Naiseni pitää miltei kaikesta mahdollisesta, epätavallistako?

Niin.



Miten ulkonäkö liittyy yleensä mihinkään? Tai mistä se seksikkyys syntyykään? Siitäkö, että toteaa (ainakin täällä anonyymisti) kumppaninsa olevan tavallinen kalju ja pulska mies, mutta että muuten on kivaa? Tuskinpa.



Haittaako se jotakuta, jos se sielunveli (tai sisko) onkin kaiken lisäksi kaunis (komea) ja juuri sellainen kuin hänen toivoisikin olevan? Keneltä se on pois, jos niin on? Eikö sitä saa sanoa ääneen, tai kirjoittaa?



Jos olisin kirjoittanut pulska ja tavallinen, et olisi siihen puuttunut, ehkä vain kommentoinut jotain positiivista.



Olen visuaalinen ihminen ja pidän kauniista asioista, siis omasta mielestäni kauniista asioista. Naisessa se merkitsee minulle vaaleita hiuksia ja hoikkaa vartaloa. Jollekin toiselle se voi olla jotain ihan muuta. Sitäkin tärkeämpää on se, miten sinut hän on itsensä kanssa ja kuinka se näkyy ulospäin.



Luin oman aloitusviestini sen jälkeen, kun olin sen naputellut ja lähettänyt ja arvasin, että siihen lauseeseen joku puuttuu. Vaikka sillä ei kokonaisuuden kannalta olekaan merkitystä, sehän ei liittynyt itse asiaan oikeastaan mitenkään. Paitsi sillä tavoin, kuten joku sitä kommentoi, että ehkä meillä kuvaaminen ja muu sellainen on mukana senkin vuoksi, että olemme täysin sinut itsemme kanssa ja pidämme siitä, mitä näemme toisiamme katsellessamme. Myös videolta tai kuvista.



"Kauneus on katoavaista", kirjoitit. Niinhän se on, mutta me, kuten kaikki muutkin, rupsahdamme yhdessä, enkä ole edes harkinnut etsiväni jotain muuta. Olen enemmän kuin onnellinen, toivottavasti puolisoni on sitä myös. Vaikea kuvitella, että alkaisin joskus haeskelemaan "kiinteämpää". Tai, että hän tekisi niin. Jos niin käy, niin se asia punnitaan silloin, sitä ei kannata manata tai murehtia nyt.



Mutta tekeekö siitä asiasta jotenkin erilaisen se, että on nyt "läski", kuten otsikoit? Katoaako se nykyinen kauneus jotenkin erilailla, hitaammin tai jotain, jos on (jo) ylipainoinen? Vai eikö se katoa silloin mihinkään? Jos on "läski" niin pysyy ihan samanlaisena, yhtä haluttavana ja houkuttelevana, hautaan saakka, niinkö?



En nyt jaksa jauhaa tästä asiasta enempää, toivottavasti ymmärsit mitä yritin sepustaa.



Kirjoitin siitä, miten ajattelen hänestä ja sen ei pitäisi haitata ketään. Minä nautin hänen katselemisestaan ja kuvaamisestaan ja kaikesta muusta, mistä kirjoitin, samoin tekee hän. Myös minun katselemisestani ja kuvaamisesta, tai piiskaamisesta ja kaikesta muusta. Kalju olen minäkin, tosin hyvässä kunnossa ja pilke silmäkulmassa.



Kiitos kaikille vastaajille, on ollut mukava huomata, että ennakkoluulottomia ja kokeilunhaluisia naisia löytyy. Ja niille, jotka eivät ole sellaista kohdanneet tai eivät rohkene puolisolleen ehdotella, se kannattaa. Edellistä siteeraten, pitäisi vain onnistua kohtaamaan se oikea. Tai ottaa riski ja ehdottaa. Aika moni taitaa sitä salaa toivoa ja olisi valmis vaikka millaisiin seikkailuihin ja kokeiluihin, mutta kun ei itse rohkene ja toinen ei tee aloitetta.



