päivähoito taas alkanut, lapset kotona riiviöitä

Meidän mukelot palasivat kahden kuukauden loman jälkeen eilen hoitoon ja voi kiesus.

Varsinkin 5v:llä ja 4v:llä tuntuu olevan muuharaisia housuissa ja käyvät oikeasti koko ajan ylikierroksilla. Ihme kyllä, nyt ovat suht rauhallisia isin kanssa iltapuuhissa.

Tykkäävät tädeistä ja kavereista ja oikein odottamalla odottivat, koska päikkäriin taas pääsee.

Ollaan tätien kanssa sovittu, että pojat saavat nukkua max puoli tuntia ja sitten pitäisi herättää. Viime syksynä hoidon alkaessa kukkuivat ja heiluivat ylhäällä vielä puolen yön aikaan.

Ja joo, lällättely kuuluu täälläkin, samoin kaiken maailman pissa-kakka-pieru-pippeli-pylleröinen juttuja.

2v myöskin tuntuu käyvän ylikierroksilla ja paljon. Oli kylläkin tänään nukkunut kahden tunnin päikkärit, voipi johtua ihan siitäkin.

Meillä pojat viedään hoitoon n. klo 9.00, joskus 8.30, mutta yleensä ysiltä.

Haetaan heidät klo 14.30-15.30 eli eivät ole mitään hirmu pitkiä päiviä, mutta..

Olen huomannut, että meillä esikoinen on sellainen, että helposti jää "pellen" rooli päälle.

Kaipaan todella neuvoja tilanteen purkamiseen

ovat stressaantuneita. Stressi purkaantuu sitten kotona.



Kai olet itsekin huomannut ettei siellä päiväkodissa monikaan lapsi voi olla oma itsensä.



Lasta jännittää, pitää olla hiljaa ja rauhallisesti, kun kotona saisi purkaa energiansa liikkumalla, ja ääntäkin saa päästää.



Monien päiväkotien pihat on melko tylsiä, eikä aikuiset viitsi keksiä tekemistä lapsille. Lapset, varsinkin pienemmät, vaeltavat päämäärättömästi ja haahuilevat sinne tänne. Huutavat välillä äitiä, pikku raukat.



Siellä pihallakin voisi ohjata sitä toimintaa ja johdatella leikkeihin, hoitajat hoi... Myös yhteenottoja toisten lasten kanssa tulee tämän tästä, aikuiset ei aina näe... Kun on liikaa lapsia, onhan se melkoinen viidakko lapselle.



Rikkaat palkkaa kotiin hoitajan, siinä ratkaisu ongelmaasi. Itse hoitaisin kotona, ja veisin vain harrastuksiin 4-5- krt viikossa.

Huhhuh:) eiköhän lasten pitäisi vähän käyttää mielikuvitusta eikä aikuisten olla mitään ohjelmatoimistoja.



Enkä tällä nyt tarkoita, että aikuiset saisivat esim. keskenään höpöttää.



Ja koulun puolelta tuli sitten ihan valitukset, että päiväkodissamme oli liikaa osallistuttu lasten leikittämiseen, eivätkä ne sitten koulussa osanneet keksiä itse pihalla tekemistä vaan vaivasivat aikuista, jolla olikin 300 oppilasta toisen open kanssa valvottavana.

iltaisin? ulkoiletteko yhdessä, askarteletteko, luetteko, käyttekö saunassa, laitatteko ruokaa yhdessä?



monesti päivähoidossa olevat lapset kaipaavat hirveästi yhteistä aikaa vanhemmiltaan illalla.

taitaa arvon hoitajalla itsellään olla mielikuvitus vähissä, jos tarvii ohjelmatoimiston apua nostamaan perseen sieltä hiekkalaatikon reunalta ja johdattelemaan lapset vaikka potkimaan palloa.



Antaisit nyt edes vauhtia sille yksin kiikussa surkeana kyhjöttävälle yksivuotiaalle...



Mutta ai niin eihän sitä voi, kun ei ne penteleet pärjää sit koulussa eikä muutenkaan elämässä.

taitaa arvon hoitajalla itsellään olla mielikuvitus vähissä, jos tarvii ohjelmatoimiston apua nostamaan perseen sieltä hiekkalaatikon reunalta ja johdattelemaan lapset vaikka potkimaan palloa. Antaisit nyt edes vauhtia sille yksin kiikussa surkeana kyhjöttävälle yksivuotiaalle... Mutta ai niin eihän sitä voi, kun ei ne penteleet pärjää sit koulussa eikä muutenkaan elämässä.

Meidän päiväkodissamme ei onneksi ole alle kolmevuotiaita:)

Lapset jo 4 ja 5, joten kotihoito ei nyt enää tule kyseeseen. Kotona ensin halataan ja sylitellään noin 15 min. Varsinkin nuorempi on sylissä koko ajan. Sit syödään ja ulkoillaan. Tänäänkin oltiin puistossa ja pihalla vielä illalla. Iltapesut ja sadut sekä nukkumaan. Eli ihan rauhallista arkea vietetään ja aikaa pyrin antamaan minkä voin. Lapset varmasti on stressaantuneita, koska ovat muutenkin vähän arkoja toimimaan ryhmässä/vieraiden kanssa. Päiväkotipäivä voi olla rankka koetus, mut pakkohan se on. Me sit pidetään päivät lyhyinä ja pidetään päiväkodissa 3-4 päivänä viikossa.

tällä viikolla lasten olevan kiukkuisia kotona.



Loman jälkeinen arki ei ole mieleistä. Kiva, että teillä ollaan ap. aidosti läsnä lasten elämässä:) eiköhän se siitä.

En osaa auttaa mutta kerron että meillä päinvastainen tilanne. Oli pitkä kesäloma ja lopussa se alkoi olla jo yhtä tappelua ja jatkuvaa "ei mitään tekemistä" kitinää. Lapset 2, 5 ja 7. Nyt kun hoitopäivät on alkaneet (isoimmalla kohta koulu)ja palattu rytmiin ja aikatauluihin niin minusta tuntuu kun kaikki olisi rauhallisempia ja tyytyväisempiä. Olihan se loma alussa juhlaa, mutta siihenkin kyllästyy...

Arki tuntuu taas hyvältä ja näyttää sopivan meille.

normaaliahan tuo on näin alkuun, kun lomien jälkeen taas totuttaudutaan arkeen.



Minustakin on tullut ihan riiviö, kun pitää taas tottua töissäkäyntiin mutta kyllä se tästä taas tasoittuu... ;)