mieheni mielestä minun pitäisi tehdä enemmän kotitöitä!
Onko teistä oikeudenmukaista, että mieheni vaatii minulta enemmän kotitöiden tekoa?
Olen kotona 9kk "haastavan" luonteen omaavan tyttömme kanssa. Kun tyttö on valveilla, menee kaikki aikani hänen kanssaan. Kun tyttö nukkuu (2 kertaa 45 minuuttia päivän aikana), haluan olla rauhassa ja hiljaisuudessa ja en tee kotitöitä vaan esim luen. Viikolla hoidan myös kaikki yöheräämiset, n. 4krt yössä.
En tee muita kotihommia kuin pyykin pesua miehen ollessa töissä. Ruokakin on valmiina jääkaapissa päivisin. Nyt hän valittaa, että kotona on aina toinen työmaa kun hän tulee töistä, että haluaisi että kotihomamt on hoidettu päivän aikana ja voisi olla rennosti illalla. Iltaisin jaamme hommat niin, että toinen tekee ruokaa ja siivoaa, toinen on tytön kanssa. Ymmärrän että miestä harmittaa, mutta hän on kuitenkin se joka pääsee töihin, ja jolla on pari vapaailtaa viikossa omille asioille. Minulla ei vapaata ole kuin 3 tuntia lauantaisin (koska tyttö itkee illat jos en ole kotona)
mitä mieltä olette?
Kommentit (33)
menee KAIKKI VALVEILLAOLOAIKA? Mihin se menee?
Se menee lapsen kantamiseen, syöttämiseen, perushoitoon ja lapsen kanssa leikkimiseen. Siis lapsi ei hereillä ollessaan viihdy yksin, paitsi joskus aamulla puoli tuntia. Lapsi myös itkee paljon, joten sylissä tulee pidettyä.
kultamussukat ole helppoja hoidettavia,turhaan te ap:ta morkkaatte.Jos ap:n mies olis täällä ruikuttamassa,kuinka vaikeeta olla kotona kun vaimo käy töissä,ja pitäis vielä siivotakin,niin johan tulis myötätuntoo.Huh,huh mitä vastauksia(taas!)
T. kolmen lelukaaren alla kasvatettujen lasten äiti
että miten se homma hoidetaan. Sinä seuraat sivusta, jotta saat mallia, mutta et koske lapseen etkä tekemisiin. Ja jos lapsi parkuu, niin sinä et siinä häntä huudata, vaan mies. Eikä se mies saa sitä lasta ylenmäärin huudattaa sen enempää kuin sinäkään saisit.
Ja lupaat siis miehelle, että sinä alat kyllä tekemään kotitöitä enemmän heti kun hän näyttää miten se hoituu. Koska sinä et kerta kaikkiaan osaa.
Jos pelkäät, että mies näyttää sulle malliksi sellaisen tahdin, jota et jaksa ylläpitää yhtä päivää kauemmin, niin laitat miehen näyttämään useamman päivän putkeen.
Tuo on työssä käyvän hyödyntämistä!
Mutta tehän voitte vaihtaa osia niin että mies jää kotiin lapsen kanssa ja sä töittesi jälkeen siivoat yms?
En oikein osannut suunnitella päiviäni lapsen kanssa, vauva itki paljon ja nukkui vain lyhyitä pätkiä. Itku pääsi, kun mies selitti miten hänen tultua kotiin olisi ruuan oltava valmiina, minähän olin kotona.
Toisella kerralla tuli kaksoset ja alkukuukausien jälkeen alkoivat kotihommat yllättäen sujua aivan eri tavalla kuin esikoisen kanssa. Siis vaikka vauvoja oli kaksi, pystyin tekemään kotihommat siivouksineen, ruoanlaittoineen ja pyykkäyksineen miehen työpäivien aikana. Ehkä kokemusta oli tullut jo ekasta ja pystyin organisoimaan päivät paremmin. Vauvat kyllä viihtyivät keskenään lattialla, sillä en mitenkään pystynyt kanniskelemaan heitä koko aikaa. Kaksi vauvaa pakotti vetämään päiviin sellaisen rytmin, että asiat vaan hoituivat.
