Niin vain kävi mullekin, että on alkanut huvittaa ensimmäistään odottavien

Kaikki enemmän ku yhden lapsen äidit jotka on olevinaan niiin paljon parempia kuin ensimmäistä odottavat tai yhden kanssa elävät. Jos teidän itsetuntoa kasvattaa ja elämänlaatua parantaa muille hymistely, niin siitä vaan. Jokainen raskaus on spesiaali asia, ja ois se nyt aika outoa jos ei ekasta olis ihmeissään, iloissaan, peloissaan jne. Kuuluu osana äiteyteen kasvamista. Toivon ettei musta tule koskaan kaltaistanne Mammaa, joka suhtautuu alentuvasti ensikertalaisiin. T. Neljännestä raskaudesta sekaisin oleva p.s. Olenko parempi ku sä ku mulla on enemmän lapsia?

Kaikki enemmän ku yhden lapsen äidit jotka on olevinaan niiin paljon parempia kuin ensimmäistä odottavat tai yhden kanssa elävät. Jos teidän itsetuntoa kasvattaa ja elämänlaatua parantaa muille hymistely, niin siitä vaan. Jokainen raskaus on spesiaali asia, ja ois se nyt aika outoa jos ei ekasta olis ihmeissään, iloissaan, peloissaan jne. Kuuluu osana äiteyteen kasvamista. Toivon ettei musta tule koskaan kaltaistanne Mammaa, joka suhtautuu alentuvasti ensikertalaisiin. T. Neljännestä raskaudesta sekaisin olevaKaikki enemmän ku yhden lapsen äidit jotka on olevinaan niiin paljon parempia kuin ensimmäistä odottavat tai yhden kanssa elävät. Jos teidän itsetuntoa kasvattaa ja elämänlaatua parantaa muille hymistely, niin siitä vaan. Jokainen raskaus on spesiaali asia, ja ois se nyt aika outoa jos ei ekasta olis ihmeissään, iloissaan, peloissaan jne. Kuuluu osana äiteyteen kasvamista. Toivon ettei musta tule koskaan kaltaistanne Mammaa, joka suhtautuu alentuvasti ensikertalaisiin. T. Neljännestä raskaudesta sekaisin oleva

Sitäpaitsi mulla ainakin "hysteerisyys" on lisääntynyt joka raskaudessa, koska olen tiennyt joka kerralla vähän enemmän siitä, mikä voi mennä pieleen... ;) ja tuntuu myös siltä, että kuinkahan kauan hyvää tuuria jatkuu.

3 helppoa raskautta ja synnytystä takana, millon alkaa mun ongelmat! T. 14 ja 15 jonka puhelin sekoilee3 helppoa raskautta ja synnytystä takana, millon alkaa mun ongelmat! T. 14 ja 15 jonka puhelin sekoilee

empatiakyky, vaikka mulla jo kolme lasta onkin. Jos joku on hysteerinen raskaudestaan, niin mulle se vain kertoo sen, että hän on tiedostanut, että siinä on riskejä. Kyllä mä vielä viimeisimmässäkin raskaudessa kiinnitin huomiota terveellisiin syömisiin ja elämäntapoihin, vitamiineihin ja nukkumiseen.



Ja jos näen jonkun hössöttävän ensimmäisen vauvansa kimpussa, niin on ihana muistella samalla sitä aikaa, kun itse oli samassa tilanteessa. Kyllä se oli tunteikasta ja ihmeellistä aikaa itsellekin silloin. Ja samaan aikaan olen iloinen siitä, että itselläni on vauvanhoitorutiinit jo sen verran varmat, että omalta vauvanhoidolta pystyn ajattelemaan ja tekemään jo muutakin, elämä ei ole ihan vain pelkkää vauvaa.

