Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö huolestua? 6-vuotias on siivousintoilija, pitää huolen siitä että
04.08.2011 |
olkkari, wc, keittiö ja kylppäri on kunnossa. Tulee väistämättä mieleen, että onko siisteystasomme todella huonolla jamalla, kun tuon ikäinen pitää siitä huolen? Myönnän en jaksa joka päivä puunailla ja siivota - on tää tilanne olllut aiemmin huonompikin, nyt ei niinkään paha - paljon on karsittu ylimääräistä roinaa pois. Mutta siis - pitääkö huolestua vai pitääkö äitin ruveta siivoamaan enemmän, ettei lapsen tarvitse?
Kommentit (24)
Sinuahan se ihmetyttää kun jopa lapsi haluaa pitää kämpän siistinä, sinulle kelpaisi vaikka mikä läävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on jo pitkään pitänyt huolta siitä, että ulko-ovet tulevat illalla lukkoon. Muistaa vielä nukkumaanmennessä joskus kysyä jos itse ei ole käynyt ovia tarkistamassa :-)
Meillä kuusivuotias ei huomaa yhtään, mitä kädestä putoaa tai millainen vuori vaatteita lattialle on kertynyt. Kolmevuotias sen sijaan kipaisee pyyhkimään suutaan kesken ruokailunkin ja varoo visusti heilauttamasta ovea tauluihin. Noteeraa välittömästi äidin uudet vaatteet ja jos tavarat ovat eri paikoilla kuin yleensä.
Huoh, kultainen keskitie...
on myös siisti 5v poika. Tosin meillä muutenkin kohtuullisen siistiä ja omien jälkien siivoamiseen on kannustetty taaperoiästä asti.
Poika saattaa huomauttaa, jos joku astuu kengillä hitusenkin eteisen kynnyksen yli ja mikä nolompaa, saattaa kylässä kyselle "pitäiskö teidän laittaa nämä paikoilleen, kuuluuko nämä oikeasti keittiöön, yms"
on jo pitkään pitänyt huolta siitä, että ulko-ovet tulevat illalla lukkoon. Muistaa vielä nukkumaanmennessä joskus kysyä jos itse ei ole käynyt ovia tarkistamassa :-)
ap:n kertomuksessa ja tässä tulee mieleen toivomus, että toivottavasti eivät enteile pakko-oireista häiriötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saat maanitella sitä ziljoona kertaa siivoamaan huoneen, viemään roskat tms. :)
Meillä on sama homma mutta tyttö on teiniikäinen:) Ja se oli aivan samanlainen pinenä aina halus autaa mritä siivoamisessa ja lauleskeli samalla laulua "siivota siivota siivota täytyy tavarat on mullin mallin...":) Ja meilläkään ei ole sotkuista mutta ei ole kyllä niin siistiäkään että ihan perus koti on meillä:) Neiti vaan sattuu tykkäämään siivoamisesta,sisustamisesta ja jne sille ei voi mitään.Toki välillä on aika rasittavaa kun toinen kävelee perässä ja nalkuttaa ettei saa olla yhtään ylimääräsiä tavaroita pöydällä:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Lapsen pakko-oireinen häiriö aiheuttaa stressiä ja heikentää psykososiaalista toimintakykyä. Sairauden puhkeamiseen vaikuttavat sekä perimä että ympäristötekijät. Yleisimmät lasten pakkoajatukset liittyvät likaantumiseen, vahingoittumisen pelkoon sekä symmetrian ja tarkkuuden pakkoon. Tavallisimpia pakkotoimintoja ovat peseminen, toistaminen, tarkistaminen, laskeminen, koskettaminen, järjesteleminen ja keräily. Myös perheenjäsenet tulevat usein kiedotuiksi mukaan pakko-oireisiin, mikä voi lisätä vanhempien stressiä ja vaikeuttaa lapsen oireilua.
