Kuka hakis ton lapsen pois?
Mihin mä voin soittaa, että joku hakis ton lapsen pois? Mä olen nyt kuunellu 3 kuukautta pelkkää huutoa yötä päivää, ja mä en enää ihan oikeasti jaksa. KUn mikään ei ole hyvin. Mä ihan oikeasti alan vihata tota lasta! Aamukahviakaan perkele en voi juoda kun kantamassa pitäisi olla aamusta asti, mutta kun ei voimat enää riitä 7 ja puoli kiloisen kanssa! Ja nyt mä en enää halua tota. Vituttaa kun piti mennä tollanen paskakasa hankkimaan.
Kommentit (58)
Soittelin äsken neuvolaan, ja käskivät nyt ensiksi jättää D-tipat pois kokonaan (ollaan siis kokeiltu eri merkkejä), ja ehdotti josko meille lähetettäisiin perhetyöntekijä käymään. Kuntamme siis tarjoaa alle 1-vuotiaiden lasten perheille kotiapua viisi kertaa ilmaiseksi. Näin terkkari sanoi. Ideana kuulemma on se, että tuo työntekijä lähtee vaikka vauvan kanssa ulos, että äiti saa nukkua. Kuulostaa hyvältä, mutta tuo terkkari myös sanoi, että jos pystyisin ensi viikkoon odottamaan, kun ollaan tuolloin kuitenkin tulossa, niin jutellaan sitten tarkemmin. eli nyt sitten odotetaan ensi viikon maanantaille, kun tuolloin on seuraava neuvolakäynti. Edelleenkin kyllä tuli vähättelevään sävyyn, että kun vauva-arki on rankkaa, ja jotkut vauvat itkee enemmän kun toiset, ja kun olet noin nuorikin (ikää siis 24 vuotta)! No, onneksi lapsella on vakuutus, jos ei neuvolassa ensi viikolla uskota, kun vien sinne huutavan lapsen niin sitten mennään yksityiselle. JA asutaan Hämeessä. Kiitos kaikille lohduttavista sanoista. Tuntuu vaan ettei jaksa enää yhtään, ja hermo alkaa pettää. Hermojen pettäessä tulee sitten taas ajatuksia, jotka hävettää ja ahdistaa vielä enemmän tässä tilanteessa.
tulisi "auttamaan" ja ryöstäisikin vauvani:/ Vaikka luultavasti täällä olevat haluavatkin auttaa hyvää hyvyyttään, niin silti kaikenlaisia hulluja on maailma täynnä. Suosittelen ap:lle että otat nyt yhteyttä niihin isovanhempiin ja kerrot miten paha tilanne on. Oikeesti!
ehkäpä voisin joskus iltaisin tai viikonloppuisin tulla viemään vauvelin vaikka ulos lenkille että saisit hetken hengähtää? Siksi kyselin missä asut.
Silti, oli tilanne mikä tahansa, älä missään nimessä anna vauvaasi tuntemattomien ihmisten hoitoon. Tällaisten viestien takana voi olla ihminen, joka ihan oikeasti, aidosti haluaa vain auttaa sinua. Et voi kuitenkaan olla siitä varma, joten huolehdi vauvasi ja itsesi turvallisuudesta.
Kaikkea hyvää!
en ymmärrä tuollaista suhtaumista omaan lapseen, onpa sitten miten väsynyt hyvänsä.
Kirjoituksesta huokuu syvä tyytymättömyys vauvaan, ihan kuin se olisi tullut pilaamaan elämäsi ja viemään vapautesi. Vauvan itku ja kiukuttelu sitten viimeistään katkaisee kamelin selän. Enpä usko, että noin tyytymättömälle ihmiselle uni auttaa. Säälittää tuo vauva. Oletko harkinnot sijaiskotia / adoptioon antamista?
en ymmärrä tuollaista suhtaumista omaan lapseen, onpa sitten miten väsynyt hyvänsä. Kirjoituksesta huokuu syvä tyytymättömyys vauvaan, ihan kuin se olisi tullut pilaamaan elämäsi ja viemään vapautesi. Vauvan itku ja kiukuttelu sitten viimeistään katkaisee kamelin selän. Enpä usko, että noin tyytymättömälle ihmiselle uni auttaa. Säälittää tuo vauva. Oletko harkinnot sijaiskotia / adoptioon antamista?
kun et vastaavaa väsymystä ole itse kokenut. Uskallan sanoa "kun", koska jos olisit, niin et tuollaisia typeryyksiä latelisi.
toinen on väsynyt ja hakee apua niin mitä tekee muut mammat
tulee kertomaan et sä et saa sanoa noin tai ansaitset sitä tai et ansaitse tätä
välillä toivoisin kaikille näille moralisoijille "et saa sanoa noin tai sitä tai tätä jos kirjotat näin nettiin niin itku tulee!" että joutuisivat itse kunnolliseen mankeliin elämässään, mitä en kuitenkaan toivo. "Voi kuule, minä olen ollu niiiiin väsyy ja silti en koskaan o pahaa sanaa jessepetteristä enkä tiinamaariasta sanonu vaikka ovat saksilla minulta sormia leikelleet."