Aika ujo olin minäkin alkuaikoina ja seksi meni peruskaavalla mutta sitten jokin muuttui, en tiedä mikä. Lakkasin jännittämästä ja suorittamasta ja aloin tehdä rohkeampia aloitteita ja kun huomasin saavani vastakaikua, se jatkui. Nyt ollaan tässä ja hetkekään en kadu, päinvastoin.



AP

Aika ujo olin minäkin alkuaikoina ja seksi meni peruskaavalla mutta sitten jokin muuttui, en tiedä mikä. Lakkasin jännittämästä ja suorittamasta ja aloin tehdä rohkeampia aloitteita ja kun huomasin saavani vastakaikua, se jatkui. Nyt ollaan tässä ja hetkekään en kadu, päinvastoin.

AP

Minkä ikäisiä olette, miten kauan yhdessä, missä vaiheessa suhdetta tuo "muutos" tapahtui? Minkälainen seksitausta teillä on, kokeiletteko molemmat ensimmäistä kertaa näitä juttuja?

Meillä tilanne oli sellainen, että tavatessamme minä olin kokematon vaikkakin miten sen nyt sanoisi, seksiorientoitunut :D. Alkuun mies halusi kokeilla kaikenlaista pientä, mutten itse oikein ollut mukana. Seksistä tuli alun jälkeen aika yksitoikkoista.

Tilanne muuttui muutaman vuoden seurustelun jälkeen, kun ihan konkreettisesti päätin itse alkaa tehdä aloitteita seksiin. Se sitten johti siihen että molemmat innostui ehdottamaan ja tekemään rohkeammin, ei välttämättä mitään mullistavaa mutta kuitenkin. Tosiaan enää en jännitä sängyssä, vaan uskallan olla mitä on. Kai tajusin että jos en olisi miehen mielestä kiihottava niin se olisi häipynyt alta jo ajat sitten.

N26

ja exäni kanssa kaikenlaista kokeiltiin.

Tykkään vaihtelusta, mutta nuo pissa- ja kakkaleikit eivät minuakaan varten ole.

Erityisesti tykkään (puoli)julkisesta naimisesta jossain tiettyjen piirien bileissä. Tykkään sitomisesta, poninhännästäni vetämisestä, hellävaraisesta(?) pillun piiskaamisesta ja joskus oikein märkänä myös nyrkkinainnista (tosin silloin saa todella osata homman ja olla hellävainen). Ja onhan sitä vielä vaikka mitä..

Nykyiselle en ole (vielä) uskaltanut ihan kaikkea ehdotella..

N37

Minulle kelpaa lähes kaikki. Kakkaleikit ja nyrkkinainnit jätän väliin, ei kiihota mitenkään. Pissaleikkejä olen kokeillut ja ihan hauskaa (nimenomaan hauskaa, ei niinkään kiihottavaa).



Ja peppuseksiä en myöskään halua, on kokeiltu, eri kumppanienkin kanssa, en vain tykkää. Miehen anaalia tietenkin voi hyväillä, nuolla tai nussia jos siitä tykkää, omaani ei tarvitse koskea.



Nykyisen kanssa tosin on aika perusseksiä, mutta jotenkin tuo mies saa minut laukeamaan jo esileikissä tai yhdynnän alussa, että ei siinä edes ehdi ajatella mitään erikoisempaa. Sellaiset asiat eivät edes tule mieleen. EHkä myöhemmin, kun ollaan oltu pidempään yhdessä. Nyt yhteistaivalta vasta 4,5 vuotta.

siitä, että "siviilielämässä" olen aika dominoiva ja tietoinen omista oikeuksistani. Nuoresta tytöstä saakka olen pitänyt itseäni feministinä, ja olihan tuo aluksi aika hämmentävää, kun huomasin pitäväni alistumisesta..



Mies on nyt toisella puolella Suomea, ja minä haaveilen tulevani sidotuksi pylly pystyssä paketiksi. Siitä mitä sitten tapahtuisi en vielä osaa edes ajatella.

