12v poika haluaa laihduttaa. Mitä teen?
Hän on alkanut lihomaan nyt viimeisen vuoden aikana ja kärsii painostaan todella paljon. Olen sanonut että voimme miettiä miten hän söisi terveellisemmin, mutta hän haluaa nimenomaan laihduttaa. Autanko häntä? Hänelle olisi kyllä hyvä saada noin 5kg pois ihan jaksamisen takia, suurempaan laihdutukseen en rohkaise. Ja miten laihdutus? Hänen ruokien säännöstely minun osalta ei auta, sillä hän syö salaa, joten hänestä itsestään sen pitäisi olla myös kiinni.
Kommentit (34)
mutta että ruokailutottumuksia voi muuttaa ja lisätä liikuntaa vaikka ihan vain pyöräilemällä tai pelaamalla esim. Wiin urheilupelejä. Nyt sun pitäs sitten huomioida poikaa ja olla ostamatta herkkuja. Ostat vaikka vain perjantaiksi jotain hyvää vähän. Meinaan jos sulla on enemmän lapsia, niin ei siitä 12 vuotiaasta tunnu kivalta, kun muut vetää herkkuja ja hän ei voi niitä syödä.
Ei salaa voi syödä jos salaista syötävää ei ole eli älä siis osta herkkuja tms. kotiin. Älä myöskään anna viikkorahaa vaan anna rahaa tarvittaessa tarpeeseen. Näin ei pääse myöskään itse herkkuostoksille.
Eli syömään terveellisemmin ja käymään yhdessä lenkillä. Ei siihen mitään poppakonsteja tarvita. Ja jos sinä ostat ruuat, et osta mitään herkkuja.
Minä ottaisin tuossa tilanteessa varman päälle ja ottaisin yhteyttä ravintoterapeuttiin. Pelkäisin, ettei vaan sitten "heilahda" minkään syömishäiriön puolelle. Laadukkaaseen ruokaan, sopivaan ateriarytmiin ja välipalojen terveellisyyteen on hyvä kiinnittää huomio. Tuonikäinen kasvaa aivan kohisten, joten painon pudottamista ei ehkä edes harkita, vaan ennemminkin sitä, että paino pysyy hetken aikaa samoissa lukemissa, vaikka pituutta tuleekin lisää.
Salaa syöminen on ongelma ja olenkin karsinut jo kauan sitten ettei karkkia eikä herkkuja ole kaapeissa. Jääkaapissa on myös hedelmiä ja vihanneksia välipaloiksi mutta hän saattaa syödä vaikka puolikkaan paahtoleipäpussin iltapäivän aikana ennen kotiin tuloani, hakee palan kerrallaan ja syö ihan kuivana. Sitten vielä ne hedelmät yms. Monesti on itku kurkussa sanonut että kun hänen tekee koko ajan mieli syödä ihan kauheasti eikä mikään riitä :(. Myös ruokaa ottaisi aina lisää. Hän on syönyt paljon ennenkin mutta nyt vuodessa hän on alkanut lihomaan huimaa vauhtia, liki kilon viikossa. Pituutta ei ole tullut tavallista enempää.
ap
Poika ei ole koskaan pitänyt minkäänlaisesta liikunnasta. Hänelle on hankittu pleikkaan liikuntapelejä ja meillä on sopimus että peliaikaa muihin peleihin saa saman verran kun harrastaa liikuntaa, johon myös liikuntapelit luetaan. Kavereiden kanssa ulkoilu on hänelle mieluista, mutta kaverit tuppaa vaan menemään suoraan kotiin koulusta pelaamaan pleikkaa :(. Äitin tai isän kanssa lenkille lähtö taas ei kiinnosta vaikka pitkin hampain on muutamia kertoja lähtenytkin mukaan :(. Me vanhemmat olemme kaiken lisäksi hyvin liikunnallisia, joten tuntuukin hassulta että lapsi ei pidä liikunnasta ollenkaan. Hänen pikkusiskonsa taas lähtee mielellään lenkille vaikka polkeekin sen pyörällä yms. Muutenkin sisko on perusolemukseltaan aktiivinen ja energinen, kun poika taas on päinvastainen.
ap
ap
sekä muuten terveelliset syömiset ja liikunnallinen harrastus. Sen takia asiantuntija vois olla hyvä, kun poika kuitenkin tulee pyrähtämään lähivuosina rutkasti pituutta, joka tasoittaa painon ja pituuden suhdetta paljonkin. Ja saisi poika sitten ihan ammattilaiselta neuvoja laihdutuksen suhteen.