Menisitte itseenne, ette todellakaan ole kokeneet väsymystä tai pahaa oloa oikeasti, syvää sellaista jos on varaa empatian sijaan käydä toisia moralisoimaan.
Sympatiat ap:lle, hae rohkeesti apua neuvola, ystävät, naapurit, sukulaiset, perheneuvola, lääkäri, mistä vaan irti saat. Ajan kanssa helpottaa mutta sun täytyy saada ite nukuttua ja avun hakeminen on se oikea ratkaisu. Hae ja vaadi niin kauan että saat.
en ymmärrä tuollaista suhtaumista omaan lapseen, onpa sitten miten väsynyt hyvänsä. Kirjoituksesta huokuu syvä tyytymättömyys vauvaan, ihan kuin se olisi tullut pilaamaan elämäsi ja viemään vapautesi. Vauvan itku ja kiukuttelu sitten viimeistään katkaisee kamelin selän. Enpä usko, että noin tyytymättömälle ihmiselle uni auttaa. Säälittää tuo vauva. Oletko harkinnot sijaiskotia / adoptioon antamista?
kun et vastaavaa väsymystä ole itse kokenut. Uskallan sanoa "kun", koska jos olisit, niin et tuollaisia typeryyksiä latelisi.
Sitä, että estetään ihmistä nukkumasta on käytetty jopa kidutukeinona, ja aivopesussa se on ihan olennainen tekniikka. Kun ei saa unta, niin ennenpitkää pettää psyykkinen ja fyysinenkin terveys.
Se on ihan yhtä kamalaa kuin että olisi jatkuvasti nälkiintymisen partaalla!
ja tuosta se tilanne lähtee purkautumaan.
Jään ihmettelemään miksi et ole jo vienyt vauvaa yksityiselle tutkimuksiin kun on vakuutuskin olemassa.
Kenties vaiva olisi jo selvitetty ja hoito käynnissä mikä vauvaasi sitten ikinä vaivaakaan.
Soittaisin sinuna nyt heti ajan yksityisvastaanotolle tilanteen selvittelyyn ja nimenomaan lastenlääkärille.
Olen se joka ehdotti vietäväksi vauva sairaalaan jo tänään.
Äitinä minulla olisi hätä mikä lapsella on. En olisi pystynyt kuuntelemaan kolmea kuukautta itkua tekemättä asialle mitään muuta kuin valittamalla ja käskemällä hakemaan vauva pois.
Ehkä uutena äitinä sinulla ei ole ollut osaamista toimia oikein ja vauvan parhaaksi. Äitiys on sitä että asettaa lapsen tarpeet omiensa edelle.
Itselläni on ollut tosi rankkaa kahden pienen kanssa joilla oli sairastelukierre ja nuoremmalla lisäksi allergiat ja muitakin terveysongelmia. Voimat oli loppu monta kertaa mutten tullut tuollaisiin ajatelmiin mitä sinä avauksessasi toivot.
Hain apua, lapsi oli sairaalassa tutkimuksissa ja
sairaudet löydettiin muttei kuitenkaan kovin nopeasti.
Pahimpaan aikaan kun olin väsynyt siskoni tuli meille ja hän hoiti lapset ja minä nukuin toisessa huoneessa väsymystä pois.
JOuduin tahtomattani yksinhuoltajaksi joten vastuu yksin minulla.
Apua pitää osata pyytää ja hakea kukaan ei tiedä tulla sitä tarjoamaan. Toki siskoni tiesi tulla tarjoamaan apuaan kun näki mikä meidän tilanne todellisuudessa on.
Soittelin äsken neuvolaan, ja käskivät nyt ensiksi jättää D-tipat pois kokonaan (ollaan siis kokeiltu eri merkkejä), ja ehdotti josko meille lähetettäisiin perhetyöntekijä käymään. Kuntamme siis tarjoaa alle 1-vuotiaiden lasten perheille kotiapua viisi kertaa ilmaiseksi. Näin terkkari sanoi. Ideana kuulemma on se, että tuo työntekijä lähtee vaikka vauvan kanssa ulos, että äiti saa nukkua. Kuulostaa hyvältä, mutta tuo terkkari myös sanoi, että jos pystyisin ensi viikkoon odottamaan, kun ollaan tuolloin kuitenkin tulossa, niin jutellaan sitten tarkemmin. eli nyt sitten odotetaan ensi viikon maanantaille, kun tuolloin on seuraava neuvolakäynti. Edelleenkin kyllä tuli vähättelevään sävyyn, että kun vauva-arki on rankkaa, ja jotkut vauvat itkee enemmän kun toiset, ja kun olet noin nuorikin (ikää siis 24 vuotta)! No, onneksi lapsella on vakuutus, jos ei neuvolassa ensi viikolla uskota, kun vien sinne huutavan lapsen niin sitten mennään yksityiselle. JA asutaan Hämeessä. Kiitos kaikille lohduttavista sanoista. Tuntuu vaan ettei jaksa enää yhtään, ja hermo alkaa pettää. Hermojen pettäessä tulee sitten taas ajatuksia, jotka hävettää ja ahdistaa vielä enemmän tässä tilanteessa.