Parisuhteessa miehen kanssa 7 vuotta ja 30+ pariskunta ollaan. Alkuvuosina miehellä riitti kiinnostusta seksikokeilujen päälle, mutta nykyisin saan lähes aina torjunnan lähestymisiini. Mies ei juuri tee enää aloitteita ja on jotenkin passivoitunut täysin seksissä. Kärsin aivan valtavasti tästä tilanteesta, jossa koen seksuaalisuuteni menevän hukkaan, kun en saa miestä innostumaan mistään. En siis edes perusseksistä kuin kerran muutamassa kuukaudessa.



Ja tietenkin parisuhteen ulkopuolella riittäisi vientiä ja katse hakeutuu aika usein muualle, kun oma mies ei vaan anna mitään. Ja tykkään vieläpä alistua ja olla miehen dominoitavana, joten on todella ikävää olla aina se aktiivisempi osapuoli seksissä. Vaikea sanoa mitä voisin tehdä. Ehkä mieheni on vaan kyllästynyt minuun, vaikka väittää muuta. Olen ajatellut jotain parinvaihtoakin, mutta onkohan pk-seudulla sellaista toimintaa ja ovatkohan ne parit siellä oikeasti ihan hyvän näköisiä..?

Ollaan nelikymppisiä, yhdessä oltu jo liki kymmenen vuotta. Se muutos omassa käytöksessäni ja seksielämässäni tapahtui jo parikymmentä vuotta sitten, ei siis tämän nykyiseni kanssa ollessani. Hänelle olen ehdotellut kaikkea mahdollista jo alkumetreiltä lähtien :)



Aloitin seksielämän yläasteikäisenä ja ensimmäiset vuodet olivat sellaista opettelua ja peruskaavalla menemistä. Kaipasin kai jotain muutakin jo silloin kun olen aina ollut innokas kokeilemaan ja suhtaudun asioihin aika ennakkoluulottomasti. Silloin alkuaikoina ei vaan ollut kanttia ehdottaa jotain erityistä, kai sitä pelkäsi torjutuksi tulemista tai naurunalaiseksi joutumista. Pikkuhiljaa se sitten muuttui ja itsevarmuus lisääntyi, kai se on sitä aikuistumista.



Niin tai näin, seksielämäni on mielestäni vain parantunut, kun ikää on tullut lisää. Tämän parempaa kuin nyt, se ei ole minulla koskaan ollut, toivottavasti suunta pysyy samana vielä kauan.



Olen puuhastellut monenlaista useammankin naisen tai tytön kanssa mutta osa näistä nykyisistä jutuista ovat minullekin ekoja kertoja. Naiselleni ne ovat kaikki uusia tuttavuuksia, hänellä ei ole niistä minkäänlaista kokemusta. Hänen seksielämänsä on ollut vähän rajoitetumpaa ja peruskaavalla menemistä. Olen saanut toimia opettajana ja maestrona, se on ollut oikein antoisaa. Toisinaan hän kummastelee millaisia piirteitä olen saanut hänestä esiin, että ei olisi vielä jokin aika sitten uskonut mitä kaikkea tekee ja mistä pitää. Saan siitä paljon tyydytystä, kun huomaan saavani hänet nauttimaan jostain erilaisesta tai uudesta. Tai siitä, kun hän pyytää tekemään jotain, jota ei aiemmin ole osannut tai kehdannut oikein ajatellakaan.



Aika paljon on tullut vastauksia kokeilunhaluisilta naisilta, olen oikeastaan vähän yllättynytkin. Olen kyllä toisaalta samaa mieltä aiemman vastaajan kanssa siitä, että tätä palstaa lukevat ja kommentoivat varmastikin he, jotka ovat vähän aktiivisempia seksin saralla. Tai ainakin toivoisivat voivansa olla. Mukava saada vastauksia ja huomata, että kokeilunhalua piisaa.

Läski kysyy: miten tuo kauneus ja hoikkuus tuohon liittyy?

