Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lapset 12v, 10v ja 8v. Lähden 2kk opintokurssille Ranskaan.
13.08.2011 |
Olin koko kevään onneni kukkuloilla ja innoissani lähdöstä. Lapset ovat jo aika isoja ja pärjäävät varmasti isän kanssa loistavasti kotona.
Nyt lähtöön on enää viikko ja olo on ihan hirveä. 2kk tuntuu vuodelta ja innostus on vaihtunut itsesyytöksiin. Olenko niin itsekäs, että jätän lapseni noin pitkäksi aikaa!?!
Äidit ovat syyllistämisen mestareita. Pääseekö tästä koskaan eroon?
Kommentit (6)
Nykyajan tekniikan avulla voit olla yhteydessä perheeseesi. Onhan tuo pitkä aika, mutta voi tehdä ihan hyvää kaikille perheenjäsenille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matkastasi on pitemmän päälle iloa kaikille. Isä ja lasten suhde kehittyy uudella tavalla, kun joutuvat selvittämään arjen ilot ja surut keskenään. Lapset saavat hiukan itsenäistyä sinusta, muttei liikaa, sillä tulethan pian takaisin. Jatkossa vanhemmuus jakautuu tasaisemmin, jos ei jo tähän asti. Ei 2kk ole sen pitempi aika kuin esimerkiksi lasten kesäloman vietto mummolassa.
Miksi ihmeessä tätä ei ole laitettu vaatimukseksi kaikille noin 10v ikäisten lasten äideille? Piloillehan ne menevät, kun joka päivä äidin näkevät, ties mitä mielenterveysongelmia tuostakin syntyy liian läheisenä kanssakäymisenä.
Ap:lle: mene ihmeessä, sinä pärjäät ja lapset pärjäävät, mutta en usko, että heidän itsenäistyä pitäisi.
Kuulostaa mahtavalta! Lapset ovat jo isoja. Kai sitä äitikin voi joskus ajatella itseään?
Ilmeisesti miehesi hyväksyy asian joten anna mennä ja nauti äläkä syylistä itseäsi mistään!
Uskon että lapsesi ja miehesi arvostavat sinua eri tavalla jos todella teet tämän matkan.
Alue: Aihe vapaa
Tulisi kauhea ikävä. Mutta kun olet päätöksen tehnyt, niin mene. Miehesi ilmeisesti on luotettava ja pärjää lasten kanssa. Lycka till!