Kuinka hyvä vihollinen rakennetaan joukkotiedotuksessa
Tässä hyvä esimerkki miten mediaa käytetään lietsontaan ja kansankiihottamiseen:
Pedofiilit nousivat melkein täydestä tuntemattomuudesta lööppien suosikkiaiheiksi 1990-luvulla. Lähes kaikki tiedotusvälineet raportoivat ahkerasti pedofiilien tekemisistä ilmiöstä, jonka nimeäkään ei kymmenen vuotta aiemmin juuri tunnettu.
Toimittaja Anna Jeanne Söderlund on tutkinut tiedotusvälineiden pedofiili-jahtia Helsingin yliopiston viestinnän laitokselle laatimassaan pro gradu työssään "Pysäyttäkää pedofiilit - Kuinka hyvä vihollinen rakennetaan joukkotiedotuksessa".
Tutkimus ilmestyy tänä keväänä Sexpo-säätiön ja Lyhytterapiainstituutin julkaisussa.
Minua kiinnosti miksi asiasta yhtäkkiä pelästyttiin niin kovin. Ilmiöhän on ollut olemassa iät ja ajat. Siinä on jotain samaa kuin kesäisissä karhujutuissa: karhut ovat yhtäkkiä hirmuisen vaarallisia, vaikka tosiasiassa autot ovat paljon vaarallisempia, selittää Söderlund tutkimuskohteensa valintaa.
Tutkimustaan varten Söderlund kävi läpi YLE:n lehtileikearkiston vuosilta 1987-97, samoin TV-arkiston. Alkupäässä aineistoa oli vähän, esimerkiksi vuonna 1988 ei YLE:n arkistoon ollut löytynyt yhtään pedofilia-leikettä. Vuonna 1993 aineisto alkoi nopeasti kasvaa ja huipussaan se oli 1996, jolloin leikearkistoon oli kertynyt 166 uutista ja artikkelia, ja TV- arkistossakin oli 66 merkintää ilmiön käsittelystä. Seuraavana vuonna aineisto alkoi harveta.
-Vuonna 1996 oli Belgian pedofiliaskandaali kuumimmillaan ja samaan aikaan oli Tukholmassa ilmiötä käsittelevä laaja, kansainvälinen konferenssi - joka puolestaan sai Belgian tähden ylimääräistä julkisuutta. Samaan aikaan ilmestyi myös Observer- lehden artikkeli, jossa väitettiin suomalaisen internet-palvelimen välittävän pedofiilien aineistoa.
Kaikki toistavat samoja väitteitä
Mediahäly pedofilian ympärillä on sikälikin outoa, että lapsien seksuaalinen hyväksikäyttö on tosiasiassa aika harvinainen rikos. Vuonna 1996 tuomittiin alaikäisiin kohdistuvista siveellisyysrikoksista 59 henkilöä, heistä 22 ehdottomaan vankeustuomioon. Törkeiksi rikoksista luokiteltiin vain kaksi. On huomattava, että lukuihin sisältyvät myös nuoriin, 14-16 vuotiaisiin kohdistuneet rikokset, jotka eivät yleensä ole pedofiilien tekosia. Samana vuonna Suomessa tehtiin noin 150 henkirikosta, joista ehkä vain 2-3 herätti yhtä paljon huomiota kuin vähäpätöisinkin pedofiili.
Maailman laajimmassa, Heikki Sariolan julkaisemassa 8500 kuusitoistavuotiaan nuoren haastattelututkimuksessa ilmeni, että jonkinlaista seksuaalista ahdistelua oli kokenut jossain elämän vaiheessa 7,4 prosenttia tytöistä ja 3,5 prosenttia pojista. Luvut voivat tuntua korkeilta, mutta huomattakoon ettei yksikään muistanut kokeneensa tällaista alle 5 vuotiaina, ja alle 10- vuotiaina oli tytöistä ahdisteltu 0,6 prosenttia, vakavia tapauksia oli 0,3 prosentilla - kolmella tuhannesta. Luvut nousevat selvästi haastateltujen täytettyä 14-vuotta, jolloin he eivät ole enää lapsia, vaikka juridisesti ovatkin. Luvuissa ovat sitäpaitsi mukana myös vähäiset teot, jotka menevät lähinnä murrosikäisten kiusoittelun tiliin.
