lääketieteelliseen ilman pitkää matematikkaa ja fysikkaa?

koulutuksesta, että onko siitä hyötyä. Mikä se siis on?

eli iltalukioon lukemaan pitkää matikkaa ja fysiikkaa. Ainakaan ei tarvii sit lukea muita aineita kuin aikanaan lukiossa. Voi keskittyä noihin pariin aineeseen, vaikka ne teettääkin työtä. Onko kellään tästä kokemuksia?

Vai olisiko järkevämpää lukea pelkästään se pääsykoekirja?

Nuo aineet eivät tuota ongelmia, olen päinvastoin, ennemminkin lahjakas noissa tai sanotaanko tuskinpa ylitsepääsemättömiä ovat... eivät vaan lukiossa kiinnostaneet.

ap

koulutuksesta, että onko siitä hyötyä. Mikä se siis on?

ap

Vanhoja pääsykoekysymyksiä löytyy netistä. Galenos taitaa olla edelleen kirjana, katso vähän sitäkin. Preppauskursseilla harjoitellaan laskurutiinia

käypä sitten vain tenttimässä aineet ja osallistu yo-kirjoituksiin. Ehdit sitten vielä pääsykokeisiinkin.



Miten muuten ajattelit ehtiä lukea, jos lapset ovat kovin totaalisesti sun hoidossa. Moni paahtaa kuukausitolkulla ja käy valmennuskurssit ja kaikki, eivätkä siltikään aina pääse sisään.

http://laaketiede.netrainer.org/App.html#

Itselläni on kaksi luonnontieteellistä koulustusta.

Fysiikkaa tarvitaan oikeastaan tosi vähän sen jälkeen kun olet sisällä, muistaakseni luettiin vain yksi kurssi, tosin valmitumisestani on yli 10 vuotta. Enemmän kai näillä haetaan kykyä oppia laajoja kokonaisuuksia ja taitoa soveltaa opittuja asioita

mutta ovat nimenomaan soveltavat, siis soveltavaa fysiikkaa. Joskus pääsykoe on pitkälti Galenos-painotteinen, joskus enemmän lukion fysiikkaan ja kemiaan perustuva. Äkkiseltään sanoisin, että voipi olla vaikeaa päästä ilman lukion pitää fysiikkaa ja pitkää matikkaa, kun pääsy on muutenkin niin vaikeaa.



Ylioppilaskokeiden arvosanoista saa pisteitä, tai sitten sisään voi päästä ihan pääsykokeen perusteella, googleta, nämä arvosanapisteet kyllä löytyvät esim. uta.fi -sivuilta.

Jos sulla on lapsia, niin et taida opiskelujen perässä paljon muuttaa. joskus ainakin muistaakseni Kuopioon saattoi hakea joko fysiikan tai kemian kokeella. matikan koettahan ei missään ole ja osa otetaan sisään ilman lähtöpisteitä eli yo-kirjoitukset tai lukion päästötokari ei vaikuta. Kannattaa ottaa selvää onko edelleen näin ja jos, niin missä. Jos lääkikseen haluat ja se fysiikka on kompastuskivi, niin kannattaa varmaan opiskella sitä lukion fysiikkaa eikä yliopistossa fysiikan opiskelijoille tarjoiltavaa heti alkuunsa. Siellä oletetaan, että lukion kurssit on suoritettu.

Itselläni on kaksi luonnontieteellistä koulustusta.

sisäisistä suuntauksita. ap

Jos sulla on lapsia, niin et taida opiskelujen perässä paljon muuttaa. joskus ainakin muistaakseni Kuopioon saattoi hakea joko fysiikan tai kemian kokeella. matikan koettahan ei missään ole ja osa otetaan sisään ilman lähtöpisteitä eli yo-kirjoitukset tai lukion päästötokari ei vaikuta. Kannattaa ottaa selvää onko edelleen näin ja jos, niin missä. Jos lääkikseen haluat ja se fysiikka on kompastuskivi, niin kannattaa varmaan opiskella sitä lukion fysiikkaa eikä yliopistossa fysiikan opiskelijoille tarjoiltavaa heti alkuunsa. Siellä oletetaan, että lukion kurssit on suoritettu.

käsitin, että koe on kaikille sama. ap

ydinsisältö ei riipu yhtään mistään virtauksista. Se sellainen kuulostaa humanistihömötykseltä. Sori nyt vaan, alkoi vähän epäillyttämään tuo sun "luonnontieteellinen" koulutuksesi.

ne riippuvat myös yliopistoista ja koulutuksen

sisäisistä suuntauksita. ap

ollaan siinä käsityksessä, että lääkikseen päästäkseen pitäisi olla lukiossa pitkä matematiikka. Kuten yksi kirjoittaja mainitsikin, lääkikseen ei ole koskaan ollut matematiikan koetta. Sen sijaan fysiikka, kemia ja biologia on syytä lukea pitkinä oppimäärinä lukiossa. Mikäli näin ei ole tehnyt, on iltalukio hyvä ratkaisu valmistautuessa pääsykokeisiin.



Viime vuosina tosin pääsykoetta on painotettu laskemisen hallintaan, ilmeisesti siksi, että mahdollisesti tällä tavalla saataisiin enemmän miehiä tiedekuntaan. Useilla kursseillahan naisia on ollut jopa 75 % opiskelijoista.



Muutenkin lääkiksen pääsykokeen vaativuudesta on useilla korostunut kuva. Jos lukiossa on e.m. aineet sujuneet numeroiden 9-10 tasolla, ja on valmis todella panostamaan pääsykokeisiin, niin ovet aukeavat hyvin todennäköisesti.



Jos pääsy tuottaa kuitenkin ongelmia, voi ensin opiskella esim. sairaanhoitajan tutkinnon, ja tämän jälkeen hakea hoitajien kiintiössä, jossa pisterajat ovat monena vuotena olleet huomattavasti suoraan yo-pohjalta hakevia matalammat.



Kannattaa myös verrata eri tiedekuntien sisäänpääsyrajoja. Esim. Kuopioon on yleensä ollut huomattavasti Helsinkiä helpompi päästä. Kuitenkin lääkärin koulutus on sama, ja valmiina lääkärinä kukaan ei kysele, mistä tiedekunnasta olet valmistunut.

ydinsisältö ei riipu yhtään mistään virtauksista. Se sellainen kuulostaa humanistihömötykseltä. Sori nyt vaan, alkoi vähän epäillyttämään tuo sun "luonnontieteellinen" koulutuksesi.

ne riippuvat myös yliopistoista ja koulutuksen

sisäisistä suuntauksita. ap

vaikuttaa kuinka paljon luonnontieteisiin pohjautuvaa se on ollut.

No olen lukenut fysikkaa 8 op, kemiaa muutama kymmenen, fysiologiaa 7 op, biokemiaa parikymmentä, molekyylibiogiaa reilu kymmenen, matikkaa 10 op

ap

Lukiossa kannattaa ottaa varsinkin niiden pitkä matematiikka joille se ei tuota tuskaa, kemia, biologia ja fysiikka kaikki kurssit mitä on tarjolla. Vielä kun kirjoittaa laudaturit niin pääsy lääkikseen on aika varmaa. Ilman kurssejakin ja nykyään ei tarvitse lukea Galanosta.