Lue keskustelun säännöt.
Työttömien opettajien vertaistukiketju
11.08.2011 |
Onko kukaan muu opettaja vailla työpaikkaa? Olen luokanopettaja, ja valmistumiseni jälkeen olin kaksi vuotta sijaisena samalla koululla, sitten jäin äitiyslomalle ja hoitovapaalle neljäksi vuodeksi kahden lapseni kanssa. Viime lukuvuodeksi sain helposti koko lukuvuoden sijaisuuden, mutta nyt en kertakaikkiaan mitään, vaikka 80 km säteeltä olen töitä etsinyt todella aktiivisesti tammikuusta lähtien. Hakemuksia, haastatteluja (yleensä 6-8 haastateltavaa, joilla työkokemusta enemmän kuin minulla), sähköposteja suoraan rehtoreille ja koulutusvirastoon jne. jne. Tuntuu, että missään ei tarvita ammattitaitoani eikä innostustani. Nautin opettamisesta, ja keväällä sain pelkästään positiivista palautetta niin oppilailta, vanhemmilta kuin työtovereiltakin. Ahdistaa, nyt pitää odottaa flunssakauden alkua, että saisi edes muutaman päivän pätkätöitä... Keväällä ilmoitin lasten päiväkotiinpaluupäiväksi koulujenalkupäivän, joten maksan elokuun päivähoitomaksun, vaikka minulla ei olisi yhtään työpäivää elokuussa. Tunnen itseni täysin turhaksi ja surkeaksi. Onko kohtalontovereita?
Kommentit (1507)
Ei kai kukaan halua opettajaksi enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottaa niin päähän. Elämä pilalla, töitä ei saa. Miksikään kaupan kassaksi en maisterin papereilla ala. Minulla on oikeus hyvään työpaikkaan!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia syntyy vähemmän kuin ennen. Meidän kaupungissa ei oteta uusia opettajia eläköityvien tilalle.
Myös tarhoista hoitajia vähennetään 10 / vuosi.
Lapsia syntyy tosi paljon vähemmän. Omassa asuinkunnassani syntyvyys on liki puolittunut alle kymmenessä vuodessa. Eläköityneitten tilalle ei täälläkään enää oteta ketään ja edessä on jopa opettajien irtisanomisia lähivuosina, kun lapsia ei kertakaikkisesti ole enää riittävästi.
Tuo koskee jo suurinta osaa Suomea eli suurinpiirtein Jyväskylästä itään ja pohjoiseen. On outoa, etteivät yliopistot vähennä opettajankoulutustaan Itä- ja Pohjois-Suomen lapsikadon takia. Tosin minulla ei ole tarkkoja tietoja tästä mutta ainakaan julkisuuteen ei ole tullut mitään merkittävää muutosta. On opiskelijoiden huijausta, jos otetaan sisään opiskelemaan ja työpaikoista ei tietoakaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia syntyy vähemmän kuin ennen. Meidän kaupungissa ei oteta uusia opettajia eläköityvien tilalle.
Myös tarhoista hoitajia vähennetään 10 / vuosi.
Lapsia syntyy tosi paljon vähemmän. Omassa asuinkunnassani syntyvyys on liki puolittunut alle kymmenessä vuodessa. Eläköityneitten tilalle ei täälläkään enää oteta ketään ja edessä on jopa opettajien irtisanomisia lähivuosina, kun lapsia ei kertakaikkisesti ole enää riittävästi.
Tuo koskee jo suurinta osaa Suomea eli suurinpiirtein Jyväskylästä itään ja pohjoiseen. On outoa, etteivät yliopistot vähennä opettajankoulutustaan Itä- ja Pohjois-Suomen lapsikadon takia. Tosin minulla ei ole tarkkoja tietoja tästä mutta ainakaan julkisuuteen ei ole tullut mitään merkittävää muutosta. On opiskelijoiden huijausta, jos otetaan sisään opiskelemaan ja työpaikoista ei tietoakaan!