Journalistille Söderlundin tutkimus on masentavaa luettavaa. Se on kuin luettelo siitä kuinka toimittajien ei tulisi koskaan toimia, mutta he toimivat silti. Käy ilmi, että tiedotusvälineet paisuttelevat ilmiötä ja asiat muokataan sellaisiksi että ne täyttävät uutisen kriteerit. Tosiasioita käytetään valikoiden, vastoin "virallista" totuutta olevista faktoista vaietaan.
Media on epäitsenäinen, kaikki toistavat samoja väitteitä ja käyttävät samoja niin sanottuja asiantuntijoita, joiden väitteitä ei edes yritetä tarkistaa. Tiedotusvälineet seuraavat tarkkaan toistensa uutisia, mutta eivät tutki niiden todenperäisyyttä. Päinvastoin, valtavirrasta poikkeavaa kirjoittelua pidetään suorastaan epäammatillisena. Sopuli-ilmiö rehottaa rujoimmillaan.
Pedofiliaan sopii Kettil Bruunin ja Nils Christien -luvulla sosiaalipolitiikan tutkimukseen lanseeraama "hyvän vihollisen" käsite: jutussa on sen verran perää että voidaan rakentaa pirullinen viholliskuva, toisaalta asia ei heiluta mitään keskeistä valtainstituutiota. Bruun ja Christie vertailivat aikoinaan suhtautumista tupakkaan ja huumeisiin. Tupakka tappaa enemmän, mutta alan teollisuudella on suuri valta, joten huumeet sopivat paremmin viholliseksi. Ovat "hyvä vihollinen".
Kommentit (11)
Tämä on osalainaus Mot ohjelmasta Lääkärit tuomareina, jossa kahta isää syyettiin perättömästä oman lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Mot ohjelman jälkikeskustelussa Anu Suomela otti kantaa mm.seuraavasti.
Kommentti 1. Anu Suomela.
En jaksa kuitenkaan uskoa, että kentällä työtä tehneet "vanhat koirat" oppisivat istumaan. Muutos tulee sitä kautta, että henkilöt siirtyvät eläkkeelle tai toisiin tehtäviin ja tilalle tulee uusia ihmisiä, joilla ei ole syyllisyyden ennakko olettamaa.
1900- luvun lopun ja 2000 luvun alun seksuaaliset noitavainot tulevat olemaan oikeuslaitoksen ja käyttäytymistieteiden historiassa todellinen kummajainen
.Oma kommentti. (Ei näytä noitavainot vieläkään päättyneen, vaan ovat päinvastoin lisääntyneeet.
Kommentti 2. Anu Suomela.
Oikeus nimenomaan perustaa päätöksensä "asiantuntijan" lausuntoon, eli siihen mitä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö virallisesti lausuu.
Eihän oikeusistuimella itsellään voi tämän erityisalueen asiantuntemusta olla.
Kun asiasta oikeudelle lausuvat "asiantuntijat" eivät hallitse tieteellistä tutkimusmenetelmää ja tieteellisen päättelyn sääntöjä päädytään sellaiseen menettelyyn, joita ohjelman kahdessa esimerkissä tuli julki.
Hyväksikäyttöä tutkitaan meillä edelleen suurimmissa keskussairaaloissa terapiatyöhön luoduilla metodeilla joilla ei voida selvittää aineellista totuutta ja joilla ei pitäisi olla mitään näyttöarvoa rikostutkinnassa.
Muuan tapauksessa Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen asiantuntija todisti insestin tapahtuneen sillä perusteella, että syytetty oli shakin pelaajien huippua. Näin ollen hän osasi kuulemma näytellä syytöntä ja ennakoida pelinsiirrot.
Tuomioistuimet luottavat tälläisiin tutkimusmetodeihin ja "asiantuntijalausuntoihin", koska eivät tietojen ja taitojen puutteen vuoksi osaa panna niiden tieteellistä pätevyyttä kyseenalaisiksi.
On ilmeistä, että "tutkijalla" on ennakko olettama, jota hän lähtee varmentamaan esitietojen perusteella.
