Mitä mieltä kymppiuutisten unikoulu-jutusta?

Kaikki unikoulun vastustajat puhuvat vain huudattamisesta. Eihän nykyään suositella enää tuota huudattamisunikoulua. .

Uutisissa sanotaan selvällä suomen kielellä, että huudattamisesta ei ole mitään haittaa vauvalle. Katso se linkki!!!!

Mun mielestä on ihan sairasta väittää tuollaista ja tehdä siitä vielä kirja. Ihan sairasta.

Ja siinä oli nimenomaan listattu eri unikoulutyyppejä, joista YHTENä esimerkkinä oli tämä huudattamisunikoulu. Ja siinä samassa jutussa sanottiin, että PIENI määrä huutoa ei ole haitaksi. Että tiedän kyllä mistä puhutaan...

vähän eri tavoilla lapsesta riippuen. Huutoa kyllä piisasi, mutta koskaan lapsen ei tarvinnut kokea oloaan hylätyksi, olin aina vieressä hokemassa että hyvää yötä, nyt on yö ja yöllä nukutaan. Toisilla vei pari iltaa, toisilla pari viikkoa kunnes oppivat nukkumaan läpi yön syömättä. Ihan terveitä koululaisia ovat kaikki.

Löytyy niitä tutkimuksia unikoulun haitattomuudesta täältä kommenteista:

http://healthberry.wordpress.com/2011/08/31/kauniita-unia/

Meillä ei lapsia ole ikinä nosteltu sängystä ylös, jos uni ei olekaan maittanut

Sairasta menoa... Tosi kylmältä kuulostaa.

Jos uni ei todella maita, niin kyllä meillä saa pois tulla ja yritetään sitten vartin tms. kuluttua uudestaan.

niissähän on viime vuosina todettu, että huudatusunikoulu voi aiheuttaa jotain ikävää vauvan ja vanhemman vuorovaikutussuhteeseen ja siksi on alettu suosittaa tassutusunikoulua ja siis lempeämpiä vaihtoehtoja. Kyllähän se huudatus voi joillakuilla toimia. En tiedä, voiko se jättää jonkin trauman, jonka aikuisena ehkä jossain kohtaa tai sitten ei. Toisaalta olen lukenut, että huutava vauva voi joutua psykoosiin ja vaikka siitä toipuu, ei se kovin kivalta kuulosta.

ja on aina heräillyt 4-8krt yössä. Että se siitä hyvästä ideasta. Eikä toivoakaan saada omaan sänkyyn sitä. Ja mies on nukkunut näin ollen muualla = parisuhde kärsinyt. Hieno homma! Kärsin nykyään rytmihäiriöistä luultavasti vuosien huonojen yöunien vuoksi.



Ja edelliset (kaksoset) unikoulutettiin, kun tilanne oli se, että ensin molemmat kitisevät 15-30min välein puoleen yöhön. Sitten toinen valvoo täysin kokonaan koko ajan kitisten neljään ja toinen herää kuudelta. Eli äidille 2h unta per yö. Unikoulu (tälle pahemmalle valvojalle) kesti oikeastaan vain yhden illan (1v2kk oli ikää) ja silloin 40min (5 min. välein katsomaan), nukkui 7h putkeen. Tokana iltana nukahti 5 minuutin päästä. Huomattavasti parempi vaihtoehto sekä lapselle että äidille.



Hassua, että heti, jos joku (tutkijakin) sanoo, että unikoulu on ok, niin joku mamma älähtää. Eikö tulokset kelpaa, jos ne nyt ei satu olemaan oman mielen mukaiset?

jonka mielestä taaperolle on tosiaan parempi itkeä ja kitistä (tutkitusti ilman terveydellistä syytä) JOKA YÖ äidin sylissä/tyynnyttelemänä/rattaissa tai muuten huolehtien NELJÄ TUNTIA. Uniaikaa äidille jää 2h ja lapsia yhteensä 3 hoidettavana. Ja ihan jokainen mahdollinen konsti ja keino jo kokeiltuna. Lapsi päivisin väsynyt ja äiti riekaleina fyysisesti ja henkisesti.