Eikä tarvitse olla edes idässä tai pohjoisessa, vaan lapset vähenee vauhdilla jopa täällä eteläisellä Pirkanmaalla. Samalla muuttoliike tapahtuu enimmäkseen kunnasta poispäin.
Minä olen ajautunut pitkän työttömyyden myötä tilanteeseen, jossa ei minun ei enää edes kannata mennä töihin. Hyvä koulutus ja rivi kunnollisia työtodistuksia ei enää takaa sitä, että pystyisi elättämään itsensä loppuun asti. Minä olin kaiken lisäksi niitä höyrypäitä, jotka lähtivät vielä 25 työvuoden jälkeen hyväntuulisina aamulla töihin. Olisinpa tiennyt. Tai onneksi en tiennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä rehtori ei päätä viransaajaa, vaan joku toimistotantta, jonka haastateltavana olin viime viikolla. Reksi toivoisi minun saavan viran, mutta tuskin saan. Neljä vuotta olen ollut määräaikaisena samassa hommassa ja nyt aukesi virkana. Vuodesta 2013 olen tehnyt määräaikaisuuksia ja alkaa kyllä usko loppua.
Se "toimistotantta" voi olla sivistysjohtaja, jolla on valta valita henkilöt vakituisiin virkoihin. Ne ovat julkisia ja valituskelpoisia päätöksiä, ja niistä on aina mahdollisuus valittaa.
Opettajakoulutusta on jo vähennetty aikoja sitten, kun Kajaanissa loppui opettajakoulutus kokonaan. Sitä en tiedä, minkä verran paikkoja on muulla.
Aineenopettajaksi voi päätyä monella muulla tavalla kuin hakemalla nimenomaan kyseisen aineen opettajakoulutukseen. Itselläni on yksi turhimmista aineenopettajan kelpoisuuksista, jonka olen hankkinut täydentämällä KM-tutkintoa opettajan pedagogisilla ja opetettavan aineen opinnoilla.
Ja hitot!
Laitoin reksille vastauksena viestiin, jossa hän kertoi, että minun sijaisuus ei jatku syksyllä, että paskat ja ei kiinnostaa enää tää kyykyttäminen muutenkaan, että en olis halunnutkaan tulla. Pitäkööt tunkkinsa!!!11111
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saas nähdä kuinka kauan tämä lastentarhanopettajapula jatkuu. Ei luulis näillä syntyvyyslukemilla enää kestävän kovin pitkään, kunnes lastureitakin on liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en saa jatkoa ensi vuodelle, mutta huh! Mikä helpotus onkin päästä pois tästä koulusta. Enpä ole aiemmin moisessa sijaisena ollut. Jatkuvaa pahanpuhumista selän takana muista. Minusta on kuulemma leivottu alkoholisti :-) Tosiasiassa minulla on sairaus, johon on haettu oikeaa lääkeannosta. Mutta joo, varmaan on ollut naama turvoksissa aamuisin --> juoppo.
Millaista mahtaa olla ei-akateemisissa työyhteisöissä, jos akateemisessa on tällaista?
Niin hirveää, että ei niissä akateemisena kestä. En lähtenyt niihin juttuihin ollenkaan mukaan ja minut savustettiin töistä pois.
t. FM ("mikä se sellainenkin tutkinto on!" nauroi kaikkien pahin pahanilmanlintu heti)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei opettajat!
Oletteko koskaan saaneet palautetta työstänne tai työnhaussa, miksi ette ole tulleet valituiksi? Mietin vaan. Itse en ole koskaan saanut tarkkaa palautetta, joten on vaikea kehittää osaamistaan kun ei tiedä, mistä kiikastaa. Kovasti joka paikassa kehutaan, mutta vakityötä ei vain saa. Olen miettinyt pääni puhki, onko kyse henkilökemiasta vai halutaanko opetukseen jotain sellaista, mikä minulta puuttuu? Kun olen kysynyt, niin vastaus on ollut, että muilla on enemmän kokemusta tai oli joku poikkeuksellisen ansioitunut hakija. Mitä se ansioituminen on? Pitääkö olla oppikirjantekijä, tutkija tai monen alan maisteri?