Pojalla on selkeästi ongelmia verensokerinsa kanssa, jos syö paahtoleipää pala palalta ja koko ajan on nälkä. Eli insuliininerityksessä on ongelmia, joihin vielä voidaan puuttua. Ravitsemusterapeutti pystyy kertomaan, millainen ateriarytmi ja mikä aterioiden sisältö nyt on tarpeen. Ongelma katoaa todennäköisesti laihduttamalla.
Meitä on useampi, minä ja yksi lapsistani mukaan lukien, joille mikään ruokamäärä ei ole liikaa ja niin kauan kuin sapuskaa on saatavilla, niin käsi käy. Ongelmana siis se, että aivot käskevät syödä kaiken, mutta mikään signaali ei viestitä milloin olo on täysi. Yksi sukulaiseni on syö jo lainarahalla, yksi pitää itsensä solakkana himoliikunnalla, minä olen siinä välissä, mutta teini-ikää lähestyvästä lapsestani olen huolissani, kun näen samat merkit. Ja ei, kyse ei ole siitä, että tykkää napostella tai on sokerikoukussa, kun tosiaan kaikki kelpaa kuivasta paahtoleivästä lähtien, eikä se puolikas leipäpussi tunnu missään.
Hänen ikäisensä pojan ei ole hyvä laihduttaa ellei ylipainoa ole todella reilusti. Syömishäiriöön sairastumisen vaara on todellinen. Pitäisi pyrkiä painon pysymiseen samana kunnes se on ihannepainon rajoissa.
Suosittelisin ottamaan yhteyden kouluterveydenhoitajaan, joka voi näyttää täsmällisesti miten pituus- ja painokäyrät menevät ja kertoa missä menevät lasten ylipainon ja lihavuuden rajat. Jos arvelette että 5 kg vähemmän painoa olisi hyvä tällä hetkellä, niin luultavasti poika on vähän ylipainoinen, ei vielä lihava.
Oma poikani oli aivan samassa tilanteessa, ja hänellä oli epärealistisia kuvitelmia laihduttamisesta. Hänelle teki hyvää ymmärtää tämä että kun nyt pitää huolta että jättää lihottavimmat herkut pois, niin pituuskasvu hoitaa "laihtumisen" itsestään ilman että painosta tarvitsee pudottaa mitään. Herkkujen vähentäminen ei silti ollut helppoa mutta noin vuodessa 12 - 13 synttärien välillä paino siirtyi normaalipainon rajoihin ja hyvinkin.
t. terveydenhoitaja
Hereille nyt laihduttaminen on ruokavalion muuttamista ja liikunnan lisäämistä
Vierailija kirjoitti:
Minä ottaisin tuossa tilanteessa varman päälle ja ottaisin yhteyttä ravintoterapeuttiin. Pelkäisin, ettei vaan sitten "heilahda" minkään syömishäiriön puolelle. Laadukkaaseen ruokaan, sopivaan ateriarytmiin ja välipalojen terveellisyyteen on hyvä kiinnittää huomio. Tuonikäinen kasvaa aivan kohisten, joten painon pudottamista ei ehkä edes harkita, vaan ennemminkin sitä, että paino pysyy hetken aikaa samoissa lukemissa, vaikka pituutta tuleekin lisää.
Kannattaa laittaa äärimmäisen lihavien ihmisten kuvia jääkaapin oveen, niin poika huomaa millainen sika hänestä tulee jos syö!
Poikasi on sokerikoukussa. Vaalean leivän syöminen kuivana varmistaa sen. On syytä ymmärtää, että tärkkelys on yhtä paljon ja enemmänkin sokeria kuin sokeri itse.
Nyt muutat koko perheen ruokia enemmän vihannespohjalle valmistettun eläinproteiinin suuntaan, ja laita siihen runsaasti aitoa rasvaa, oliiviöljyä, voita ja lihan omaa rasvaa. Elä enää keittele perunaa, riisiä tai laita tarjolle leipää. Jälkkäreiksi hedelmiä, ei sokeriherkkuja eikä limsaa, edes leinomakeutettuna.
Tämä on kova urakka, mutta jos pojan aivojen sokeriaineenvaihdunta ei nyt tasapainotu, tulee hän kärsimään ylipainosta koko elämänsä.