Vertaa synnytyskipua johonkin muuhun kipuun
Miten paljon esim luun murtuminen sattuu verrattuna synnytykseen?
Kommentit (27)
on vain pientä nippailua verrattuna migreeniin. Migreenipäänsärky lamaannuttaa mut täysin, en pysty ajattelemaan tai tekemään mitään. Synnytyskipu ei ole lainkaan päässä vaan vatsanseudulla, joten sen aikana olen täysin järjissäni ja toimintakykyinen. Ja kipu asteikolla 0-10 synnytyksessä on noin 4:n luokkaa. Migreenissä 9.
Tuntui samassa kohtaa selässä ja vatsassa, vaikka miljoona kertaa terävämpänä. Kuin tikari olisi työnnetty alaselkään ja pidetty sitä siellä aina vähän aikaa niin, että kaikki muutkin paikat jäykistyivät kivusta.
synnytyskipu oli pahimmillaan kyllä aivan koko kropassa. Aivan kuin poltettaisiin elävältä. En pysty vertaamaan sitä mihinkään ennen kokemaani.
Minulla on diagnosoitu erittäin paha migreeni, joskus tuntuu kuin pää halkeaisi. Silti koen sen olevan siedettävämpi kipu kuin synnytys. Synnytys on jotain niin helvetil..stä, että siinä vain toivoo kuolevansa pois tai tajun lähtevän.
Esim. kaverillani oli kaksi sinänsä täysin normaalia ja komplikaatiotonta synnytystä, joista toisessa hän pahimmillaan uskoi ja toivoi kuolevansa, ja toisessa hän ei kuulemma kokenut varsinaista kipua lainkaan (luomuna!), lähinnä vain jonkinasteista epämukavuutta ja painetta.
Tota kipua verrataan ainakin synnytyskivun tuskan saavuttavan kaltaiseksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hortonin_syndrooma
Kaveri sairastaa tota ja on kuulemma täyttä tuskaa joka aamu ja joka ilta samaan aikaan.
Tosi hyviä vastauksia jollekkin synnytystä pelkäävälle :) t x 2 synnyttänyt
ei tosin kokemusta luunmurtumista. Mutta sikali toisenlaista etta synnytyskivusta tietaa, etta se loppuu aikanaan ja sen paamaara on positiivinen (eli lapsen syntyma) joten jotenkin siedettavampaa kuin ihan samanasteinen mutta sairaudesta johtuva kipu.
Mutta täytyy sanoa, että synnyttäminen ylittää reippaasti kaikki muut tuskat. Vertaisin synnytyskipuja lähinnä kidutukseen, koska ei voi muuhun verrata mielestäni.
Ja minulla on kokemusta useammasta sappikohtauksesta, ambulanssilla on viety. Synnytys on valitettavasti vielä pahempaa. Minusta on tärkeää kertoa totuus, synnytystuskia vähätellään vielä nykyäänkin.
Umpisuolen tulehdus sattuu myöskin vähemmän kuin synnytys, vaikka sekin on hirveää.
Se motivaatio kantaa erittäin pitkälle. Jos mulla olisi ollut yhtä pahoja kipuja sairauden kuin synnytyksen takia, olisin ollut suunniltani kauhusta ja varmaan tosiaan toivonut kuolevani. Mutta koska tiesin että mussa ei ole mitään vialla, vaan kaikki menee just niin kuin pitääkin ja tulee olemaan ohi lähitulevaisuudessa, siihen kipuun ei sekoittunut pelkoa, surua, ahdistusta tai muita sellaisia tunteita jotka pahentavat sairauteen liittyviä kipuja.
Mulla on vain erittäin lievä taipumus migreeniin (yksi lievä kohtaus 38 vuodessa, oletan näköhäiriöiden takia kuitenkin että oli migreenityyppinen kohtaus), mutta voin kuvitella miten inhottavaa on kärsiä migreenistä, kun tietää että tätä kipua on luvassa jatkossakin vaikka kuinka, eikä siitä saa mitään palkintoa, eikä siitä ole kenellekään mitään hyötyä.
synnytyskivusta tietaa, etta se loppuu aikanaan ja sen paamaara on positiivinen (eli lapsen syntyma) joten jotenkin siedettavampaa kuin ihan samanasteinen mutta sairaudesta johtuva kipu.
On helpotus kun tietää että kipu loppuu pian. ihan siedettävä kipu, kun synnytys on alle 4 h ekasta supistuksesta ja vedet menee ihan lopussa.
Munuaiskivet oli pahempi kipu ja lisäksi siinä epätietoisuus kuinka pitkään kestää, ja alussa se kun ei tiennyt mistä on kyse.
Ensinnäkin se kertakaikkiaan sattuu paljon enemmän kuin muut tuskat, toisekseen kipuja vähättelevät kätilöt ja lääkärit tekevät synnytyksestä kauhean kokemuksen, esimerkiksi sairaskohtauksen aikana saa paljon ymmärtävämpää ja parempaa kohtelua.
että ei ole MITÄÄN verrattuna sappikipuun...(sappikivet) Siinä kivussa todellakin haluaisit päättää päiväsi, mikäli pysyt tajuissasi.
Luun murtuminen on noihin molempiin verrattuna paljon lievempi kipu.
Minulle pääsi käymään näin, koska omaan korkean kipukynnyksen. Naishammaslääkäri hoitaessaan totesi, että synnytys ei varmaan sinulla sitten tunnu missään. Ja toden totta myöhemmin sain huomata, ettei synnytyskipu ollut tuohon hammassärkyyn verrattavissa edes.
Tai ei ainakaan sellaisiin mistä mulla olisi kokemusta. Mä en osaa yhtään kuvailla sitä. Joillain toisilla synnyttäjillä se on kuulemma ollut samantyyppistä kuin jos olisi tulessa, mutta en mä sitä tunnetta kokenut. Se oli outoa ja lamauttavaa, ei mitenkään paikallista vaan jotenkin kaikenkattavaa. Tosin osa siitä oudosta tunteesta oli varmaan vieläkin oudompaa sen ilokaasun takia...
Sen sijaan ponnistamisen yhteydessä tapahtunut repeäminen oli ihan tavallista kipua, just sellaista miten sattuu kun tulee iso haava lihaan.