Miehen syömisongelma

et voi pakottaa häntä, se ei vaan onnistu

ja kuka ne kaapit tyhjentää...

Sen tiedän. Mutta ostanko ne lukolliset laatikot? Tuntuu ihan sairaalta, mut näin kai oikeasti on tehtävä.

Mies selkeästi kieltää koko ongelman olemassaolon. Jostain syystä hän kuitenkin syö. Olisikohan kyse jonkin sortin lohtusyömisestä?



Onko hän aina ollut tuollainen vai miten on tilanteeseen päädytty?

Myöntää itsekin että on ongelma, mutta sitä pidemmälle emme koskaan pääse kun mies alkaa syytellä minua milloin mistäkin ja yrittää kääntää huomion johonkin mitä minä teen väärin.



Tuo pahenee aina silloin tällöin, tuo ahmiminen. Itseä ällöttää ja ahdistaa, kun näkee että läheinen ihminen tekee tuollaista itselleen. Tästä on jo ollut terveydellisiäkin seuraamuksia. Lisäksi ylipaino masentaa itseäänkin.

Sano seuraavan kerran jämäkästi jos syyttelee sinua, että aikuisen miehen pitää itse ottaa vastii teoistaan (ja syömisistään) ja on ala-arvoista syytellä muita. Ei voi olla mitenkään sinun vastuullasi tuo ahiminen, hänhän sen ruuan suuhunsa laittaa. Ymmärrän että voi olla ongelmia, jotka pahentavat ahmimista mutta ihan ensin hänen on tajuttava ettei voi ulkoistaa omaan kehoonsa ja mielenhallintaansa liittyvää ongelmaa sinun kontollesi.



Toimisiko selvät säännöt? Siis että jos on tarkoitus elää säästeliäästi niin sitten ostetaan ruokaa sen ja sen verran ja sen pitää kestää tietty aika.

Lupaat miehelle tehdä kaikkesi hänen terveytensä eteen, jos mies lupaa ettei osta itse _mitään_ herkkuja tai elintarvikkeita työpaikkalounaan ulkopuolella. Vain sinä käyt ruokakaupassa ilman miestäsi ja miehesi ei osta _yhtään mitään_ elintarvikkeita edes perheelle.



Lupaat oikein erityisesti panostaa ruuanlaittoon jos miehes hoitaa oman osansa lupauksesta.



Sitten yllätät miehesi tekemällä todella hyvät gourmetateriat, mutta terveellisen sorttiset (Ei paljoa hiilareita, mutta paljon hyviä rasvoja jne.) Laitat aina esille terveellistä naposteltavaa niin että se on helposti saatavilla. Leivot mantelipikkuleipiä yms. vähähiilarisia herkkuja säännöllisesti niin niitä ei tarvitse hänen hamstrata.



Laitat myö miehen vitamiinikuurille.



Kuulostaisi siltä että miehesi on hiilarikoukussa, lisäksi elimistö ei saa kunnon ravinteita tarpeeksi, miehesi ei ehkä liiku, jolloin ei ole kovin hyvä insuliiniherkkyys -> insuliinia erittyy paljon -> varastoi paljon glukoosia rasvaksi -> heti nälkä.



Raahaa mies kävelylle nyt alkuun muutaman kerran viikossa. Jatkossa uimaan yms. liikunna lisäämistä.



Sanot että rakastat häntä ja haluat että hän pysyy luonanne mahdollisimman monta vuotta hyvässä toimintakunnossa ja siksi elämäntavat on remontoitava, viis siitä miltä ukko näyttää, kyse ei ole ulkonäöstä tai sen hyväksymisestä.



Jos onnistut saamaan miehen luopumaan kokonaan vastuustaan ruokansa suhteen, saat hyvät vaikutusmahdollisuudet siihen mitä hän syö.



Älä unohda hyvin ravitsevia ja täyttäviä kananmunia ja lihaa.



Ei ole ollenkaan hullumpaa tehdä joka aamu muna-pekoni-aamiainen, mutta sen kanssa ei sitten vedetä kuin salaattia ja kahvia,teetä ja /tai maitoa, ei tuoremehuja, ei leipiä. JA sitä munaa ja pekonia sellaiset määrät että onkin, ei sitä määräänsä enempää pysty syömään.



eli kun teet hyvää ja herkullista, terveellistä mutta täyttävää ja naposteltavaa (tervellistä) on käden ulottuvilla, niin auttaisiko se, kera keskustelun ja lenkille raahailun.



Kuukaudne kokeilu pystyyn ja jos sujuu niin hyvä, jossei, niin sinä ainakin olet kaikkesi tehnyt.



Se on niin vaikea pakottaa aikuista toiseen, mahdotonkin, jollei omaa motivaatiota ole, mutta ainakin olet sitten yrittänyt. Jatkuvan huomauttelun tie ei tule toimimaan. voisin ajatella että mies pitää aluksi laatikoita konkreettisina huomautuksina ja häntä ärsyttäisi joka kerta niiden näkeminen ja uhallaankin ostaisi ja söisi entistä enemmän herkkuja.



Hankala juttu etenkin kun on noin vastahankainen ja ilmiselvän sairaalloinen tuo herkkuhimo ja ajatus säästämisestäkin, että ostaa sitten vähän jotain perusjuttua ja käyttää silti itse sen kaiken. Ei olisi huomonpi juttu etsiä ammattilaisen kanssa jutellen että mikä on se syy tuon kaiken takana, mitä tarvetta syömisellään paikkaa.

olla leipää aamulla ja kuinka monta. Sanot että eihän hän voi ahmia lasten leipiä, ei heitä voi pitää nälässä. Mä ymmärrän noita syöppökohtauksia, harrastan niitä itsekin, mutta eihän hän nyt lasten sapuskoita saa vetää. Iskä syö kaikki leikkeleet ja voin ja lapset syövät pelkkää kuivaa leipää.

Kiitos vastauksista. Yritän ainakin noita ehdotuksia, toivottavasti olisi edes vähän apua. Toivottavasti mies vielä joskus pääsisi puhumaan jollekkin ammattilaiselle tuosta, minusta tuossa on takana joku lapsuudesta asti ollut trauma joka pitäisi purkaa.



Miehen suvussa on muutenkin ongelmallista suhtautumista ruokaan ja esim. riidan jälkeen miehellä on heti tapana kaivaa herkkuja esille, siis kun on sovittu riita, niin silloin "pitää" aina syödä heti jotain herkkuja. Samoin jos jollain lapsista on joku murhe, herkkuja sitten siihenkin. Jos miehen pitää keksiä mitä lasten kanssa tekisi esim. vapaapäivänä, menevät mäkkäriin tms. :/