Kun se toinen vaihtoehto tosiaan on YHTENÄ ILTANA 40min. itkua (huom. verrattuna neljään tuntiin...), 5min. välein tyynnyteltynä. Ja ekan kerran elämässään lapsi nukkuu sen jälkeen yön putkeen. Seuraavana iltana 5min itkua ja taas hyvä yö. Ja iloinen lapsi päivällä!



Oikeastiko joku kehtaa väittää ekan olevan tosi paljon hienompi vaihtoehto? Oikein toteutettuna unikoulu ei tosiaan ole viikkokaupalla huudattamista. Jos se on toimiakseen, se toimii 1-3 yössä. Esikoisella aikoinaan meni sen 3 yötä - alkutilanne oli öisin 1h välein ylös (ja 10-20min tyynnyttelyä) ja päiväunet 15min pätkissä. Molemmat korjaantui.

että kerkkarissa moni saisi valituksia tai sossun peräänsä.



itse esikoisen kohdilla toimin noin, vaikka kerkkarissa asuttiinkin silloin.

olihan siinä sanottu, että kirjan kirjoittajien mukaan asia on näin. eikä yleistetty totuudeksi.



mutta katsojahan ei tiedä ovatko kirjoittajat tavallisia perheenäitejä vai onko heillä jotain koulutusta väitteidensä pohjaksi. aika paljon painoarvoa kuitenkin väittämät saavat, kun uutisissa sanotaan.



ap

tutkineet asiaa ja tekivät sitten tuloksista kirjan. Eli ei se mitään tuulesta temmattua ole, vaikka en kyllä ole tarkemmin perehtynyt ko tutkimukseen.

Mutta unikoulusta on esikoisen kohdalla kokemusta. Meillä oli silloisen terveydenhoitajamme mukaan vaihtoehtoina unikoulu ja siis lapsen huudattaminen tai oman mielenterveytemme menettäminen valvottujen öiden vuoksi. Valitsimme huudattamisen ja nyt meillä on reipas, iloinen ja tasapainoinen ekaluokkalainen joka nukkuu yönsä heräilemättä. Unikoulu oli meillä ajankohtainen kun lapsi oli 2v.

Kirjoittaja oli kyllä lääkäri mutta en saanut jutusta sellaista käsitystä että hänen väitteensä perustuisi tutkimustietoon, siis väite ettei huudatuksesta olisi haittaa. En tiedä mihin tutkimuksiin hän tämän väitteensä perustaa. Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla jos tällaisesta on tutkimustietoa, sehän vaatisi aineiston todella pitkältä aikaväliltä, ainakin 20v jotta voitaisiin todella tutkia onko vauvaiän huudatus jättänyt jotain jälkiä. Ja miten sekoittavat tekijät tässä voitaisiin poissulkea, mahdottomalta tuntuu tuollainen tutkimusasetelma. En siis usko että tämä perustuu mihinkään tutkimukseen.

<a href="http://www.katsomo.fi/?progId=74637" alt="http://www.katsomo.fi/?progId=74637">http://www.katsomo.fi/?progId=74637</a&gt;

Itse en ole samaa mieltä, etteikö lapsen huudatuksesta olisi muka mitään haittaa. Ja tiedän, että asiasta ollaan muutenkin montaa mieltä. Miten tuollaista voidaan uutisoida vain yhdeltä näkökannalta ikään kuin faktatietona, mitä se ei ole.

