Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko ihmistä, joka kamalsti yrittää olla joain muuta kuin on? Yrittää esittää fiksumpaa tms ;-)
Kommentit (16)
Rekrytilanteessa ihmisistä pitää vetää 20 % pois päältä, niin saa aavistuksen, millainen ihminen oikeasti on.
Jokainen, jolle imago (ulkonäkö,auto tms.) ovat tärkeitä, niin feikkaavat. Imagon ajatteleminen on pelkkää feikkausta.
Väitän,että 80 % prosenttia ihmisistä feikkaavat näin ajateltuna. Ja kyllä se menee läpi.
Ja tiedätkö, psykoanalyyttisen teorian mukaan sinä tunnistat toisessa ihmisessä vain sen, millainen itsekin olet. Niin hyvässä ja pahassa. Toisin sanoen tämä aloitus kertoo sinusta sen, että sinä feikkaat itse ja kovasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä nyt on aikaa kuutisen vuotta kun sairastuin mieleltäni pahasti ja tulin tehneeksi asioita sekopäisyyksissäni (joista olen toki ottanut vastuuni sitten kun olin siihen kykenevä).
Minulla ei ikään kuin ole enää oikeutta elää normaalia elämää, koska olen joskus ollut sitä ja joskus tehnyt tätä.
En saisi sanoa mielipidettäni mihinkään, koska silloin olen se paraskin sanomaan.
Ööh kaikki minut tuntevat ihmiset tietävät millainen ihminen olen ja sen että mitä minä olin silloin joskus, ei ollut sitä normaalia itseäni.
Olen taas täysin terve. Ollut jo pidemmän aikaa.
Nykyään olen mielummin yksin kuin ihmisten kanssa jotka väkisin pistävät minua kantamaan taakkaa, jonka ajat sitten jo pudotin harteiltani.
Tästä nyt on aikaa kuutisen vuotta kun sairastuin mieleltäni pahasti ja tulin tehneeksi asioita sekopäisyyksissäni (joista olen toki ottanut vastuuni sitten kun olin siihen kykenevä).
Minulla ei ikään kuin ole enää oikeutta elää normaalia elämää, koska olen joskus ollut sitä ja joskus tehnyt tätä.
En saisi sanoa mielipidettäni mihinkään, koska silloin olen se paraskin sanomaan.
Ööh kaikki minut tuntevat ihmiset tietävät millainen ihminen olen ja sen että mitä minä olin silloin joskus, ei ollut sitä normaalia itseäni.
Olen taas täysin terve. Ollut jo pidemmän aikaa.Nykyään olen mielummin yksin kuin ihmisten kanssa jotka väkisin pistävät minua kantamaan taakkaa, jonka ajat sitten jo pudotin harteiltani.
Näkisitpä minut. Itse uskon siihen, että jotkut vain näkevät ihmisten läpi.
Se kyky on ollut minulla lapsesta lähtien.
ap
Ja tiedätkö, psykoanalyyttisen teorian mukaan sinä tunnistat toisessa ihmisessä vain sen, millainen itsekin olet. Niin hyvässä ja pahassa. Toisin sanoen tämä aloitus kertoo sinusta sen, että sinä feikkaat itse ja kovasti.
Ja sillä pyritään pönkittämään omaa haurasta minäkuvaa, ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä nyt on aikaa kuutisen vuotta kun sairastuin mieleltäni pahasti ja tulin tehneeksi asioita sekopäisyyksissäni (joista olen toki ottanut vastuuni sitten kun olin siihen kykenevä).
Minulla ei ikään kuin ole enää oikeutta elää normaalia elämää, koska olen joskus ollut sitä ja joskus tehnyt tätä.
En saisi sanoa mielipidettäni mihinkään, koska silloin olen se paraskin sanomaan.
Ööh kaikki minut tuntevat ihmiset tietävät millainen ihminen olen ja sen että mitä minä olin silloin joskus, ei ollut sitä normaalia itseäni.
Olen taas täysin terve. Ollut jo pidemmän aikaa.Nykyään olen mielummin yksin kuin ihmisten kanssa jotka väkisin pistävät minua kantamaan taakkaa, jonka ajat sitten jo pudotin harteiltani.
ja minua ahdisti ihan kamalasti teininä se, että koulukaverit (tai "kaverit") olivat kauan sitten luokitelleet minut joksikin, joka en kokenut ollenkaan olevani.
Ihan sama, millaiseksi kasvoin, mitä opin ja missä asiassa kehityin, olin heidän silmissään yhä se hitaasti kehittyvä lauta nörtti.
