Yhden kaverin mies on niin vastenmielinen, etten enää halua olla tekemisissä koko perheen kanssa
on ihan keskenkasvuinen ja juntti suorastaan. Musta tuntuu, että hän jopa luulee tai pelkää, että olen ihastunut häneen, kun yritän muka leppoista keskustelua tai edes tervehdin hymyillen- Hän ei hymyile ja tervehtiikin juuri ja juuri. Nähtiin pitkästä aikaa vasta ystävän kanssa sattumalta, ja mies oli hetken paikalla toljottamassa, kunnes häipyi mielenosoitusmaiosesti paikalta, tuli sitten parin minuutin päästä sanomaan vaimolleen, että kiirehtisi, vaikkei heillä ollut edes hengen hätä.
vaimokin (eli tämä kaverini) oli ensin nähdessään samanmoien kylmäkisko kuin miehensä, mutta lämpeni jutustellessa ja oli lopulta oma itsensä. Just ja just ehdittiin pari sanaa vaihtaa, kun miehelle tuli kiire, ja tosiaan olivat ihan lomalla, ilman kiireitä. Tuo mies rassaa mua, ja sen takia en heillekään mene, vaikka tämä kaveri aina kinuaa ja pyytää kylään... en kestä sitä miestä.
Muita joiden kaverisuhteen mies, joko oma tai toisen mies, pilaa.
Kommentit (4)
Ei ole montaa kaveria jäljellä. Olen päättänyt olla pyytelemättä anteeksi miehen puolesta, olemme 2 eri henkilöä ja olen vastuussa vain omista puheistani ja teoistani. Mutta ymmärrän sinua.
Kaverini mies on täysi juntti. heilä ei voi käydä, kun mies on kotona, illalla ja viikonloppuisin ja miehen loman aikaan, koska se mies ei kestä edes omista lapsista lähtevää ääntä, sitten tulisi minun kaksi siihen sekaan.
Kaverin mies ei pidä minusta. Olin heillä kylässä silloin kaveruuden alkuaikoina, kun en tiennyt, ettei heille voi tulla kun mies on paikalla tai että on ainakin lähdettävä kun mies tulee, ja jatkoin jutteluani "keuhkosin" jostain asiasta, ja sen perusteella ko. mies ei sitten pidä minusta.
Kaverini kertoi minulle mitä miehensä oli minusta sanonut, ettei pidä tms yms.
Kaveri ei myöskään voi tulla meille lapsineen tai ilman lapsia, kun se mies on kotona, kököttää siis kotona illat ja viikonlopuut, eli kyläilymme onnistuvat vain arkisin päivällä, jolloin minä olen töissä, joten... oma mieheni on illat ja viikonloput poissa eikä tule / osallistu akkojen keskusteluun mukaan, katoaa ja poistuu jos on kotona.
Ei ole montaa kaveria jäljellä. Olen päättänyt olla pyytelemättä anteeksi miehen puolesta, olemme 2 eri henkilöä ja olen vastuussa vain omista puheistani ja teoistani. Mutta ymmärrän sinua.
no kannattaisihan sinun sanoa kavereillesi ainakin tuo, että tosiaan et ole samasta puusta veistetty miehesi kanssa, etkä itsekään hyväksy hänen käytöstään. Itelle tulee mieleen, ettei vaimo tajua kuinka tollo mies sillä on, jos se ei ikinä kommentoi miehen tyhmää käytöstä mitenkään.
johtunut siis susta, vaan olivat tapelleet miehen kanssa ja siksi siis oli outo aluksi:)