Järki hoi! Ei tuo ollut mikään mutu-juttu vaan lääkärien tutkima asia. Pyrkimyksenä on helpottaa lapsiperheiden elämää, kun sekaisin olevat unirytmit hajottavat perheitä, pistävät vanhemmat eroamaan ja/tai popsimaan unilääkkeitä ja masennuslääkkeitä sen sijaan, että kokeilisivat muutaman yön unikoulua. Juuri tuollaiset "itse en ole samaa mieltä" tyypit kuin sinä ottavat suunnattomasti päähän! Mistä sinä voit tietää mikä on vauvalle haitallista ja mikä ei? Oletko alan ammattilainen?? Jos et halua omille lapsillesi unikoulua pitää niin se on oma ratkaisusi, mutta kukaan joka lääkäreitä uskoo ja niin tekee ei ole kiinnostunut kuulemaan tuollaista mutu-tyyppien uskomuksia. Olisi pitänyt arvata mikä vouhotus tuostakin alkaa. Ehdin juuri miehelle kommentoida, että loistavaa, että joku järjen äänikin tulee välillä esiin uutisoinnissa, eikä aina ne hihhuli-ajatukset kuinka "lyhythän se lapsuus on, hyvinhän sen voi vanhempi valvoa" vie voittoa. Vanhempia syyllistetään ihan riittämiin nykyaikana, minusta on loistavaa, että lääkärit tulevat esiin ja sanovat, että pitäkää rauhassa unikouluja, niistä ei ole haittaa. Säästävät monet perheet suunnattomalta inhimilliseltä kärsimykseltä ja edistävät koko yhteiskunnan hyvinvointia.

T. kaksi lasta unikouluttanut ja niillä mielenterveytensä takaisin saanut äiti

Kirjoittaja oli kyllä lääkäri mutta en saanut jutusta sellaista käsitystä että hänen väitteensä perustuisi tutkimustietoon, siis väite ettei huudatuksesta olisi haittaa. En tiedä mihin tutkimuksiin hän tämän väitteensä perustaa. Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla jos tällaisesta on tutkimustietoa, sehän vaatisi aineiston todella pitkältä aikaväliltä, ainakin 20v jotta voitaisiin todella tutkia onko vauvaiän huudatus jättänyt jotain jälkiä. Ja miten sekoittavat tekijät tässä voitaisiin poissulkea, mahdottomalta tuntuu tuollainen tutkimusasetelma. En siis usko että tämä perustuu mihinkään tutkimukseen.

Eli ei voi kyllä perustua tutkimuksiin - todennäköisesti on kirjoittajien mielipide :). Melkein villisti myös veikkaisin, että nämä kirjan kirjoittaneet lääkärit vetävät esim. yksityisellä lääkäriasemalla unikoulua. Ainakin paljon lehdissä aikoinaan esillä ollut mieslääkäri veti. Oli hyvää mainosta maksulliselle unikoululleen.

Minä olen sitä mieltä, että osa aikuisten uniongelmista johtuu lapsuusajan huudatusunikouluista. Ihan mutulla :), mitään faktaa mulla ei tälle ole.

Vanhempia syyllistetään ihan riittämiin nykyaikana, minusta on loistavaa, että lääkärit tulevat esiin ja sanovat, että pitäkää rauhassa unikouluja, niistä ei ole haittaa. Säästävät monet perheet suunnattomalta inhimilliseltä kärsimykseltä ja edistävät koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Ok, jos tosiaan on vain "ei ole haittaa, pitäkää rauhassa, jos olette väsyneitä". Usein tuppaa vireenä vaan olemaan "teet lapsellesi karhunpalveluksen, jos et unikouluta häntä" = syyllistetään niitä vanhempia, jotka eivät halua pitää lapsilleen unikoulua.

Toki jotain on tehtävä, jos väsymys alkaa olla liiallista. Mutta joillekin perheille sopii paremmin esim. se, että vanhempi käy vaikkapa klo 20 illasta nukkumaan ja saa pätkäuntansa sitten aamuun asti pieninä pätkinä, mutta riittävästi kokonaisuutena.

Kaikkia ei edes häiritse rikkonainen nukkuminen. Osalla on paremmat unenlahjat (= nukahtaa saman tien uudestaan). Osalla toimii vauvan nukkuminen vieressä (= imetys helppoa yölläkin). Osa osaa nukkua/torkahdella vauvaa imettäessä makuullaan. Jne.

Hyviä lapsia tulee unikouluttamattakin. Sekin kun välillä tuppaa unohtumaan.

unikoulua pitävien syyllistämistä ole huomattavasti enemmän kuin toisinpäin! Ei minua ainakaan kiinnosta jos joku ehdoin tahdoin haluaa valvoa niin siitä vaan. Mutta hädässä ja epätoivoisessa asemassa olevien perheiden syyllistäminen on minusta törkeää.