No, onneksi voi aina muuttaa. Lähdin opiskelemaan ja uudella paikkakunnalla pääsin aloittamaan ns. puhtaalta pöydältä.
Eli monta kertaa ap:n mainitsema "teeskentely" onkin aitoa ja kyse on enemmänkin arvioijan ennakkoluuloista ja ajatusluutumista. Tai silkasta halusta alistaa toinen itseään huonommaksi ja "pitää ruodussa"...
Olen nykyään lähes terve, mutta nuorempana kärsin pahoista mielenterveysongelmista, joiden vuoksi käytökseni oli joskus vähintäänkin outoa. Tuntuu, että minut pidempään tunteneet ihmiset näkevät minut jonkinlaisten "back to the 80's"-lasien läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mielenlaadun paremmin kuin asianomainen itse on aina ollut ja tulee aina olemaan. Kiva keskittyä toisten elämään jos itsellä ei satu sellaista olemaan tai jos oma tuntuu jotenkin vähäpätöiseltä.
Rekrytilanteessa ihmisistä pitää vetää 20 % pois päältä, niin saa aavistuksen, millainen ihminen oikeasti on.
kun yritän olla vain oma itseni, luulevat muut, että feikkaan. Ihmiset eivät yleensä käsitä, että tarkoitan, mitä sanon, vaan tulkitsevat minut omalla tavallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enemmän tai vähemmän, sillä maailma on menossa sellaiseksi, että itseään pitää osata myydä aina uudestaan ja uudestaan. Lähtien opiskelupaikan pääsykokeista ja siitä eteenpäin hanttihommien kautta pätkätöihin tai pysyvämpiin töihin jne.
Minä en tiedä ketään, joka esimerkiksi työhaastattelussa olisi ihan oma itsensä, jos työn saaminen edellyttää tiettyjä asioita, ja työtä tarvitsee. Suurin osa ihmisistä myös esittää koko työpäivänsä olevansa hirveän kiireisiä ja stressaantuneita luodakseen kuvan ahkerasta työntekijästä. Ja näin päin pois.
Minusta feikkaamisessa ja sosiaalisessa älykkyydessä on vain hiuksenhieno ero. Se, että pitää huolta siitä että selviää tässä maailmassa on vähintään yhtä tärkeää kuin epäselvästi määritelty "aitous".
Minusta feikkaamisessa ja sosiaalisessa älykkyydessä on vain hiuksenhieno ero. Se, että pitää huolta siitä että selviää tässä maailmassa on vähintään yhtä tärkeää kuin epäselvästi määritelty "aitous".
Ajatella, että kuitenkin moni aito ihminen pärjää ihmeen hyvin tässä maailmassa. Esim. minä ja mieheni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä nyt on aikaa kuutisen vuotta kun sairastuin mieleltäni pahasti ja tulin tehneeksi asioita sekopäisyyksissäni (joista olen toki ottanut vastuuni sitten kun olin siihen kykenevä).
Minulla ei ikään kuin ole enää oikeutta elää normaalia elämää, koska olen joskus ollut sitä ja joskus tehnyt tätä.
En saisi sanoa mielipidettäni mihinkään, koska silloin olen se paraskin sanomaan.
Ööh kaikki minut tuntevat ihmiset tietävät millainen ihminen olen ja sen että mitä minä olin silloin joskus, ei ollut sitä normaalia itseäni.
Olen taas täysin terve. Ollut jo pidemmän aikaa.Nykyään olen mielummin yksin kuin ihmisten kanssa jotka väkisin pistävät minua kantamaan taakkaa, jonka ajat sitten jo pudotin harteiltani.
ja minua ahdisti ihan kamalasti teininä se, että koulukaverit (tai "kaverit") olivat kauan sitten luokitelleet minut joksikin, joka en kokenut ollenkaan olevani.Ihan sama, millaiseksi kasvoin, mitä opin ja missä asiassa kehityin, olin heidän silmissään yhä se hitaasti kehittyvä lauta nörtti.
No, onneksi voi aina muuttaa. Lähdin opiskelemaan ja uudella paikkakunnalla pääsin aloittamaan ns. puhtaalta pöydältä.
Eli monta kertaa ap:n mainitsema "teeskentely" onkin aitoa ja kyse on enemmänkin arvioijan ennakkoluuloista ja ajatusluutumista. Tai silkasta halusta alistaa toinen itseään huonommaksi ja "pitää ruodussa"...
miten helkkarissa toi "lauta" tähän liittyi??
Minusta feikkaamisessa ja sosiaalisessa älykkyydessä on vain hiuksenhieno ero. Se, että pitää huolta siitä että selviää tässä maailmassa on vähintään yhtä tärkeää kuin epäselvästi määritelty "aitous".
