason matematiikka, fysiikka yms. vaativat muistamisen ja tietämisen sijaan enemmän ymmärtämistä ja soveltamista, mikä taas on merkki tietynlaisesta älystä.



Jos taas haetaankin sosiaalista älyä, ei voida nimetä mitään aloja. Sosiaalisesti älykkäitä on vaikka millä alalla ja se on tietynlainen vaatimus liki jokaiseen alaan. Että saa sen työpaikan siellä työhaastattelussa. Tiedän että se on ihan eri tilanne kuin toimia spontaanisti lasten ja nuorten kanssa mutta silti, jollain tasolla.

on oikeasti useamman vähä-älyisen mamman muodostama superorganismi, jotka yhdessä toimiessaan muodostavat eräänlaisen kollektiivisen älykkyyden. Vähän samaan tapaan kuin muurahaiset.

Tosin toisin kuin muurahaisilla, mammojen tapauksessa älykkyys taitaa kasautua negatiivisesti luoden kollektiivisen älyttömyyden.

ei ole merkki älykkyydestä.

Siksi vähän mietityttää lääkärit yms.

Ovathan he älykkäitä ihmisiä monet, mutta hyväkin lääkäri voi olla melko tyhmä. Jos hän tietää kaiken mitä lääkärin pitää ja osaa soveltaa sitä käytäntöön.

Samoin ohjelmointi, joka on todella haastavaa, ja vaatii laajamittaista ajattelua todella nopeasti, on enemmän opettelusta kuin älystä kiinni.

Tämä pätee vain jos oletetaan asioiden tietäminen yksinkertaiseksi informaation tallettamiseksi ja hakemiseksi tietokoneen tapaan, mille ei tosiaankaan ole nykytiedon valossa perusteita. Muistin toimintaahan ei tarkasti tunneta mutta erityisesti laajojen monimutkaisten asiakokonaisuuksien hallinta (kuten esim. lääkärin ammatillinen tieto) korreloi useiden tutkimusten mukaan hyvin vahvasti keskimääräistä korkeamman älykkyysosamäärän kanssa.

mutta jos sitä sattuu ihmisellä olemaan, hän pystyy tekemään työn paljon paremmin kuin vähäisemmällä älyllä varustettu kolleega. Älykkäitä ihmisiä kannattaisikin ohjata yleishyödyllisiin ammatteihin, ja jopa poliitikoiksi, jotta mahdollisimman moni pääsisi hyötymään älystä, joka on kuitenkin rajallinen resurssi. Älykäs opettaja voi olla todella arvokas oppilailleen, samoin kuin vaikka älykäs kirurgi.

matematiikka ja fysiikka on pääasiassa ihan luonnon lakeihin ja logiikkaan perustuvaa. Sitä voi jopa treenata. Ja looginen päättelykyky ei ole merkki älykkyydestä. Usein matemaatikkoja sanotaankin laiskoiksi, tunnustaneet itseksin, koska pelkällä päättelyllä voi saada itselleen ammattin, eikä tarvi muistaa mitään ulkoa.

Kyllä minäkin käännyn teoreettisen filosofian puoleen ja siitä tutkimustyössä oleviin, heillä tarvitaan älykkyyttä, että saavat jotain viisaita tuloksia aikaiseksi.

Mielestäni mikään ammatti ei vaadi älyä, jos siihen voi ryhtyä lähes kuka vain. Minäkin olen kelvannut opettajaksi ja tiedän, että se nyt ei ainakaan ollut niin älyä haastavaa, että olisin sitä yhtään enempää tehnyt.

terv. entinen fyysikko, nykyisin valtion virkamies

ei ole merkki älykkyydestä.

Siksi vähän mietityttää lääkärit yms.

Ovathan he älykkäitä ihmisiä monet, mutta hyväkin lääkäri voi olla melko tyhmä. Jos hän tietää kaiken mitä lääkärin pitää ja osaa soveltaa sitä käytäntöön.

Samoin ohjelmointi, joka on todella haastavaa, ja vaatii laajamittaista ajattelua todella nopeasti, on enemmän opettelusta kuin älystä kiinni.

Sen sijaan korkeamman tason matematiikka, fysiikka yms. vaativat muistamisen ja tietämisen sijaan enemmän ymmärtämistä ja soveltamista, mikä taas on merkki tietynlaisesta älystä.

Jos taas haetaankin sosiaalista älyä, ei voida nimetä mitään aloja. Sosiaalisesti älykkäitä on vaikka millä alalla ja se on tietynlainen vaatimus liki jokaiseen alaan. Että saa sen työpaikan siellä työhaastattelussa. Tiedän että se on ihan eri tilanne kuin toimia spontaanisti lasten ja nuorten kanssa mutta silti, jollain tasolla.