Vierailija kirjoitti:
Hei opettajat!
Oletteko koskaan saaneet palautetta työstänne tai työnhaussa, miksi ette ole tulleet valituiksi? Mietin vaan. Itse en ole koskaan saanut tarkkaa palautetta, joten on vaikea kehittää osaamistaan kun ei tiedä, mistä kiikastaa. Kovasti joka paikassa kehutaan, mutta vakityötä ei vain saa. Olen miettinyt pääni puhki, onko kyse henkilökemiasta vai halutaanko opetukseen jotain sellaista, mikä minulta puuttuu? Kun olen kysynyt, niin vastaus on ollut, että muilla on enemmän kokemusta tai oli joku poikkeuksellisen ansioitunut hakija. Mitä se ansioituminen on? Pitääkö olla oppikirjantekijä, tutkija tai monen alan maisteri?
Olen yhden kerran (viidestä) saanut palautetta. Jos olisi ollut kyse vakituisesta virasta, olisin kuulemma aivan ehdottomasti saanut paikan, mutta koska oli vain alle vuoden mittainen sijaisuus, valittiin laitoksen sisältä eräs nuorukainen. Tämä oli selitys kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Sain keskustella myös soveltuvuuskokeet tarkastaneen psykologin kanssa. Hän oli päättänyt viime hetkessä alentaa "kymppini" eli arvion, jonka mukaan hakijassa ei ole mitään vikaa (en muista termejä enää), "kymppi miinukseen" sillä perusteella, että minun otteeni työhön oli liian itsenäinen. Hän ei ollut ottanut huomioon sitä, että olin ollut kymmenisen vuotta yksinyrittäjä ja automaattisesti tartuin kaikkiin tehtäviin itse pahemmin delegoimatta. Hups. Soveltuvuuskokeissa oli muitakin niin kummallisia juttuja, että sijaisuus taisi olla jo pedattu tuolle nuorukaiselle, jonka ura varmasti sai kivaa potkua duuninpätkästä, johon hän ei edes ollut pätevä. Kyllä, olen katkera ja edelleen työtön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kas kummaa. Jani Sievinen on hankkinut opettajan koulutuksen ihan salassa. Pitääkin sen salassa, kun ei siitä löydy mistään mainintoja. Pakkohan hänen on pätevä olla, kun minäkin, vuodesta 1990 lähtien päätoimisesti opettanut, olen viimeiset kuusi vuotta hakenut suurin piirtein kaikkia Uudenmaan provinssin virkoja ja sijaisuuksia, mutta mitään en ole saanut.
"Jani Sievisen arki häiden jälkeen: Työskentelee opettajana ja ajaa säännöllisesti 1200 kilometriä lastensa luokse"
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/57f0e032-f414-4b8e-9a2e-a71548…
Vierailija kirjoitti:
Saas nähdä kuinka kauan tämä lastentarhanopettajapula jatkuu. Ei luulis näillä syntyvyyslukemilla enää kestävän kovin pitkään, kunnes lastureitakin on liikaa.
Miksiköhän luokanopettajia näkee aika vähän esiopettajina? Ja yleensä hakuilmoituksissa ei edes mainita, että luokanopettajakin voisi homman saada, vaan haetaan nimenomaan varhaiskasvatuksen opettajaa. Jos kerran lastureista on pulaa ja luokanopeista ylitarjontaa, niin eikös se edes vähän tasaisi ongelmaa. Meidänkin kunnassa tänä keväänä on ollut pari määräaikaista luokanopettajan paikkaa avoinna, samoin yksi esiopettajan paikka. Luokanopen paikkoihin tuli yli 30 hakemusta (mikä on tässä rupukunnassa tosi iso määrä. Vielä kymmenkunta vuotta sitten hakijoita ei määräaikaisiin paikkoihin ollut juuri lainkaan...) Mutta eskariopen paikkaan vaan muutama, joista ainoastaan yksi pätevä, joka hänkin sitten meni muualle.
