nainen-tunnusta tässä mikä nyt eri tavalla

eroavaisuus on kuin yö ja päivä, exän ja nykyisen välillä.



Tässä nyt ensiksi mieleen tulleita;



*exän kanssa olin avoliitossa, syystä että hän ei halunnut kanssani naimisiin.

Nykyisen kanssa menimme naimisiin.



*ex ei halunnut kuin yhden lapsen, vaikka minä olisin halunnut toisenkin/useammankin.

Nykyisen kanssa meillä on kolme yhteistä lasta, yhteisestä toiveesta.



*ex oli libidoltaan hyvinkin laiska ja haluton.

Ei _antanut_ mun koskaan antaa suuseksiä, eikä sitä halunnut myöskään antaa.

Yhdyntöjä oli siis aniharvoin, ja aina lähetyssaarnaajassa, ei koskaan mitää muuta.

Nykyinen mieheni on seksuaalisesti aktiivinen.

Nauttii suuseksistä, niin ottavana kuin antavanakin osapuolena. Seksiä on mitä erinäisimmissä paikoissa ja asennoissa, ja lelujakin on kokeiltu yhdessä.



*ex oli hyvin ailahteleva luonne, erakko, sekä hyvin itsekäs ja omahyväinen.

Sain osakseni niin henkistä kuin fyysistä väkivaltaa =(

Nykyinen mieheni on kiltti, rauhallinen, sosiaalinen, muut huomioonottava.

Ei ole pitkän suhteemme aikana käynyt koskaan millään tapaa käsiksi, enkä usko semmoista päivää koittavankaan. Toki meillä riidellään välillä, mutta käsiksi ei käydä, enkä semmoista enää katsoisikaan.



*ex oli epäluotettava, eikä luottamus eikä kunnioitus toiminut, eikä kommunikointi toiminut välillämme.

Nykyisen mieheni kanssa ei näitäkään ongelmia ole.

Puhumme paljon, jaamme hyvinkin samanlaisen ajatusmaailman, ja jopa huumorintajumme on pitkälti samanlainen.

Luotamme toisiimme, arvostamme ja kunnioitamme toisiamme.



*ex on tehnyt paljon pahaa lapselleenkin =(

Nykyinen mies kohtelee lapsiamme todella kauniisti, lapset (ja minä) olemme hänelle kaikki kaikessa.



*ex oli kouluttamaton vätys, laiska ja saamaton nahjus, ei mikään juoppo eikä narkki, mutta patalaiska p***ka.

Nykyinen mieheni on korkeasti koulutettu, ahkera ja kunnianhimoinen.

Eikä myöskään juoppo eikä narkki ;)



*ex ei vastannut ulkonäöllisesti juurikaan miesihannettani.

Nykyinen mieheni vastaa hyvin pitkälti.



Herää kysymys, mitä hyvää ex:ssä oli?

Niinpä niin, ei juurikaan mitään.

3,5 vuotta jaksoin, josta jo ekana vuonna mietin suhteen jatkuvuutta. Omasta tahdostani päätin suhteen, ja olin pitkään hyvin skeptinen miesten suhteen.

Sittemmin tapasin nykyisen mieheni, joka sitkeällä jallittamisellaan sai mut omakseen.

Pitkä liitto takana, ylä- ja alamäkineen, mutta vakka on löytänyt kantensa.



N39

on kehittynyt edellisessä suhteessa kuitenkin itsekin ja osaa ottaa miehen paremmin huomioon provosoimatta turhista ja kehumalla kun asiaan kuuluu ja siksikin nykyinen suhde voi paremmin. Kaikkeen tarvitaan aina kaksi ja näillä foorumeilla tulee esiin aina vain tarinan toinen puoli.

on kehittynyt edellisessä suhteessa kuitenkin itsekin ja osaa ottaa miehen paremmin huomioon provosoimatta turhista ja kehumalla kun asiaan kuuluu ja siksikin nykyinen suhde voi paremmin. Kaikkeen tarvitaan aina kaksi ja näillä foorumeilla tulee esiin aina vain tarinan toinen puoli.