Lääkärin pitää omaksua todella paljon tietoa, osata käytännön työtä yhdistettynä tietoon, sekä olla samalla vuokrovaikutuksellisesti älykäs, ja joku huippuvaativa insinöörin työ, jossa tarvitaan kolmiulotteista ajattelua, vaativaa matemaattista tietotaitoa, sekä fysiikan lakien syvällistä ymmärtämistä. Tutkijan työ ei sinänsä ole minusta mitenkään vaativaa. Lukuunottamatta ehkä jotain lääkäri-tutkijaa.

Minusta taas lääkärin työ on hyvinkin yksioikoista verrattuna tutkijan työhön. Eivätkä lääkärit luonnontieteen tutkimuksessa erityisesti loista verrattuna muulla taustalla (esim. molekyylibiologia) alalle tulleisiin. Lentäjä taas on ilmojen bussikuski.

Itse vastaan tutkija.

Lääkärin pitää omaksua todella paljon tietoa, osata käytännön työtä yhdistettynä tietoon, sekä olla samalla vuokrovaikutuksellisesti älykäs, ja joku huippuvaativa insinöörin työ, jossa tarvitaan kolmiulotteista ajattelua, vaativaa matemaattista tietotaitoa, sekä fysiikan lakien syvällistä ymmärtämistä. Tutkijan työ ei sinänsä ole minusta mitenkään vaativaa. Lukuunottamatta ehkä jotain lääkäri-tutkijaa.

Minusta taas lääkärin työ on hyvinkin yksioikoista verrattuna tutkijan työhön. Eivätkä lääkärit luonnontieteen tutkimuksessa erityisesti loista verrattuna muulla taustalla (esim. molekyylibiologia) alalle tulleisiin. Lentäjä taas on ilmojen bussikuski.

Itse vastaan tutkija.

Onhan se lääkärin työ yksioikoista, jos omaa ajattelukyvyn, jolla osaa vetää mutkat suoriksi. Näin ollen väitän, ettei ilman kohtalaista loogista päättelykykyä tuota työtä voi tehdä. Sanoisin myös, että esim. lääkäritaustaiset Leena Palotie, Seppo Yläherttuala, Akseli Hemminki vain muutamia mainitakseni ovat kyllä tehneet varsin merkittävää solutason tutkimustyötä, vaikkei heidän peruskoulutuksensa siihen suoria valmiuksia ole antanutkaan. Olen myös törmännyt luonnontieteen (biotieteen) opiskelijoihin, joilla on hassu tarve mollata lääkäreitä. Et kai itse kuulu heihin?

Itse en mitään yksioikoista vastausta varsinaiseen alkuperäiseen kysymykseen osaa sanoa, älykkyyttä vaativia ammatteja kun on useita.

Itse asiassa keksin juuri viikonloppuna teorian, että masennus on nykyisin siksi niin yleistä, koska kaikki ammatit vaativat jonkin verran hoksaamista, eikä ns. ojankaivajan hommia ole juurikaan tarjolla. Näin ollen jos henkilö joutuu tekemään haastavampaa työtä, johon oikeasti kykenisi, hän masentuu. Mene ja tiedä, onko tässä perää.

Sori OT.

Työn koko pointti on käyttää älykkyyttään uuden tiedon luomiseen. Tutkijoitakin on monenlaisia, mutta jos on omalla alallaan menestyksekäs myös kansainvälisesti (julkaisemalla hyvissä tieteellisissä lehdeissä), on ehdottomasti älykäs. Älyä vaatii jo tieteellisen keskustelun ja artikkelien ymmärtäminen, ja se vasta vaatii, että onnistuu tuomaan uutta kontribuutiota tieteelliseen keskusteluun.

mutta vastaan silti: rauhanneuvottelija, tiettyjä poliittisia tehtäviä hoitavat ihmiset, tietyn alojen tutkijat...

Niin tuntuu että työkseen tiukasti logiikkaa soveltavat alat kuten matematiikka, fysiikka tai tietokoneohjelmointi vaativat paljon älyä.

Tosin mieheni on taas sosiaalisesti tyhmä.

Ollakseen hyvä poliitikko on pakko olla todella älykäs, ja siinä merkityksessä joka tarkoittaa oleellisen nopeaa oivaltamista ja suurien tietomäärien omaksumisen kykyä vaivatta ja vielä pitää pystyä ilmaisemaan itseään kuulijakunnalle sopivasti.

tutkikaapa vaikka di-opintojen fysiikan kirjoja... ja se on vasta alkua...

tutkikaapa vaikka di-opintojen fysiikan kirjoja... ja se on vasta alkua...

ellei alaan ole lainkaan perehtynyt?

eniten sosiaalista älykkyyttä.

eniten sosiaalista älykkyyttä.

Se olisi vastaukseni. ;)

millaista älykkyyttä.

millaista älykkyyttä.