soita uudestaan ja vaadi apua. Tilanne pahenee mitä pitemmälle päästät univelat.
Nyt puhelin käteen ja soitat ystävät, sukulaiset ja neuvolan läpi ja vaadit perhetyöntekijän ja jokaiselle päivälle ystävän/naapurin/sukulaisen kaveriksi.
Älä vähättele vaan uskalla vaatia apua nyt.
Terv. kokemuksen syvä rintaääni ja jos olisin noin tehnyt olis vahingot olleet paljon paljon pienempiä
Pahalta kuulostaa ja minä kyllä ymmärrän. Itse olin kuopuksen jälkeen todella väsynyt ja ihan hermoraunio ja lopulta todettiin myöskin paha masennus. Sanot neuvolantädille kaikki tunteesi ja mitä apua haluat saada.
Pyytämättä, kenties vaatimatta et sitä saa. Ei se ovelle tule koputamaan. Ja kysy nyt ihmeessä isovanhemmilta, voisiko he jonain päivänä pariksi tunniksi ottaa hoitoon? Ei se heidänkään elämä siitä ole kiinni, jos hyvissä väleissäkin olette.
Ja lapsesi isästä, hmm. Höpölöpö, sanon minä. Mukaan vaan siihen arkeen, ensi kerralla kun tulee töistä, tyrkkäät vauvan syliin ja lähdet vaikkapa kaverin luokse hetkeksi nukkumaan. Kyllä hän töissä silti jaksaa käydä. Mokomakin....!
puhunut esim. äidilleni, joka oli sitä mieltä, että ilmavaivoja ne vain ovat, menevät ohi ajan kanssa. Kyseessä siis ensimmäinen lapsi, niin en ole edes osannut ajatella että kyseessä voisi olla allergioita (nyt ajateltuna kävisivät järkeen, suvussamme niitä on PALJON), koen että olisi pitänyt olla esim. iho-oireita. Olen vain alistunut siihen, että lapseni nyt vain on itkuinen ja huonouninen.
Kyllä,myönnä se äiti itsellesi, tarvitset nyt itse apua. Kenties et haluaisi sitä myöntää, mutta olen itse kokenut saman tilanteen,esikoiseni kanssa. Lapsi otettiin hetkeksi muualle, menin itse lepäämään sairaalaan(suljetulle) koska en jaksanut enää, yritin tehdä lapselleni jopa pahaa, koska
huusi ja huusi vaan, ei auttanut mikään...!
Itse menin lääkärille,kerroin siellä,että yritin itsemurhaa,kun vauva oli läsnä ja itki vain... Äiti oli mulla se joka sai tietää tilanteeni, kerroin itse kun yritin kuristautua, vauva otettiin tädilleen menin itse hoitoon, M1 eli pakkohoitolähete. Se jelppasi, siitä eteenpäin olin tasapainoinen,ja vauvanhoitokin alkoi sujumaan! TSEMPPII!
joten ymmärrän väsymyksesi ja turhautumisesi, mutta en sitä että kutsut vauvaa paskakasaksi tai sitä että vihaat vauvaa.
soita neuvolaan ja soita lastensuojeluun, jos tunnet voivasi olla vauvalle vaarallinen. muuten kasva aikuiseksi ja pi arvostamaan sitä mitä oot saanu. hae apua mahdolliseen masennukseesi. kyllä se vauva siitä kasvaa ja alkaa pian nukkumaan ja lopettaa huutonsa.
tunteitaan voi purkaa välillisesti vaikka vihaamalla tai haukkumalla.Eikä apn tarvitse tuntea syyllisyyttä tai kiitollisuutta vauvastaan,vain siksi että pieni osa ihmisistä ei voi saada lapsia.
Eräs viisas neuvolantäti sanoi kerran:
- Maailmassa on nykyään niin paljon vaatimuksia että on jo melkein terveenpää sairastua masennukseen ja väsähtää kuin olla sairastumatta ja mennä virran mukana.