Kauneus on katoavaista- oletko sitten 15v. päästä vaihtamassa nuorempaan ja kiinteämpään, kun (yhä pervo) naisesi ei enää sytytäkään sinua..? Minusta seksikkyys syntyy ennenkaikkea siitä, että kemiat kohtaavat ja esim. piiskausjutuissa voi luottaa toiseen tarpeeksi. Ulkonäön merkitys on minulle aika vähäinen, koska eipä ne perusmiehetkään mitään adoniksia yleensä ole...;) Nykyinen mieheni (9 vuotta yhdessä) on pulska ja kalju, mutta ah miten kivaa meillä onkaan sängyssä! Ps. Alistuvana naisena olen sitä mieltä, että kuka tahansa nainen rupeaa "nartuksi", kun kohtaa Sen Oikean.

Hyvä, että edes yksi kiva aloitus eli kaksi samanhenkistä löytäneet toisensa ja seksi sujuu.

Ja tuohon ulkoinen kauneus juttuun totean, että vaikka nainen olisi kaunis kuin barbinukke tai kuin seksileffasta muodot repäisty ja edustava ja fiksu ja filmaattinen muutenkin, niin ei siitä naisesta/vaimosta pidemmän päälle ole iloa vaan päinvastoin murhetta, jos seksihalut miestä kohtaa ovat eri aaltopituuksilla. Eli halukas pullukka hakkaa pihtaavan barbin 500-0. Näin se vaan on.

Viestiäsi oli kiva lukea. Olen kateellinen teille, oma avioliittoni on kaikkea muuta... Johtuu kyllä osittain ihan omasta itsestäni, en halua seksiä mieheni kanssa ollenkaan, muutkin asiat ovat pielessä, mutta ei sotketa sitä nyt tähän. :)



Mutta, minulla on "salarakas" (samanlaisessa tilanteessa kotonaan), jonka kanssa olemme sopineet, että kaikkea voi ehdottaa ja kokeilla avoimesti. Olemme tunteneet vasta muutaman kuukauden, viettäneet muutaman yön yhdessä ja seksi on mahtavaa (ja sitä on paljon!)! Toistaiseksi on ollut ihan tätä "peruskamaa", mutta eiköhän tässä ajan mittaan tule kokeiltua yhtä jos toistakin. Haluan tätä miestä aivan hirveästi, koko ajan, joten en usko, että tulen kieltäytymään mistään (poislukien juuri nämä pissakakkajutut) ja voisin kuvitella nauttivanikin kaikesta!



On toki "hankalaa" lähteä noin vain ehdottelemaan, etenkin kun on saman kumppanin kanssa elänyt yli vuosikymmenen hyvin yksitoikkoista seksielämää, eikä seksistä ole edes puhuttu. Kynnys lähteä ehdottelemaan salarakkaallekin on siis aika korkea, mutta uskon, että rohkenemme molemmat pikkuhiljaa kertomaan fantasioistamme jne! Onhan sitä jo jotain pientä tullut ehdoteltuakin...

Huomenta, hienoa kun kirjoitit rohkeasti asiastasi, kyllähän tuo kirjoituksesi rohkaisee monia joilla on kynnys korkealla.

Luulen tietäväni mistä kirjoitat



Teet ja olet vain, niin kuin hyvältä tuntuu. Olen ollut "salarakas" ja osaan (ehkä) kuvitella tilanteenne. Joku sitä ihan varmasti täälläkin kritisoi ja arvostelee mutta mitä siitä. Elämme vain kerran ja se saa olla sen arvoistakin. En kannusta aviorikokseen mutta ainakin minulla seksi on niin tärkeä osa elämää, että jos se ei suju millään tavalla, niin kannattaa miettiä vaihtoehtoja, kaikkia sellaisia. Keskusteleminen ja asioiden esiinottaminen on yksi konsti, kokeiltukin, mutta ei se aina toimi. Jos kumppani on kertakaikkisesti ihan eri aaltopituudella, niin ei siihen oikein mikään auta, eroaminen tai pettäminen ehkä. Onko sen jälkeen sitten järkevää pysytellä edelleenkin yhdessä, en tiedä. Ei puututa siihen nyt tämän enempää, siitä saadaan aikaiseksi monta muutakin ketjua.