Aineistoa sen suhteen, että hyväksikäyttöä ei olisi tapahtunut ei oteta huomioon ja lapsia johdatellaan erittäin räikeällä tavalla.
Uusissa Stakesin ohjeissa opastetaan oikeuspsykologiseen haastatteluun. Tämän taidon omaksuminen vie kuitenkin vielä vuosia.
Moni lapsi voidaan vielä traumatisoida erottamalla hänet vanhemmistaan ja oikeusvaltion periaatteita loukata tuomitsemalla syytön ihminen, tai väärä tekijä vankilaan".
Näyttäisi siltä, että uusi lastensuojelulaki ja sen toteuttaminen käytännön tasolla tuottaa ongelmia, Johtuneeko siitä, että "vanhat koirat" eivät halua muuttaa käytäntöjään ja tapojaan, vaan pitävät sitkeästi kiinni "oikeuksistaan".
Lisäys. Todettakoon, että filosofian tohtori Siepe Taskinen totesi vuodet 2007 koulutustapahtumassa Luova ja rokea muutos.
Minä en mahda mitään siile, jos sosiaaliviranomaiset eivät noudata uutta lastensuojelulakia. Viranomaisten tehtävänä on valvia, että lakia noudatetaan.
"Jostain syystä" kyseinen 52 minutin mittainen videoluento on poistettu julkisuudesta, kuten myös Journalisti lehden arkistosta lehtiartikkelita vuosilta 2004-2007. Poitoihin kuului myäs Anne Jeanne Söderlundin pro gradu Pysäyttäkää pedofiilit, josta aiemmin tässä ketjussa lainaus.
Väistämättä tulee mieleen, että kysmymyksessä on joidenkin tahojen salaliitto.
Arvelen tietäväni muutaman henkilöj, jotka kuuluvat näihin Feministien vapaamuurari, tai Rapparitt Loosseihin.
Useissa Mot ohjelmissa on ollut aiheena insesti, eli lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Syytettynä kaikissa tapauksissa on ollut lasten biologinen isä, josta lasten äiti halusi päästä eroon ja halunnut varmistaa itselle lasten huoltajuuden.
Voiko sosiaalialan koulutus perustua vääriin käsityksiin, uskomuksiin, luuloihin ja hahaoppeihin?
Useita vuosia lähtökohtana on ollut se, että miehistä n. 80 prosenttia on narsisteja. Varatuomari Anha Hannuniemi on tutkinut parikymmentä vuotta vieraannuttamisoireyhtymää, eli pa-syndroomaa.
Hänen mukaansa naisita 90 prosenttia on narsisteja ja haluavat siksi eroon miehestää, esittämällä perättömiä väkivalta, raiskaus ja insestisyytöksiä, jotka ovat menneet oikeudessa läpihuutojuttuna lävitse.
Lakimuutokset ovat muuttuneet, eikä Äitiautomaatti ole enään ainoa vaihtoehto lasten lähivanhemmuudesta.
Siitä huolimatta "harhaopit" ovat edeelleenkin voimassa jopa sosiaalialan koulutuksessa , asianjajilla, sekä oikeuslaitoksissa.
Lainaus Savonia Ammattikorkeakoulun oppimateriaalista, joka on julkaistu .4.6.2008.
Valtaosa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tapahtuu perheen sisällä.
Hyväksikäyttäjä voi olla isä, äiti, isäpuoli, äitipuoli, veli, sisko, tai muu tuttu.
Lapsen sesuaalinen hyväksikäyttö on koko perheen toimintahäiriö.
Minne unohtuivat Pedofiilit ja uskonyhteisöjen toimintahäiriöt, joita on viimeaikoina paljastunut satoja tapauksia uskonyhteisöissä.
http://demo.seco.tkk.fi/tervesuomi/item/nn:305
Paukutat itsestäänselvyyksiä. Medialukutaidon aliarvioimista?
Tämä on vain muistutus kaikkein vajaaälyisimmille, eli päättäjille.
luuletko että kukaan viitsii lukea noita? ei todellakaan.
että tuollaiset kauheat tapahtumat ja skandaalit aikaansaivat myös Suomessa, Huolen vyöhykkeitä ja Varhaista puuttumista.