Ja mistä vetoa, että pätkäunet eivät kyllä pidemmän päälle sovi kenellekään. Jos vähääkään olet unesta ja sen rytmityksestä tietoinen niin kunnon sikeään ja rentouttavaa uneen ei voi vaipua jos joutuu jatkuvasti heräilemään. En jaksa enempää tässä analysoida, mutta netistä ja eri tutkimuksista löytyy kyllä pilvin pimein tietoa lisää.



Jos sinusta "ei tunnu" että tämä kirja perustuu tutkimuksiin niin voi voi.



"Kirja perustuu tuoreimpaan ulkomaiseen ja kotimaiseen tieteelliseen tutkimustietoon, jota elävöittävät perheiden tositarinat. Hyvät neuvot ovat tarpeen, sillä huonoilla yöunilla on laajoja fyysisiä ja psyykkisiä haittavaikutuksia niin aikuisille kuin lapsillekin."http://verkkokauppa.duodecim.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&ite…

että sais hyvän kokonaiskuvan. Vauvan ollessa n.3kk unirytmiä pystyy jo alkamaan muuttamaan, eli jos vauva itkee ei ole tarvetta reagoida enään niin voimakkaasti kuin alussa. Vauva alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään, että hänen on turvallista nukahtaa omaan sänkyynsä.



Tämä tapahtuu tietenkin tervettä maalaisjärkeä käyttäen siirymällä, ettei kerralla vaan karaista nukkumaan omin avuin =)

Mistä sinä voit tietää mikä on vauvalle haitallista ja mikä ei? Oletko alan ammattilainen??

Mun mielestä on koomista, että tällaisista asioista tehdä ikään kuin lääketieteellisiä kysymyksiä. Jokainen äiti ja isä on ammattilainen. Luonto on ns. fiksannut nämä asiat. Jos vauva parkuu, vauvaa pitää mennä auttamaan. Ei tämä nyt niin monimutkaista ole.

ei ole pakko antaa vain vauvan huutaa yksinään. daa!! huudatus ei ole inhimillistä, eikä sitä pidä itsestäänselvyytenä markkinoida.

Ja mistä vetoa, että pätkäunet eivät kyllä pidemmän päälle sovi kenellekään. Jos vähääkään olet unesta ja sen rytmityksestä tietoinen niin kunnon sikeään ja rentouttavaa uneen ei voi vaipua jos joutuu jatkuvasti heräilemään.

Sikeän unen vaihe (REM-uni) tulee kyllä ihan sykleissä unen aikana. Eikä siihen aina välttämättä tarvita tuntikausien yhtenäistä unta.

Esim. 3-5 tuntia yhtenäistä unta voi riittää hyvinkin.

Lisäksi kun äiti ja vauva nukkuvat vierekkäin, muodostuu heidän unirytminsä samankaltaiseksi. Eli kun vauva herää, on äitikin keveimmässä univaiheessa jne.

Meillä on viisi lasta. Heistä jokainen on heräillyt yöllä noin parivuotiaaksi. Olen edelleen hengissä, en kärsinyt kauheasti. Menin ajoissa nukkumaan, otin tarvittaessa päiväunia lasten kanssa. Vauvat nukkuivat vieressä.

Tästäkin on tieteellisiä tutkimuksia :-), siitä vaan googlettamaan co-sleeping.

Toki on siis eroa heräämisillä ja heräämisillä. KUKAAN ei aivan varmasti jaksa esim. 15 minuutin - tunnin välein heräämistä montaa aikaa. Mutta vaikkapa 3 tunnin välein herääminen tai viiden tunnin välein herääminen. Ok.

Tosiaan kuitenkin riippuu ihmisestä. Minä nukahdan hyvin, en kärsi univaikeuksista, en ole koskaan kärsinyt. Varmasti olisi eri tilanne, jos olisi valmiiksi unihäiriöinen.

Mainittakoon, että viidestä lapsesta kaksi on jo täysi-ikäisiä, yksi yläasteella ja kaksi ala-asteella. Eikä heistä yhdelläkään ole minkäänlaisia uniongelmia. "Oppivat" nukkumaan yönsä pienellä hellällä avustuksella sitten vähän isompana.