Eikös luokanopettajat kuitenkin ole ihan yhtä päteviä esiopettajiksi kuin lasturitkin, niin miksi tätä vaihtoehtoa ei yleensä oteta huomioon. Eikö luokanopet halua esiopetukseen vai eikö kunnissa haluta palkata heitä? Meidänkin kunnassa esikoulu toimii koulun yhteydessä, eli luulisi olevan helpompaakin esim. tuntimäärien suhteen palkata luokanope kuin lasturi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saas nähdä kuinka kauan tämä lastentarhanopettajapula jatkuu. Ei luulis näillä syntyvyyslukemilla enää kestävän kovin pitkään, kunnes lastureitakin on liikaa.
Samaa oon miettinyt. Nyt tulee kuitenkin vuosi toisensa jälkeen näitä pieniä ikäluokkia...
Vierailija kirjoitti:
Saas nähdä kuinka kauan tämä lastentarhanopettajapula jatkuu. Ei luulis näillä syntyvyyslukemilla enää kestävän kovin pitkään, kunnes lastureitakin on liikaa.
Mahtaako sitä pulaa niin kauheasti edes olla muualla kuin Helsingin seudulla ja parissa muussa kasvukeskuksessa.
Minulla meni kymmenen (10) vuotta saada virka. Vielä vuosi sitten luin tätä ketjua yhtenä määräaikaisuusputkessa olevana hakijana, mutta viime vuonna viimein onnistuin. Tunnen sympatiaa teitä kohtaan, jotka kamppailette samassa tilanteessa, jossa itse kamppailin kokonaisen vuosikymmenen ja vielä enemmän sympatisoin teitä, jotka olette kokonaan työttömiä. On karu fakta, että työttömissä opettajissa on monia erinomaisia pedagogeja, jotka jäävät työtä vaille vain siksi, ettei ole oikeaa habitusta, oikeita suhteita, oikeaa jäsenkirjaa tai ettei satu miellyttämään juuri oikeaa ihmistä.
Voin sanoa olevani onnellinen virastani, mutta samaan aikaan onneton siitä, miten parhaat nuoruusvuodet (25-36) menivät tähän koulusta toiseen pomppimiseen. Olen menettänyt osan henkisestä ja fyysisestä terveydestäni. En myöskään ole hankkinut moniakaan sellaisia asioita, mitä olisin voinut, jos olisin ollut vakituinen aiemmin.
Kouluja ja opehuoneita on tullut nähtyä, ja aina on pitänyt aloittaa alusta uudessa paikassa. Yhdessä koulussa kehityskeskustelussa rehtori haukkui minut ja opetustyylini. Muutin sen jälkeen opetustyyliäni, mutta seuraavassa koulussa taas tätä edellisessä omaksumaani tyyliä pidettiin huonona. Tuo ensin mainittu oli konservatiivinen maalaiskoulu, jossa arvostettiin kurinpitoa, seuraava taas kokeiluintoisen innovaattorirehtorin luotsaama keskiluokkaisen kaupunkialueen koulu. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten määräaikaisuusputki kuluttaa. Ja ne haastattelut kaikkine petaamisineen ja erilaisine kysymyksineen, hyi olkoon.
Aion jatkaa tämän ketjun seuraamista, vaikkei sen asia enää koske minua. Melkein muuten nauratti, kun YLE haastatteli jotakuta valmistuvaa kirjallisuuden maisteria, että hän haluaa kustannustoimittajaksi ja sitten varasuunnitelmana on äikän open pätevyys. Oikeasti varasuunnitelma pitää olla silloin, jos haluaa aineenopettajaksi. Tilanne ei ole helppo millään aineryhmällä, ei enää edes matemaattisten aineiden opeilla.
Tsemppiä joka tapauksessa kaikille nyt paikkoja hakeville. Itsellä on näiden vuosien myötä hakeminen tähän aikaan vuodesta niin selkäytimessä, että vaikea tunnetasolla ymmärtää, ettei sitä nyt tarvitse tehdä. Maksan mielelläni palkasta TEL-maksuja, sillä tiedän, mitä työttömyys on. Ja OAJ, miksi et tee mitään määräaikaisten eteen? Puhutaan opettajien uupumuksesta yms, mutta miksi ei haluta tiedostaa, että on monia, jotka uupuvat siksi, ettei sitä koulutusta vastaavaa työtä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei opettajat!