On helppo uskoa, että kynnys kaikenlaiseen kokeilemiseen ja ehdottelemiseen on korkea, kun takana on pitkä suhde, jossa sellaista ei ole tehty. Jollain tavalla viestistäsi välittyy tunne(lma), että uskon teidän vielä nautiskelevan ja kokeilevan kaikenlaista.



Onko siis niin, että että sinä olit se, joka ehdotteli ja halusi liitossanne mutta et saanut mitä halusit? Vai, että et rohjennut ehdotella, tai et halunnut tehdä niin? Koska et halua sekstailla miehesi kanssa?



En yleensä juurikaan juttele ystävieni kanssa siitä, millaista seksielämämme on, tai sen pitäisi olla. Niissä vähissäkin keskusteluissa aika helposti tulee ilmi, että aika paljon toivotaan ja loppujen lopuksi vähään tyydytään. Uskon, että jos vaan rohkenee olla rento ja kokeilunhaluinen, niin saattaa saada paljon ja elämä voi muuttua.



Tuleekohan koskaan mieleen, että olisi ehkä kannattanut saada se sanotuksi jo vuosikymmen sitten? Siis jos on ollut yhdessä jo kymmenen tai kaksikymmentä vuotta ja sitten joskus pikku hiprakassa rohkenee ehdottamaan jotain uutta, johon kumppani suostuu ja molemmat tykkäävät?



Ei välttämättä. Voihan sitä silti olla kuten ennenkin, ei enää ehdottele pervoja ja on kuten muutkin. Normielämää ja -seksiä, lasten takia tai muuten vaan. Järkisyistä.



Miten muuten tapasit salarakkaasi?



AP

Kiitos jälleen järkevistä sanoistasi AP. :) Avioliittoni ei siis ole millään muotoa toimiva, ei ole ollut enää aikoihin, järkisyistä olen jäänyt enkä lähtenyt. Kuten sanoit, jos samalla aaltopituudella ei olla, ei sille oikeastaan voi mitään. Kunnioitus puolisoa kohtaan on kadonnut aikapäiviä sitten (puolin ja toisin), minut on haukuttu huoraksi, läskiperseeksi jne. joten seksihalunikin ovat jossain vaiheessa kaikonneet täysin, vaikka hyviäkin aikoja on toki ollut.



Kotoisen seksielämän "laimeus" johtunee kuitenkin varmaan suurimmalta syyltä siitä, että aloimme seurustelemaan nuorina, alle kaksikymppisinä, jolloin asioista puhuminen ei tuntunut kovinkaan tärkeältä. Vaikeahan niistä on sitten vuosien päästä alkaa puhua! "Perus"seksiä kummempaa en ole koskaan kaivannutkaan, vasta kolmenkympin korvilla on tullut mieleen yhtä jos toista, ja tosiaan toivon, että salarakkaan kanssa tulee kaikenlaista koettuakin.



Salarakkaani tapasin netissä, haimme molemmat samantyyppistä "suhdetta" ja kaikki klikkasi alusta asti. Olen aivan hulluna häneen ja haluan häntä koko ajan, ihana tuntea näin vuosien "tunnottomuuden" jälkeen! Kuitenkin meillä on omat perheet ja välimatkaakin, joten olemme sopineet, että tämä salasuhde saa riittää meille, emme siis suunnittele yhteistä kotia, lapsia jne. Näin saamme kai toisistamme aina ne parhaat palat. ;)

On kai meitä muitakin, tosin minä en ihan kaikkea jaa miehen kanssa, en kerro esimerkiksi aina kun ei ole alushousuja päällä, ja yleensä annan miehen ehdottaa uusia juttuja. Enkä ole vielä erityisemmin tykännyt peppuseksistä, mutta väitän että vika oli sillä saralla myös miehessä. Olen kuitenkin valmis sitäkin vielä mielenkiinnolla kokeilemaan uudestaan, jos vain hitaammin edetään.