Ajatella, että kuitenkin moni aito ihminen pärjää ihmeen hyvin tässä maailmassa. Esim. minä ja mieheni.
en ole tuo, jolle kommentoit, mutta hän on aivan oikeassa.
Ns. aito voi olla vain ihminen, joka on asunut koko elämänsä erämaassa, ilman kontakteja muihin.
Me kaikki muut esiinnymme kaiken aikaa jonkinlaisissa rooleissa. Sinä ja sun äijäsikin, mutta olet vaan sen verran tyhmä ja/tai huonolla itseanalyysikyvyllä varustettu, ettet sitä huomaa.
Eli eri tilanteissa ja tehtävissä omaksumme toimintatapoja ja tyylejä, joita olemme muualta (mediasta, ystäviltä, tutuilta) kuulleet ja omaksuneet olennaisiksi juuri siinä tilanteessa.
Jos joku sitä haluaa kutsua feikkaamiseksi, se kertoo vain hänen omasta höperyydestään.
Minusta siinä on kyse sopeutumisesta ja fleksiibeliydestä eri tilanteissa ja rooleissa.
Toki joku voi olla sellaisessa niin kömpelö, että se vaikuttaa hoopolta, mutta ihan jokainen siis kumminkin toimii eri rooleissaan hieman eri lailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä nyt on aikaa kuutisen vuotta kun sairastuin mieleltäni pahasti ja tulin tehneeksi asioita sekopäisyyksissäni (joista olen toki ottanut vastuuni sitten kun olin siihen kykenevä).
Minulla ei ikään kuin ole enää oikeutta elää normaalia elämää, koska olen joskus ollut sitä ja joskus tehnyt tätä.
En saisi sanoa mielipidettäni mihinkään, koska silloin olen se paraskin sanomaan.
Ööh kaikki minut tuntevat ihmiset tietävät millainen ihminen olen ja sen että mitä minä olin silloin joskus, ei ollut sitä normaalia itseäni.
Olen taas täysin terve. Ollut jo pidemmän aikaa.Nykyään olen mielummin yksin kuin ihmisten kanssa jotka väkisin pistävät minua kantamaan taakkaa, jonka ajat sitten jo pudotin harteiltani.
ja minua ahdisti ihan kamalasti teininä se, että koulukaverit (tai "kaverit") olivat kauan sitten luokitelleet minut joksikin, joka en kokenut ollenkaan olevani.Ihan sama, millaiseksi kasvoin, mitä opin ja missä asiassa kehityin, olin heidän silmissään yhä se hitaasti kehittyvä lauta nörtti.
No, onneksi voi aina muuttaa. Lähdin opiskelemaan ja uudella paikkakunnalla pääsin aloittamaan ns. puhtaalta pöydältä.
Eli monta kertaa ap:n mainitsema "teeskentely" onkin aitoa ja kyse on enemmänkin arvioijan ennakkoluuloista ja ajatusluutumista. Tai silkasta halusta alistaa toinen itseään huonommaksi ja "pitää ruodussa"...
miten helkkarissa toi "lauta" tähän liittyi??
murrosikäni tuli hiukan muita luokan tyttöjä myöhemmin. Olin muka sen takia sitten lapsellinen, vaikka ihan samoista asioista olin kiinnostunut kuin muutkin tytöt (siis musiikista, pojista, elokuvista, hevosista).
Ja sama leima jatkui vielä lukiossakin. Kun lähdin opiskelemaan, sain aloittaa puhtaalta pöydältä ja sain paljon hyviä ystäviä.
Että sitä helkkaria. Voisit muuten hiukan siistiä tuota sinun aggressiivista kommentointityyliäsi.
tätä suomalaista aitouden ihannointia. Mutta se johtuu siitä, että minulla on ollut työkaverina tällainen aito ihminen, jonka mielestä kaikki tunteet pitää näyttää. Niinpä hän mököttää just silloin kuin mökötyttää ja on muutenkin tunteidensa vietävissä. Tajuamatta, että muut yrittävät tsempata hyvän työilmapiirin ja hyvän yhteishengen eteen olemalla kivoja ja ystävällisiä silloinkin, kun heistä ei tunnu siltä, ja niillekin joista eivät hirveästi pidä.
En voi ymmärtää, etteivät jotkut näe kun joku feikkaa. Tunnen muutamankin tällaisen ihmisen. Yksi heistä vielä yritysjohdon konsultti. Ihan käsittämätöntä kuinka halpaan ihmiset menevät. ap