Oletteko koskaan saaneet palautetta työstänne tai työnhaussa, miksi ette ole tulleet valituiksi? Mietin vaan. Itse en ole koskaan saanut tarkkaa palautetta, joten on vaikea kehittää osaamistaan kun ei tiedä, mistä kiikastaa. Kovasti joka paikassa kehutaan, mutta vakityötä ei vain saa. Olen miettinyt pääni puhki, onko kyse henkilökemiasta vai halutaanko opetukseen jotain sellaista, mikä minulta puuttuu? Kun olen kysynyt, niin vastaus on ollut, että muilla on enemmän kokemusta tai oli joku poikkeuksellisen ansioitunut hakija. Mitä se ansioituminen on? Pitääkö olla oppikirjantekijä, tutkija tai monen alan maisteri?
Olen yhden kerran (viidestä) saanut palautetta. Jos olisi ollut kyse vakituisesta virasta, olisin kuulemma aivan ehdottomasti saanut paikan, mutta koska oli vain alle vuoden mittainen sijaisuus, valittiin laitoksen sisältä eräs nuorukainen. Tämä oli selitys kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Sain keskustella myös soveltuvuuskokeet tarkastaneen psykologin kanssa. Hän oli päättänyt viime hetkessä alentaa "kymppini" eli arvion, jonka mukaan hakijassa ei ole mitään vikaa (en muista termejä enää), "kymppi miinukseen" sillä perusteella, että minun otteeni työhön oli liian itsenäinen. Hän ei ollut ottanut huomioon sitä, että olin ollut kymmenisen vuotta yksinyrittäjä ja automaattisesti tartuin kaikkiin tehtäviin itse pahemmin delegoimatta. Hups. Soveltuvuuskokeissa oli muitakin niin kummallisia juttuja, että sijaisuus taisi olla jo pedattu tuolle nuorukaiselle, jonka ura varmasti sai kivaa potkua duuninpätkästä, johon hän ei edes ollut pätevä. Kyllä, olen katkera ja edelleen työtön.
Jep. "Liian itsenäinen" on nykyajan työkulttuurissa tosi paha asia. Työelämä nähdään jostain syystä sellaisena, että jokainen asia käydään läpi ison tiimin kanssa ja huomioidaan kaikkien mielipiteet (miten se olisi edes mahdollista?) ja tehdään yhteistyössä ihan kaikki.
Opettajan työ on kuitenkin pääasiassa hyvin itsenäistä, luokassa on yksinään ratkaisemassa vastaantulevat tilanteet, ja niitähän tulee. Vaikka Kalle-Villen yleistilanteesta pitää keskustella OHR:ssa ja saattaa hänet sitä kautta erkkaopen tai psykologin tutkimuksiin, pitää ne akuutit tilanteet ratkoa ihan itse, kun tämä toiminallaan häiritsee opetusta.
Olen 15 vuotta tehnyt pätkää ja silppua. Tulotasoni on ollut todella heikko ja katkonainen. Opetustyöt ovat koko ajan vähentyneet entisestään. Lopulta mittani tuli täyteen ja viime syksynä aloin opiskella hoitoalaa. Tuntuu ihmeelliseltä ja ihanalta olla vihdoin alalla, jossa töiden riittävyyttä ei tarvitse koko ajan pelätä, vaan avoimia työpaikkoja on sadoittain!
T: Aineenopettaja
Kyllä elämän epäreiluus on tässä ihan käsinkosketeltavaa. Ei auta, vaikka kuinka hyvä opettaja olen, vaikka minkälaiset kehut olen saanut oppilailtani, vaikka miten tykkään opettamisesta ihan sydämeni pohjasta saakka.
Ei vaan auta, koska työtä ei ole!
Minua ei huolita edes sijaiseksi. Opetustehtävissä olen ollut vuodesta 1990 lähtien.