Juha Varto kuitenkin kritisoi kannaotossaan vuonna 1996 julkaistua kirjaa.
Tarkkaile läheisiäsi. Lapsi aikuisten armoilla.
Linkki kirja arvosteluun.
http://www.netn.fi/496/netn_496_kirja6.html
-----
Onko naisiin kohdistuva väkivalta, myös jonkilainen Manifesti?
Tälläisen kuvan saa Johanna Hiitolan keräämistä tiedoista.
Manifesti saattaa johtaa vääriin käsityksiin ja johtaa vääriin tuomioihin.
Tässä muutama esimerkki.
Perhe- parisuhdeväkivallan tutkijoina ovat olleet feministit, sekä profeministit, jotka ovat luonnollisesti tehneet tutkimuksia, joissa miehet ovat pääsyyllisiä.
Sitä enemmän yliopistot ja tutkijat ovat ilmeisesti saaneet rahaa, mitä hurjempia lukuja he ovat esittäneet.
Tässä usempi tutkimuksia, joissa tarkastellaan perhe ja parisuhdeväkivaltaa myös muista, kuin feministien ja profeministien näkökulmista.
Oikeusministeri Tuija Brax, voisi päivittää tietonsa, eikä uskoa "tarkoitushakuisiin tutkimuksiin", joissa on käytetty hatusta vedettyjä lukuja. Lapset ovat kärsijöinä loppujuoksussa.
Ilta-Sanomat 16.5.2007. Tutkimusten mukaan lapsen kannalta on yhtä traumatisoivaa nähdä kun äitiä lyödään, kuin itse joutua lyönnin kohteeksi. Se vie perusturvan kokonaan oikeusministeri Tuija Brax (vihr) sanoo. Peruspalveluministeri Paula Risikon (kok) mukaan perhe ja parisuhdeväkivalta on suuri yhteiskunnallinen ongelma.
Suomessa tapahtuu vuosittain 100.000 perheväkivaltatapausta, jotka koskettavat 90.000 perhettä.
Näissä perheissä asuu 200.000 lasta. Kylmiin lukuihin sisältyy todella raskas viesti inhimillisten kärsimystan määrästä Risikko sanoo. -Risikon mukaan perheväkivallan seurauksena Suomessa kuolee noin 50 naista ja miestä, mikä on erittäin suuri määrä.
Huolestuttavaa mielestäni on että "arvon naisministerit" käyttävät Minna Piispan kyselytutkimusta vuodelta 1997,jossa 4500 kirjekyselytutkimukseen vastanneen mukaan saatiin tulokseksi maaginen luku 90.000 naista joutuu vuosittain puolisonsa Joka vuosi Suomessa raiskatan 15.000 naista ja 46.000 naista joutuu seksuaalisen häirinnän uhriksi".
Poliisin mukaan raiskauksia tapahtuu vuosittain noin 500, joista osa on täysin perättömiä.
Tilastokeskus. Perheväkivalta 1997-2005.
Poliisin tietoon tuli vuonna 1997 yhteensä 1719 rikosilmoitusta parisuhdeväkivallasta, joissa uhreina oli 1556 naista ja 163 miestä.
Tilastossa on eritelty perhe- ja parisuhdeväkivalta, sekä miesuhrien ja naisuhrien määrä.
http://tilastokeskus.fi/til/polrik/2005/polrik_2005_2006-04-04_tie_001…
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Naiset perheväkivalta ja perhe-elämän rakennemuutos- Jukka Savolainen.
Tutkimuksen kohteena oli ainoastaan fyysinen väkivalta, eikä esimerkiksi uhkailu, tai muu verbaalinen ahdistelu. Tutkimuksessa käytettiin näkyvän vamman esimerkiksi ruhjeen, mustelman tai naarmun aiheutumista fyysisen väkivallan kriteerinä, siksi että se tarjoaa varrattain yhteismitallisen määritelmän tälle hankalasti mitattavalle ilmiölle.
Vuonna 1980 uhrien määrä oli n.28.000 ja vuonna 2003 n. 8000.
http://www.optula.om.fi/uploads/wl1wnefdh6u.pdf
Väkivalta apua info.