Kaikki mullistuu, ihan kaikki. Totta kai se on ihmeellistä. Suon todellakin esikoistaan odottaville ja esikoistaan ihmetteleville sen pienen ihmeen kokemuksen.

niin enpä kehtaisi leveillä tuollaisella asenteella.

kun esikoisen vanhemmat hössöttävät aivan hermona. Se saa aina hymyn huulille. Se oli ihanaa aikaa ja sitä on liikuttavaa yhä katsoa.



Itsellä nyt kolmas vauva ja tämä on toisella tavalla ihanaa. Nautin nyt tästä varmuudesta toimissani. Koskaan kuitenkaan ei saa takaisin sitä kun tulee ensimmäistä kertaa äidiksi. Se on jotain niin ainutkertaista. Siksi se ei oikeastaan huvita vaan enimmäkseen lumoaa minut.

Buha ha hahahahahhaha buhahahhaa!!!



Haistakaa jo.



Kuitenkin kaikki ootte ekaa odottavia ja tunnistitte itsenne tuosta ap:n kuvauksesta ja nyt yritätte hirveenä puolustella itteenne. :DDD



Muhahahha, sallikaa mun nauraa.

nyt se iltalääke vaan ihan kiltisti ja lähde nukkumaan.

Buha ha hahahahahhaha buhahahhaa!!!

Haistakaa jo.

Kuitenkin kaikki ootte ekaa odottavia ja tunnistitte itsenne tuosta ap:n kuvauksesta ja nyt yritätte hirveenä puolustella itteenne. :DDD

Muhahahha, sallikaa mun nauraa.

Ja itseensä joko 'maailman parhaina' tai 'maailman huonoimpina' vanhempina. Kun se suhteellisuudentaju puuttuu kokonaan :)

Minä olin aika hysteerinen viidettä odottaessani. Neljäs syntyi nimittäin yllättäen pikkiriikkisenä keskosena ja jäi nipin napin henkiin. Kun sain tietää odottavani viidettä (ihan suunnitellusti), ajattelin etten varmaan uskalla tehdä yhtään mitään, vaikka lääkäri oli vakuutellut ettei keskosriski juurikaan ole suurempi. No, kroppa pitikin kyllä huolta siitä etten tehnytkään, olin erinäisistä syistä käytännössä petipotilas koko raskauden...



Sitten kun taas raskaaksi uskaltaudun, olen varmaan entistäkin hysteerisempi. En haluaisi enää kolmatta pikkukeskosta synnyttää.

Esikoiseni syntyi keskosena ilman mitään hysterioita sitä ennen. Elämä kului lähes samaa rataa kuin ennen raskautta. Ja niin siinä kävi että vauva eli vain puolivuotta syntymän jälkeen.



Tätä toista lasta odottaessa jännitin ihan luonnollisesti niille viikoille jonkin verran kun esikoiseni syntyi. Silti en hysterisoinut turhia. Kuljin töissä ja lenkkeilin ihan lapsen syntymään asti. Hoidin asunnon remontin ja muutonkin.



Vauva syntyi ja alussa pelkäsin miten lapsi selviää. Piti tarkastella että hengittäähän se. Nyt vauva on 3 kk ja tarkastelut on jääneet. Eipä sillä hysterialla paljoa voita. Elämä kantaa kyllä jos niin on tarkoitettu.

Monellakin voi olla yksi elävänä syntynyt lapsi ja sitä ennen ikäviä kokemuksia keskenmenoista ja kohtukuolemista.



Ei naurattaisi yhtään...

tai no kohta jo 1 vee, mutta onhan sitä liikuttavaa seurata kun ne pörrää sen lapsen ympärillä:) Toisaalta tekisi mieli sanoa, että antakaa sen lapsen nyt hetki olla rauhassa. Ja se luulo, että juuri se heidän lapsensa on maailman ihmeellisin ja etevin

maailman ihmeellisimpiä ja etevimpiä! :-D Niin sen hei KUULUUKIN olla! :-D Vaikka siis oikeasti tietää ettei niin ole, mutta oman vanhemman silmissä lapsen KUULUU olla maailman ihmeellisin olento.