Mutta tosin minä en ole hoikka ja kaunis :D. Ja siitä johtuen en varmasti ihan niin estoton ole esiintymään, kun en välttämättä omaa ulkonäköäni niin kiihottavana aina pidä. Kiva kuulla kuitenkin jos ei ole ihan tavallista olla edes tällä tavalla vähän avomielinen seksin suhteen.



N26

Mä olen valmis lähes kaikkeen, tosin pissaleikit ei kyllä kiinnosta.



Mutta muuten oon valmis kokeilemaan vähän kaikkea :)

Meilläkin suhdetta takana 12v. ja seksiä on usein ja se on erittäin vaihtelevaa. Voin kokeilla mitä vaan ja ollaan kokeltukin. Pissa/kakkajutut eivät kyllä kiinnosta, mutta muuten ei kummempia estoja ole. Kun rakastaa ja luottaa niin kaikki on vaan nautinnollista! Eikä meillä lapset ole hidastaneet menoa ollenkaan.



N31

Itse olen myös todella kokeilunhaluinen nainen. Minusta on ihanaa, kun seksi ei ole sitä "perus tavaraa" vaan jännittävää ja vaihtelevaa :) Pissa + kakkaleikit jää kyllä itselläkin väliin.

...että teitä on :)



Pissa/kakkaleikit eivät ole meidänkään juttumme mutta monenlaista muuta ollaan kokeiltu ja tultaneen kokeilemaan.



Entä miten ajattelette, jos/kun miesystävänne on perinteisemmällä kannalla ja teidän tekisi mieli jotain muutakin? Ehdotatteko sitä vai odotatte että hän tekee niin? Tai vihjailette ja toivotte, että se ymmärretään, oikein?



Itse luulen, että liian usein ei uskalleta kertoa tai myöntyä, ehdottaa tai vihjailla. Jäädään vain odottamaan jotain tapahtuvaksi ja että hän ehdottaa jotain erityistä.



Eihän se saata niin yksinkertaista olla ja ehdottaa jotain "pervoa" ja katsoa lähteekö hän saman tien, vai mitä tekee. Mutta jos ei ota riskiä, on aika epätodennäköistä kokea jotain mistä vain haaveilee.



AP

Mun mies on enemmän vain tuollainen perinteinen mies. Olisin valmis paljon enempään. Joskus teen aloitteen johonkin asiaan mutta se on harvinaista koska joka kerta kun on kyse jostain uudesta niin mies ei siitä erityisesti innostu ja tekee sitä vain miellyttääkseen minua.

Sinkkuna siis elän ja minulla on tälläinen sinkku suhde naiseen joka kanssa tykkää kaikesta! :)

Tulipa ekan kerran harrastettua kuvaamistakin, itse en olisi uskonut että kohdalleni tällainen tulee, ollaan valmiita tekemään oma kotivideokin, puhuttu asiasta monesti. Tosin pohdittu kuvaajaa ;)



Ottaa suihin vaikka heti, onhan se miehestä ihanaa kun saa laueta milloin minne. Seksiä saa kun on menkat, saa peppua jos haluaa jne



Toivoisin kaikille vilpittömästi edes joskus kokea tällaista.



Vajaa 40 mies :D

Itse olen myös todella kokeilunhaluinen nainen. Minusta on ihanaa, kun seksi ei ole sitä "perus tavaraa" vaan jännittävää ja vaihtelevaa :) Pissa + kakkaleikit jää kyllä itselläkin väliin.

Heippa, kuten olen täällä aikaisemmin kirjoittanut meillä on vaimoni kanssa tosi monipuolista seksiä. Ja olen myös kirjoittanut, kokeilkaa ihan mitä vaan tiedä häntä olisiko joku teidän juttunne. Kuten piiskaaminen, suuseksi, eihän se ole keltään pois eikä kokeileminen mitään maksa.M45.