En ole eläissäni viettänyt niin helppoa elämää kuin kaksosten (vieläpä keskos -sellaiseten)kanssa kotona. Sain hoitaa kotia, pyykit, siivoukset, ruuat, sain nukkuakin joskus päiväunet. Työelämään taas mentyäni on koko paletti hajalla :(
Senkun narisee, niin ne meidän muidenkin vauvat tekevät. Sinä olet siinä lähellä, voit kuitenkin jutella vauvalle vaikka teet kotitöitä. Ei se pieneen huutoon kuole, kun kuitenkin olet vieressä.
että viihtyisikö vauva katselemassa kun sä puuhaat jotain kotityötä?
oon kokeillut. Oon kokeillut myös tytön pitämistä kantoliinassa, johonkin 4kk asti viihtyi mutta ei enää. Pyykin ripustamista jaksaa katella (kun sen tekee vauhdikkaasti ja vaikka laulelee), muussa alkaa narina parin minuutin päästä.
kitistä siinä vierelläsi sen puoli tuntia, minkä ruuan tekoon menee?
Ja loput työt teette illalla yhdessä, mutta osin myös niin, että kumpikin tekee, eikä vain viihdytä vuorollaan sitä muksua. Oikeasti sen lapsukaisen pitää oppia pieniä hetkiä jo pärjäämään itsekin, ei tarvitse koko aikaa kantaa ja hyssyttää.
mutta mulla onkin kokemusta miehestä, joka vaatii MULTA vielä enemmän, vaikka mä hoidan meidän 4 lasta (0-8v), pyykkään joka päivä 1-2 koneellista pyykkiä ja 2 koneellista astioita, teen joka päivä ruuat yksin, hoidan 95% kauppareissuista, imuroin 3-4 kertaa viikossa, pesen vessan kerran viikossa, pyyhin pölyjä, järjestelen jotain jos ehdin/jaksan, hoidan lasten yöheräämiset (4-6 kertaa joka yö), aamutoimet jne. Mies osallistuu sen verran, että auttaa lasten iltapesuissa, jos sattuu ehtimään tai olemaan edes kotona. Huh!
Ja joskus kyllästyin vinkumiseensa ja merkitsin 3 päivän ajan KAIKKI tekemäni asiat tunti tunnilta (koska hänen mielestään makaan vaan täällä). Vastaus oli "en mä usko sitä". Että näin. Eli aika paljon pahemminkin voi olla kuin ap:lla.
"Kyllä mä hitusen olen miehesi kannalla:
mutta mulla onkin kokemusta miehestä, joka vaatii MULTA vielä enemmän, vaikka mä hoidan meidän 4 lasta (0-8v), pyykkään joka päivä 1-2 koneellista pyykkiä ja 2 koneellista astioita, teen joka päivä ruuat yksin, hoidan 95% kauppareissuista, imuroin 3-4 kertaa viikossa, pesen vessan kerran viikossa, pyyhin pölyjä, järjestelen jotain jos ehdin/jaksan, hoidan lasten yöheräämiset (4-6 kertaa joka yö), aamutoimet jne. Mies osallistuu sen verran, että auttaa lasten iltapesuissa, jos sattuu ehtimään tai olemaan edes kotona. Huh!
Ja joskus kyllästyin vinkumiseensa ja merkitsin 3 päivän ajan KAIKKI tekemäni asiat tunti tunnilta (koska hänen mielestään makaan vaan täällä). Vastaus oli "en mä usko sitä". Että näin. Eli aika paljon pahemminkin voi olla kuin ap:lla. "
Vaikka olisin siivonnut koko talon lattiasta kattoon, juoksuttanut lapset harrastuksissa, hoitanut vauvan ja isomman, tehnyt ruoan, leiponut ja mitä vaan niin silti mieheni voi valittaa jos paistinpannu on tiskaamattomana altaassa.