Lasten normaaliin psyykkiseen kehitykseen kuuluu rituaali- ja toistamiskäyttäytymistä leikki-iässä ja jossain määrin 9 - 10-vuotiailla. Rituaalit lisäävät turvallisuuden tunnetta ja auttavat hahmottamaan syysuhteita. Normaaliin kehitykseen kuuluva rituaalikäyttäytyminen ei heikennä toimintakykyä eikä siihen liity merkittävää ahdistuneisuutta (Flament ym. 2007). Pakko-oireisessa häiriössä pakonomaiset toiminnot alkavat viedä yhä enemmän aikaa käyden häiritseviksi ja ärsyttäviksikin. Normaaliin elämään kuuluvat asiat jäävät taka-alalle, kun pakkoajatukset ja -toiminnot täyttävät päivän. Lapsilla tavallisimmat pakko-oireet liittyvät likaantumisen tai saastumisen taikka hirvittävän tapahtuman tai vahingoittumisen pelkoon. Lapsuusiän pakko-oireiseen häiriöön liittyy usein muita samanaikaisia häiriöitä, jotka vaikuttavat oirekuvaan, hoitovasteeseen ja ennusteeseen. Pakko-oireinen häiriö on pitkäaikainen sairaus, joka aiheuttaa stressiä ja heikentää psykososiaalista toimintakykyä. Varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä myös pitkäaikaisennusteen kannalta. Lasten pakko-oireista häiriötä hoidetaan lääkkeillä ja psykoterapialla."
Eli ihan normaalisti voi olla tuollaisia kausia.
Mutta mulla oli lapsena pari lyhyttä kautta, jolloin pesin käsiä kynsiharjalla, ja hampaita vähän turhan paljon, mutta menivät ohitse. Kunnes parikymppisenä alkoi tarkistamispakko pahentua, kolmekymppisenä bakteerikammo invalidisoi täysin.
Että kannattaa tarkkailla ehkä kuitenkin, ja tarvittaessa keskustella asiantuntijan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on vähän noloa, kun aina joku ehdottaa johonkin lapsen käytöksen ihmettelyyn jotain diagnoosia :)
toiset vaan oikeasti tykkää siivota.
Ja voihan olla lapsesi haluaa auttaa sinua siivoilemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
antaa ymmärtää, ettei siisteystaso ole ihan paras mahdollinen ja tilanne on ollut vielä huonompikin. Kyllä mä apn asemassa panostaisin kodin normaaliin siisteyteen. Keittiöt, vessat jne pitää kyllä siivota JOKA PÄIVÄ, eikä se saa olla lapsen vastuulla.
on jo pitkään pitänyt huolta siitä, että ulko-ovet tulevat illalla lukkoon. Muistaa vielä nukkumaanmennessä joskus kysyä jos itse ei ole käynyt ovia tarkistamassa :-)
ap:n kertomuksessa ja tässä tulee mieleen toivomus, että toivottavasti eivät enteile pakko-oireista häiriötä.
minä itsekin tarkistan aina ennen oven sulkemista, että avaimet ovat mukana. En jää jumittamaan siihen kuitenkaan. Kun on seurannut oikeasti pakko-oireista ihmistä, niin tuo ovien lukkoonlaittamisen varmistaminen on vielä pientä. Varsinkin kun riittää, että lapsi joko itse kokeilee kerran ovea tai hänelle kertoo, että ovi on lukossa. Pakko-oireinenhan laukkaisi siellä ovella koko yön.
Ei voi kuin nauraa näille vastauksill :-)
-5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Lapsen pakko-oireinen häiriö aiheuttaa stressiä ja heikentää psykososiaalista toimintakykyä. Sairauden puhkeamiseen vaikuttavat sekä perimä että ympäristötekijät. Yleisimmät lasten pakkoajatukset liittyvät likaantumiseen, vahingoittumisen pelkoon sekä symmetrian ja tarkkuuden pakkoon. Tavallisimpia pakkotoimintoja ovat peseminen, toistaminen, tarkistaminen, laskeminen, koskettaminen, järjesteleminen ja keräily. Myös perheenjäsenet tulevat usein kiedotuiksi mukaan pakko-oireisiin, mikä voi lisätä vanhempien stressiä ja vaikeuttaa lapsen oireilua. Lasten normaaliin psyykkiseen kehitykseen kuuluu rituaali- ja toistamiskäyttäytymistä leikki-iässä ja jossain määrin 9 - 10-vuotiailla. Rituaalit lisäävät turvallisuuden tunnetta ja auttavat hahmottamaan syysuhteita. Normaaliin kehitykseen kuuluva rituaalikäyttäytyminen ei heikennä toimintakykyä eikä siihen liity merkittävää ahdistuneisuutta (Flament ym. 2007). Pakko-oireisessa häiriössä pakonomaiset toiminnot alkavat viedä yhä enemmän aikaa käyden häiritseviksi ja ärsyttäviksikin. Normaaliin elämään kuuluvat asiat jäävät taka-alalle, kun pakkoajatukset ja -toiminnot täyttävät päivän. Lapsilla tavallisimmat pakko-oireet liittyvät likaantumisen tai saastumisen taikka hirvittävän tapahtuman tai vahingoittumisen pelkoon. Lapsuusiän pakko-oireiseen häiriöön liittyy usein muita samanaikaisia häiriöitä, jotka vaikuttavat oirekuvaan, hoitovasteeseen ja ennusteeseen. Pakko-oireinen häiriö on pitkäaikainen sairaus, joka aiheuttaa stressiä ja heikentää psykososiaalista toimintakykyä. Varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä myös pitkäaikaisennusteen kannalta. Lasten pakko-oireista häiriötä hoidetaan lääkkeillä ja psykoterapialla." Eli ihan normaalisti voi olla tuollaisia kausia. Mutta mulla oli lapsena pari lyhyttä kautta, jolloin pesin käsiä kynsiharjalla, ja hampaita vähän turhan paljon, mutta menivät ohitse. Kunnes parikymppisenä alkoi tarkistamispakko pahentua, kolmekymppisenä bakteerikammo invalidisoi täysin. Että kannattaa tarkkailla ehkä kuitenkin, ja tarvittaessa keskustella asiantuntijan kanssa.