Voimia paljon Ap:lle, tiedän tunteen. Lapseni on onneksi jo yli vuoden ja masennus lääkkeet on auttaneet elämääni eteenpäin kahdestaan lapsen kanssa :)
Ap, miten menee nyt? Huutavan vauvan olojen haarukointi on hankalaa ja hankalaa on vauvaa auttaa. Joskus ottavat vauvan sairaalaan tarkkailuun synnärille ja äiti (sekä isä) menevät kotiin. Koittavat selvittää ilman vanhempia mistä vauvan olo johtuu, onko vaikka joku elimellinen vika, refluksia ym. Sä saat apua ja neuvola ei ole kyllä aina se oikea paikka kun ne alottaa sen tutkimisen noista devitol/jekovit systeemeistä. Se on turhauttavaa. Älä odota ensi viikkoon.
Mut se on vaan pakko:(
Voihan lapsella olla jokin muukin vaiva kuten jotain vikaa suolistossa vaikka suolisolmu! Mitä lääkäri sanoo?
Mulla oli se et söin omenoita ja join kahvia! Omenat poltti lapsen alapään ihonkin ja tietty vaivasivat suolistossa! Vanha kokenut neuvolatäti se huomautti napakasti ja tein mitä sanottiin. Lapsi parani parissa päivässä!!
Osta ainakin Prismasta Arabica-kahvia. Se on tosi maukasta ja hyvää. Arabica-kahvissa ei ole niin paljon kofeiinia kuin esim. Presidentissä. Varmasti parempi sun vauvalleskin!
Voithan soittaa MLL:n ja pyytää kokeneen vanhemman naisen pariksi tuntia teille. Ei maksa paljoa. Tosin sit sun pitäisi häippästä ulos tai jonnekin et aivosi saisi lepoa.
Yritä ajatella asiaa niin et lapsi on tosi tosi kipeä! Ei se vauva huvikseen huuda -usko pois!
Tuttuni lapselta puuttui ruokatorvi tai oli jotenkin vajaa. Se huomattiin vasta kovassa koliikissa!! Iso leikkaus tuli!
en ymmärrä tuollaista suhtaumista omaan lapseen, onpa sitten miten väsynyt hyvänsä.
Kirjoituksesta huokuu syvä tyytymättömyys vauvaan, ihan kuin se olisi tullut pilaamaan elämäsi ja viemään vapautesi. Vauvan itku ja kiukuttelu sitten viimeistään katkaisee kamelin selän. Enpä usko, että noin tyytymättömälle ihmiselle uni auttaa. Säälittää tuo vauva. Oletko harkinnot sijaiskotia / adoptioon antamista?
Luuletko, että ap:n morkkaaminen hänen sanoistaan jotenkin auttaa? Oletko niin idiootti, että luulet sanojen ja tekojen olevan suorassa yhteydessä toisiinsa?
Täältä palstalta kyllä löytyy aina näitä ihmisiä, jotka jaksavat esittää pyhimystä. Itsekin olen joskus väsyneenä purkanut tänne pahimmat höyryt, sitten jaksaa taas paremmin. Älä ap pode huonoa omatuntoa sanomisistasi täällä, tässä tapauksessa "ei haukku haavaa tee". Jonkin tutkimuksen mukaan kiroilun oli oikeasti todettu helpottavan pahaa oloa ;)
Itse asiaan täytyy sanoa, että miehesi on raukkis. Vaadi hänet mukaan neuvolaan, ei vauva ole yksin sinun "ongelmasi".
Käytin lapsen pihalla, ja yllätysyllätys! Tällä kertaa nukahti. Käydään siis päivittäin näihin aikoihin vaunujen kanssa ulkona, mutta yleensä lapsi huutaa, ja jossain vaiheessa rauhoittuu muttei nukahda, ja kun liike loppuu alkaa taas huutamaan. Mutta nyt on nukkunut jo iloisesti hetken. Ihanaa! Toivottavasti nukkuisi nyt tällä kertaa vähän pidempään, niin ehtisin edes syödä, aamupala tänään jäänyt väliin, ja toivottavasti sen jälkeen voisin hetken nukkua. Viimeinen saattaa olla liikaa toivottu, mutta nyt kun ehtii syömään, niin kummasti tuntuu että on taas saanut virtaa. Pakko kyllä kysyä, että kun monet puhuvat reflukseista, niin mitä se/ne on? En ole moisesta kuullutkaan.
Ap
Silti, oli tilanne mikä tahansa, älä missään nimessä anna vauvaasi tuntemattomien ihmisten hoitoon. Tällaisten viestien takana voi olla ihminen, joka ihan oikeasti, aidosti haluaa vain auttaa sinua. Et voi kuitenkaan olla siitä varma, joten huolehdi vauvasi ja itsesi turvallisuudesta.
Kaikkea hyvää!