Tarkoitus ei ole kehuskella, mutta kyllä mielestäni normaalimies ymmärtää, miten raskasta ja puuduttavaa on olla kotona hoitamassa pieniä lapsia ja siinä samassa siivota jatkuvasti kämppää, silittää, laittaa ruokaa, käydä kaupassa, neuvolassa, terveyskeskuksessa, ja hoitaa sata muutakin asiaa mitkä liittyy kodinhoitoon ja koko härdellin pyörittämiseen.
Ja en ymmärrä, että miksi aikuiset, normaaliälyiset eivät ymmärrä miten erilaista on olla kotona hoitamassa perustyytyväistä, hyvin nukkuvaa, hyvin syövää, hyvin rytmiin tottuvaa, tervettä lasta, kuin että lapsi on todellakin on jatkuvasta sairastava, kärttyisä, itkuinen, ei mihinkään tyytyväinen, haastava ja erittäin paljon aikaavievä hoidettava... Sanon tämän ihan omalla kokemuksella, sillä esikoiseni oli tällainen helppo tapaus, ja toinen lapsi hänen vastakohtansa, ei ollut siis kasvatuksella/hoidolla mitään tekemistä asian kanssa. Esim. kaupassa tultiin minulle MONTA kertaa sanomaan, että voisitko mennä pois tuon itkevän lapsesi kanssa, --no hemmetti kun oli pakko käydä kaupassa vaikka lapsi itkin (itki n. 70 % valveillaoloajasta, ja tosiaan olimme käyneet erikoislastenlääkärillä itkuisuuden ja ärtyneisyyden, ja levottomuuden takia, ja hän vain sanoi, että lapsenne on vain tällainen haastava tapaus, ei auta kuin odottaa, että kasvaa, yrittäkää pärjätä, voimia teille. Vuorovaikutus on teillä lapseen kunnossa, ja hoidatte häntä hyvin)
Onneksi mun mies auttaa kotitöissä, tekee ruokaa, pyykkää jne. Tietää miten raskasta lasten kanssa arki voi välillä olla
ap:n tilannetta maatalolliseen, kymmenenlapsen kakaralaumaan, niin ei ne lapset hoidettu ennen niin hyvin kuin nykyyään. Paskasissa vaatteissa remusivat pihalla, räkä roikkui poskessa, ja puolittain kasvoivat pellossa, kun äidillä ei ollut aikaa seurata perässä... Lehmät, ja maataloustyöt veivät suuren osan ajasta, siinä sivussa laitettiin ruuat, tiskattiin, pestiin pyykit, käytiin kirkonkylällä kaupassa tai kauppa-autossa, ei siinä kulkaas juurikaan oltu vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Pesulla käytiin kerran viikossa, saunapäivänä, ja silloin vaihdettiin vaatteet puhtaisiin. Lapset sai olla omissa oloissaan, mitä nyt jouduttiin töihin osallistumaan jo pienestä pitäen.
T. maatilan lapsi syntyisin 60-luvulla
Olet ansainnut lepohetkesi päivän aikana, mutta ehkä voisit kuitenkin yrittää vaikka tehdä ruoan valmiiksi. Karjalanpaisti, uunilohi, makkarakeitto, kinkkukiusaus onnistuu aika vähällä vaivalla. Pakastevihanneksia tosin joutuu käyttämään kun kuorimiseen ja pilkkomiseen menee aikaa.
Älä kuitenkaan mene siihen lankaan, että teet kaiken herralle valmiiksi päivän aikana. Menet varmaan joskus töihin ja sitten se toinen työmaa on kotona odottamassa. Oppiipahan mieskin kantamaan vastuuta ja muistaa, että kotona pitää tehdä kotitöitä eikä maata sohvalla kun töissä on niin raskasta.
hankkikaa siivooja. Jää molemmilla enempi aikaa vauvalle.
oon kokeillut. Oon kokeillut myös tytön pitämistä kantoliinassa, johonkin 4kk asti viihtyi mutta ei enää. Pyykin ripustamista jaksaa katella (kun sen tekee vauhdikkaasti ja vaikka laulelee), muussa alkaa narina parin minuutin päästä.