ja vaikka kodin psykososiaalinen ilmapiiri oli huono, mitään pakko-oireita ei ole tullut. Olin yökastelija mutta sekin meni ohi kun täytin 12. Eli älä heittele tuollaisia juttuja pienten lasten äideille.
Itse lapsena tarkistin joka ilta, että kaikki valonkatkaisimet ovat varmasti pohjaan asti painettuna, ettei yöllä syty tulipalo. Silti minusta kasvoi pakko-oireeton aikuinen :) Olin lapsena myös paljon enemmän siisteyden perään kuin vanhempani. Siisteys ei kuitenkaan ole minulle mikään pakkomielle.
Että jospa vouhkaajat vähän rauhoittuisivat.
ihmiset ovat pedantteja ja hyvä niin. Mustakin on kiva, että ovet ovat yöllä lukossa :)
että apn lapsi joutuu ottamaan vastuuta vanhemmalle kuuluvista asioista :(
lapsi on noin pedanttinen. Siellä takana saattaa olla jotain ahdistusta tms.
Tämä tuli minullakin ensimmäisenä mieleen, eli sam kuin aikuisella: ylenpalttinen järjetäminen merkitsee sitä, että omaa elämää yrittää saada järjestykseen järjestämällä ympäristöä.
Mutta mietipä lapsen muita lähisukulaisia: mummoja, täteja ja myös miehiä, jotka pitävät tiukkaa järjestystä. Onko heissä joku muu samanlainen? En tiedä, minkä verran siivousinnossa on perittyä ja minkä verran opittua. Yhden sellaisen tiedän, ja äitinsä oli kovin mielissään,että 'on ainakin joku tullut Elmatätiin', joka oli tunnettu matonhapsujen oikoja.
että apn lapsi joutuu ottamaan vastuuta vanhemmalle kuuluvista asioista :(
Tai ainakaan ihan ekana selityksenä. Meitä on kolme sisarusta, joista yksi oli tuollainen kuin ap:n lapsi ja me kaksi muuta taas ei pahemmin välitetty järjestyksestä. Ei meillä erityisen sekaista ollut, sellainen normaali lapsiperheen järjestys. Mutta se yksi meistä valitti kun tiskikaappi oli "sekaisin", mukeja ja laseja ei olisi saanut olla samassa kohtaa vaan järjestyksessä tarkkaan omissa kohdissaan riveissä. Ja pöydän aina halusi kattaa millilleen siististi, haarukat ja veitset tarkasti paikalleen, yhteensopivat lautasliinat jne. Lisäksi kävi meille kahdelle muulle lapselle valittamassa meidän huoneidemme järjestyksestä. Valitti, että lumessa on leikitty ja koskematon lumihanki on pilattu.
Kyllä meillä tuon yhden siisteysintoilu oli sitä tasoa, että ei siinä ollut mitenkään kyse vanhempiemme holtittomuudesta. Tälle vain estetiikka ja siisteys oli erittäin tärkeä asia. Teini-iässä sentään siisteysintoilu hellitti, mutta nyt taas aikuisena on erittäin siisti ja erinomainen estetiikan taju.
lapsi on noin pedanttinen. Siellä takana saattaa olla jotain ahdistusta tms.