Lue keskustelun säännöt.
Äiti tekee surulliseksi...
18.08.2011 |
Olipas taas puhelinkeskustelu.
Mieheni käyttää minua rahallisesti hyväksi (olen opiskelija, joten näiden rahojen käyttäminen hyväksi on lähes mahdotonta). Halusi minut asumaan kanssaan ainoastaan, koska maksan nyt osan asumiskustannuksista (maksan kuussa kuluja n.300e, mies asuntolainan kokonaan). Sama oli ex-miehen kanssa, joka vei minulta erossa kaiken (jätin hänelle kaiken laskupinoineen, kun lähdin ja laskujeni mukaan tuli minulle n.5000e halvemmaksi, kun vaatia kaikesta puolet). Mies ei anna minulle mitään (en pyydä mitään, olen tottunut pärjäämään itse, antaa kyllä, jos pyydän). Joudun jo nyt maksamaan kaiken liittyen muutaman viikon päästä syntyvään ensimmäiseen yhteiseen lapseemme (kerroin meneväni ostamaan vaippoja lapselle ja itselleni, mieheni ei edes tiedä, että sellaisia pitää olla). Minua huijataan ja olen jälleen kerran tyhmä, kun sallin sen. Mies vaan rikastuu, kun minulta menee joka kuussa jokainen lantti.
Sanoit mitä vaan, paska äijä. Nyt pitäisi suojata omaisuuteni eron varalta (en omista yhtään mitään).
En jaksaisi tätä just nyt.
Kommentit (25)
usea lukija ei varmaankaan tajua, että nuo väittämät miehesi hyväksikäytöstä olivat äitisi puheenvuoroja, joista tulit surulliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän on siis aviomiehesi? Silloinhan asunto on teidän yhteinen jota hän maksaa? Vai onko avioehto? Onko miehelläkin rahat vähissä? Mitä omaisuutta sinä nyt muka suojelet kun et omista mitään?
vai muka epäselvästi...
Otsikossa kerrotaan että ap tulee surulliseksi äitinsä vuoksi
ja eka lauseessa tarkennetaan että kyseessä on puhelinkeskustelu sen äidin kanssa.
Onko hyväksikäyttöä jos aikuinen ihminen maksaa asumiskulunsa?????
Nyt tajusin vasta kun toinen avasi mitä tarkoitat...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
usea lukija ei varmaankaan tajua, että nuo väittämät miehesi hyväksikäytöstä olivat äitisi puheenvuoroja, joista tulit surulliseksi.
on sitä mieltä et sua huijataan?? Onko äiti huolissaan että mies vie hänen omaisuutensa kun sinä aikoinaan äitisi perit???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vai muka epäselvästi...
Otsikossa kerrotaan että ap tulee surulliseksi äitinsä vuoksi
ja eka lauseessa tarkennetaan että kyseessä on puhelinkeskustelu sen äidin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä tajunnut eka lukemalta yhtään mitään muuta, kuin että ajattelin kirjoittajan olevan mieleltään sairas. Vasta, kun joku muu oli hoksannut, että ap kirjoittaa äitinsä kommentteja ja sulkeissa omiaan, teksti alkoi avautua.
Kirjoittajat voisivat edes vähän kiinnittää huomiota ilmaisuunsa...
Hän on siis aviomiehesi? Silloinhan asunto on teidän yhteinen jota hän maksaa? Vai onko avioehto? Onko miehelläkin rahat vähissä? Mitä omaisuutta sinä nyt muka suojelet kun et omista mitään?
asuntokin on vain miehen. Ei avioliitto tee kaikesta yhteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuli nyt vähän epäselvästi, kun hormoneissa itku silmässä kirjoittelen.
Eli puhelinkeskustelu äitini kanssa kyseessä. Ensin tulee äidin väittämä, suluissa oma näkemykseni.
Ollaan oltu naimisissa puoli vuotta, muutin miehen omistamaan asuntoon silloin, koska opiskelin toisella paikkakunnalla. Tarkoitus ostaa yhteinen asunto heti, kun saan äitiysloman jälkeen töitä. Mies on keskituloinen, joten ei tässä kukaan mitään rikastu.
Pahalta vaan tuntuu, kun toinen paasaa, kuinka tyhmä olen ja kuinka annan itseäni käytettävän hyväksi. Hänen (äitini) pitää mulle kaikki ostaa, kun mies ei osta. Yleensä äiti ostaa pyytämättä tavaroita ym. ennenkuin kukaan ehtii edes kissa sanoa tai niiden hankkimista ajatella.
Ap
ennen kuin joku selvensi. :)
Ihmettelin vain, miksi omaisuus pitää suojata, jos ei kerran omista mitään...
Kurja juttu kyllä, nyt kun tajusin, mistä on kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos on keskustelut äidin kanssa jotenkin vaikeita niin voisiko johtua että sulla on huono itseilmaisu kyky.. Oletkohan koskaan saanut selitettyä äidillesi teidän asumis-ja elämisjärjestelyjä ja niiden rahallista puolta niin että äitisikin olisi saanut jotain tolkkua sun jutuista?
vaan, eipä juuri enää muutenkaan voisi pahemmalta tuntua.
Ap
eikä kannusta vaan päinvastoin arvostelee.
Minulla on tällä hetkellä aivan toisesta syystä välit äidin kanssa rikki ja tunne on kyllä hirveä. Voimia kovasti ap:lle! Neuvoja en valitettavasti osaa antaa - ja kukapa minun neuvojani arvostaisikaan, kun en itsekään osaa äitisuhdettani hoitaa. :(
ja tajusin sen heti. Ikävä, että äitisi tekee olosi niin kurjaksi. Neuvominen onkin sitten hankalampaa. Sano vaikka, että olet mennyt miehesi kanssasi naimisiin etkä suostu kuuntelemaan haukkuja hänestä, ja että äitisi voisi kunnioittaa sinua kuin ketä tahansa muuta ihmistä. Paiskaa vaikka luuri kiinni jos oikein pännii.
Kun kerron jotain perhe-elämäämme liittyvää, vaikka että ostin lapselleni syksykengät, hän sanoo jotain masentavaa. Esimerkiksi kommentoi ilkeästi "kokoajan sitä vaan ostellaan, kun sinä olit pieni niin en vaan ostellut, oltiin tosi köyhiä ja itselleni en koskaan saanut mitään". Tai jos kerron että katsoimme miehen kanssa hyvän leffan, äiti sanoo tyyliin "minulla ei ole aikaa mitään leffoja tuijottaa, rättiväsyneenä aian sänkyyn kaadun". Äidin kanssa keskustelut johtavat joka kerta siihen, että tulee itse huonolle tuulelle.
Taidan olla aika älykäs. Eilenkin ymmärsin alotuksen joka monelta pölvästiltä meni ohi viuhuen. Huolestuttaa nuo äikänopet jotka ei tajunneet. Tiedottajat on vain epäonnistuneita toimittajia, joten sitä en ihmettele.
Ap, olet varmaan jo koittanut oikoa äidin käsityksiä yksitellen kun hän niitä laukoo. Vaikea pulma. Ehkä sinun pitää vain suoraan sanoa, että äidilläsi ei ole enää lupaa arvostella elämääsi.
ja en ymmärtänyt hölkäsen pöläystä... Ehkä mulla ymmärryksessävikaa =)