Varmasti olen kehittynyt edellisessä suhteessa paljonkin...ihan siitäkin syystä, että olin nuori kun ex:n kanssa aloin seurustelemaan, sekä sinisilmäisen typerä.

Vieraan on hemmetin helppo mennä antamaan omia kommenttejaan toisten elämästä, eikä tässä ketjussa kaiketi ollut tarkoitus kommentoida toisten näkemyksiä _toisen omasta elämästä_.

Sen verran voin kuitenkin sanoa, että hyvin paljon katsoin läpi sormien erinäisiä ex:n sekoiluita ja sooloiluita, enkä suinkaan tehnyt eropäätöstä hätäisesti. Ja mikä myös sen todistaa; en ole päivääkään katunut sitä, että erosin.

En liioin kadu sitä, että nuorena tulin äidiksi, mutta sitä todella kadun, kenen kanssa tulin esikoiseni hankkineeksi.

Lapsi on mulle rakas, mutta monelta murheelta olisin säästynyt, jos olisin tajunnut, että suhteesta ei kertakaikkiaan tule mitään.

Enpä tässä ruodi syitä enkä seurauksia, mutta tuumaan vaan, että vähäisistä syistä ei ero tullut.

Niin, en varmaan puhdas pulmunen ollut itsekään, mutta metsä vastaa kuten sinne huudetaan.

Yksinään ei suhdetta voi muuttaa, ja jos toisella ei siihen ollut tahtoa, niin -no can do-.

Ex:ni on kykenemätön parisuhteeseen, kertoohan sen sekin, että mies ei ole 20 vuoteen (mikä aika erostamme on) ollut pysyvässä parisuhteessa.

Mutta voithan sinä puolustella naista pettävää, hakkaavaa ja uhkailevaa miestä, aivan vapaasti.

Loput tekoset jätän kertomatta, sattuneista syistä.

Lopuksi voin vaan todeta, että -parempi myöhään kuin ei milloinkaan, tavata kumppani, jonka kanssa voi elää tasavertaisessa suhteessa- :)

N39

sängyssä (siis nykyinen mieheni)

Nyxän kanssa ei tarvitse sietää sotkuisuutta, seksiin painostamista, tupakan hajua, kypsymättömyyttä, rahattomuutta.

Tein lähes kolme vuotta lähtöä edellisestä suhteestani, joten ihan hätäpäissäni en nykyiseen vaihtanut.



Selkeimpiä eroja entiseen:

+ nykyinen käyttää alkoholia huomattavasti vähemmän (tää on iso plussa, koska yökötti se jatkuva alkoholin/kaljan lemu. Nykyisen ei tarvitse ottaa edes sitä yhtä kaljaa joka ikinen päivä)

+ nykyinen huolehtii kunnostaan eli kuntoilee 3-5 kertaan viikossa (ei kaljamahaa; ei edes sen alkua :D). Ihanan hoikka, sporttinen ja energinen. Yhdessä kuntoillaan usein. eli omatkin elämäntavat paranivat; exän kanssa en kuntoillut ikinä.

+ kunnianhimoinen hyvällä tavalla eli pyrkii elämässä/työssä eteenpäin toisia päähän potkimatta (on erittäin pidetty alaistensa keskuudessa)

+ positiivinen elämänasenne, joka tarttuu :D (entinen oli aina naama enenmmän tai vähemmän näkkärillä; sekin tarttuu :(, valitettavasti )

+ leikkimieli/lapsenomaisuus eli touhuaa/pelaa/treenaa mielellään lasteni kanssa ja tiedän, että lapsetkin tykkäävät.

+ sosiaalisuus eli touhuillaan milloin mitäkin (retkeillään/käydään konserteissa/matkustellaan/käydään ulkona/käydään urheilutapahtumissa jne) sekä ystäväperheiden että sukulaisten kanssa usein. Lapset usein mukana eikä tarvitse aina olla sitä kuningas "Alkoholia" kuvioissa.



Ilman sarvia ja hampaita; exä ihan hyvä mies, mutta niin saatanan patalaiska koskien oman itsensä hoitamista, perässähiihtäjä, joka olisi mieluiten viettänyt elämänsä loppuun asti laiskotellen ja kaljaa hörppien.