Mies ei ymmärrä
kuinka en halua "taistella" hänestä. Meillä tilanne jossa puolituttu sinkku on ilmaissut kiinnostuksensa miestäni kohtaan, sitä en tiedä mitä mieheni on ilmaissut.
Minä kerroin että antaa mennä jos siltä tuntuu, se on hänen oma päätöksensä mutta hän myös kantaa siitä vastuun. Eli minä teen omat johtopäätökseni ja lähden. Jos en riitä tälläisenään on parempi panna lusikat jakoon.
Mitä siinä taistelemaan? Onkohan mun mieheni lukenut liikaa naistenlehtiä vai olenko minä vaan ykstotinen =)
Kommentit (36)
Olet pahin marttyyri sitten jeesuksen.
Mä olen vaan sitä mieltä että ettei tupata jossei tykätä.
Marttyyriä musta ei saa tekemälläkään =)
Ihmistyyppikysymys. Olet harkitseva, analyyttinen ihminen, et mikään tunneihminen, joka tuntee vahvasti ja tekee ratkaisunsa sen mukaan ja joka reagoi tunteella. Naiset ovat usein tällaisia, mutteivat kaikki. Miehet taas niitä järkeviä analyyttisia, usein, muttei toki aina. Klisheitähän nämä. Mies odottaa sinulta tyypillistä naisellista käytöstä. Miehet taas ovat noita "lusikat jakoon"-tyyppejä suurimmaksi osaksi.
Minä kerroin että antaa mennä jos siltä tuntuu, se on hänen oma päätöksensä mutta hän myös kantaa siitä vastuun. Eli minä teen omat johtopäätökseni ja lähden. Jos en riitä tälläisenään on parempi panna lusikat jakoon.
Ei ihmissuhteet ole mitään bisnestä, jossa kilpailutetaan ja valitaan paras. Ihan sama mulla, ei tosin ole mitään tilannetta päällä, mutta jos siipalla olis joku kiikarissa niin en tasan alkais nöyristelemään ja kilpailemaan. Sanoisin (toki vakavasti keskustellen) että jos en tällaisena kelpaa niin olen pahoillani.
Onko miehesi sinulle vain esine vain väilne?
Epäoikeudenmukaisen kohtelun haluat mieluusti kääntää omat avuttomuuden
tunteesi päinvastaisiksi, tunteeksi vallasta ja voitonriemusta, kohtelemalla miestäsi vain esineenä ja välineinä.
mutta eihän mies voi ymmärtää, kun on elänyt luulossa, että hän on parasta sinulle, mitä maa päällään kantaa.
Minä kerroin että antaa mennä jos siltä tuntuu, se on hänen oma päätöksensä mutta hän myös kantaa siitä vastuun. Eli minä teen omat johtopäätökseni ja lähden. Jos en riitä tälläisenään on parempi panna lusikat jakoon.
Ei ihmissuhteet ole mitään bisnestä, jossa kilpailutetaan ja valitaan paras. Ihan sama mulla, ei tosin ole mitään tilannetta päällä, mutta jos siipalla olis joku kiikarissa niin en tasan alkais nöyristelemään ja kilpailemaan. Sanoisin (toki vakavasti keskustellen) että jos en tällaisena kelpaa niin olen pahoillani.
alkaa mitään kikkailemaan.
Surullistahan se toki olisi mutta pystyisin rakentamaan itselleni uuden ihan hyvän elämän yksinkin.
ap ei jaksa mitään suurta draamaa
Olet pahin marttyyri sitten jeesuksen.
Onko miehesi sinulle vain esine vain väilne? Epäoikeudenmukaisen kohtelun haluat mieluusti kääntää omat avuttomuuden tunteesi päinvastaisiksi, tunteeksi vallasta ja voitonriemusta, kohtelemalla miestäsi vain esineenä ja välineinä.
pitäiskö tuosta ymmärtää jotain?
Ap:n mies taitaa olla hiukan tyhmä? Luulee olevansa melkoinen sonni, ja kuvittelee miten naiset taistelevat hänestä?
Itse olen suoraan sanonut, että "jos elo kanssani ei maistu ja toiset alkaa kiinnostaa, niin lusikat jakoon vaan. Minä en rupee kakkoseksi, enkä miehessä roikkumaan. Joko ollaan vain mun kanssa tai ei olla. Eikä mua kiinnosta epärehellinen mies pätkääkään. Luottamus kun on mennyt, niin se on mennyt. Mene jos menet, mutta mieti ensin kannattaako. Älä luule syöväsi voita molemmin puolin leipää tai tulevasi takaisin, tai odota että anelen sua takaisin ja soittelen sille toiselle naiselle. Sitä en tee. Sä olet kuraa sen jälkeen mun silmissäni. Kuran mä pesen pois"
Olen ennenkin selvinnyt hengissä rakkauden loppumisesta ja pitänyt ylpeyteni. Ja voi pojat, ne miehet on käyneet oven takana anelemassa. Turhaan.
Jo pelkästään ihmisoikeusjulistukset puoltavat ihmisen vapautta eli kukaan ei ole kenenkään omaisuutta.
Mitä sitä aikuista miestä perään haikailemaan, jos on mennäkseen, niin menköön.
Tsemppiä!
Siis, että on alistuva marttyyri jos ei koe mustasukkaisuutta ja tee jotain näkyviä tekoja "kilpailijan" ollessa mukana kuvioissa?
Kyllä mun mielestä sen asian omaisen pitäisi itse päättää mihin suuntaan lähtee eikä toisten tarvitse hihasta repiä.
Miten tuon nyt ottaa. Mies tekee ja mies vastaa tekemistään.
Siis ei kai nyt kukaan odota, että vaimon pitää ruveta tappelemaan miehestään. Mutta kieltämättä tuo tyyli, että mene jos hyvältä tuntuu, ei välttämättä anna miehelle oikeaa viestiä. Joku voisi tulkita puolittaiseksi mononkuvaksi persuuksiin että alahan nyt mennä nurkista pyörimästä.
Mutta jos perussanoma on, että se on sitten kerrasta poikki, niin sitten tuohon tulee jotain järkeä.
jos ap sanoisi miehellesi, että "Hei, kiva jos jäät kun välitän susta, mutta jos lähdet niin lähdet". Olettaen, että tunnet noin miestäsi kohtaan. Mutta mun mielestä on just turhaan "taistella" mitä hittoa se edes tarkoittaa tässä yhteydessä? Sitäkö, että lähdet nyhtämään tämän kilpakosijattaren tukkaa ja repimään silmiä päästä? Luulenpa, että miehesi haluaa ainakin nostaa egoaan, pönkittää itsetuntoaan. Käyhän se noinkin, jos siihen suostut.
ja jos mies haluaa, että minä (nykyinen nainen) matelen lattialla ja anelen häntä jäämään, niin ihan turha toivo. Eivät ne minun pyyntöni tai tekoni saisi miestä jäämään vaan hänen oma päätöksensä, jota varten minun ei tarvitse "taistella" miehestä.
Olen ap:n kanssa samaa mieltä eli mies tekee omat päätöksensä ja minä niiden jälkeen omani. Jos jokaisesta mieheen ihastuneesta naisesta joutuisin tekemääm itselleni kilpailijan, en ehtisi elämään omaa elämääni lainkaan.
Miten tuon nyt ottaa. Mies tekee ja mies vastaa tekemistään. Siis ei kai nyt kukaan odota, että vaimon pitää ruveta tappelemaan miehestään. Mutta kieltämättä tuo tyyli, että mene jos hyvältä tuntuu, ei välttämättä anna miehelle oikeaa viestiä. Joku voisi tulkita puolittaiseksi mononkuvaksi persuuksiin että alahan nyt mennä nurkista pyörimästä. Mutta jos perussanoma on, että se on sitten kerrasta poikki, niin sitten tuohon tulee jotain järkeä.
Miehen puolestako sitten saa päättää. Mieskö on jonkun toisen omaisuutta, mies ei saa valita itse?
Ei mies ole kenenkään omaisuutta, kuten en minäkään ole.
Mieshän tässä saa valita. Ja mies saa itse päättää. Outoja kysymyksiä sulla.
rakastatko ap miestäsi? Jos, niin sano se hänelle. Loppu on miehesi käsissä.
Toinen juttu: epäilisin, että suhteessanne on jotain vikaa tai vähintäänkin tympääntynyttä olotilaa (?)...Voisiko olla niin, että miehesi (putkiaivoillaan) kysyy sinulta näin: "Aletaanko meidän suhteessa tehrä jotain, että tulisi parempi olla vai lähenkö sen iloisen sinkkumisun mukaan?" Ts. haistelee ilmaa, mitä mieltä sinä olet...
ja jos ei mies sanoisi hienotunteisen selvästi, vaikka korulausein, sisältöä "ei mitään toivoa sulle tässä" tuolle hänestä kiinnostuneelle sinkulle, niin minä sanoisin miehelle.
Ja kyllä, rakastan miestäni ja tietää, että tie on vapaa. Se on ihan oma valinta, minkä tien valitsee, mutta kahteen suuntaan ei voi kulkea yhtäaikaa.
Olet pahin marttyyri sitten jeesuksen.