Täällä julkaisemme tiedotteemme kootusti, sekä annamme mm. linkkivinkkejä teksteihin, jotka käsittelevät ansiokkaasti väkivaltailmiön eri puolia..
http://www.vakivalta-apua.fi/arkisto.shtml
Perheväkivalta Wikipedia. Erittäin laaja tilastoihin ja tutkimuksiin perustuva "ei poliittinen" katselmus perheväkivaltaan, lasten kaltoinkohteluun, lasten pahoinpitelyyn, shaking baby ilmiöön, sekä fas (päihdevaurioisten)- lasten huolestuttavaan lisääntymiseen yhteiskunnassamme viime vuosina. Kuten myös huostaanotettujen ja pakkohuostaanotettujen, sekä abortoitujen lasten määrien lisääntymiseen
Toivottavasti sossujen kouluttajat ovat tutustuneet psykoanalyytikko Elina Mäenpää-Reenkolan tutkimukseen, sekä Mot ohjelmiin Epäilys ja rangaistus, Sinun lapsesi eivät ole sinun. Ei valitusoikeutta. Lääkärit tuomarina. Turvakoti tuomarina. Naisen suurin terveysuhka. Pelastakaa lapset isältä.
Kaikisssa näissä ohjelmissa on esitetty perättömiä insestisyytöksiä.
Sosiaalipolitiikan professori J.P Roos on tehnyt tutkimuksen turvakotien väärinkäytöstä.
Myös City lehdessä oli laaja artikkeli ja keskustelu perättömistä väkivalta ja insestisyytöksistä.
Löytyvät netistä nimihauila
Voiko lapsi olla koston välineenä huoltajuusriidoissa?
Reenkola on tutkinut naisen sisäistä vihaa lukuisia vuosia.
http://www.mtv3.fi/helmi2005/tulosta.shtml/392349
70 ja 80 luvulla ihmisiä koulutettiin kohtaamaan ihmiset ihmisinä.
90-luvun laman vuoksi koulutus lopetettiin, jotenka on päässyt syntymään 20- vuoden "musta aukko", joka näkyy ihmisten käyttäytymisessä.
Nyt uutta koulutusta ollaan aloittamassa, mutta onko yrityksillä siihen varaa.
Osalainaus Eric Bernen transaktioanalyysistä.
Löytyy netissä haulla > transaktioanalyysi finta ry
Tähänkö feministit ovat pyrkineet?
Onko tavoitteena ollu ainoa oikea perhe =Sateenkaariperhe?
Motto: Riittää, kun lapsella on kaksi toisiaan rakastavaa isää tai äitiä.
Feministinen aikakusilehti Tulva 2/2010. Lapsettomien isien maa.
Äidit osaavat erotilanteissa temput, joilla isältä viedään yhteys lapsiinsa.
Eikä siinä vielä kaikki. Yhteiskunta auttaa heitä siinä, sanovat eroisät.
http://www.tulva.fi/index.php?k=15744
Paukutat itsestäänselvyyksiä. Medialukutaidon aliarvioimista?
Paasata jaksetaan kun kyse on lapsen vanhempien välisistä riidoista.
Vaiettu aihe sen sijaan on, että samalla tavalla ja vielä pahemmin lapseen vaikuttaa esim. lakisääteisten palvelujen puutteen takia tehty huostaanotto, jonka jälkeen kiistakumppanit ovat vanhemmat - sijoittajataho, vanhemmat - viranomaiset.
"Tietäjäakat" ja rahanahneet perhekotien yrittäjät tietysti selittävät, miten vanhempien pitäisi rakkauden nimissä vain luopua lapsesta ja antaa hänelle "vakaa kasvuymäristö". Minkä ihmeen takia, kun sellainen on kotonakin? Missä laissa niin sanotaan, että rakkauden nimissä on luovuttava lapsesta, kun hänelle ei ensin ole järjestetty esim. hänen tarvitsemiaan terveys- tai koulupalveluja?
Lapsia on yhteiskunnan taholta kaltoinkohdeltu 20 v ja tietäjäakat selittävät vain ikuisesti vanhempien kyvyttömyyttä huonoutta kasvattajina. No, entä sijaisvanhemmat sitten! Heidän tehtävänsä on olla vain tavallisia vanhempia, ei huostaanotto tuo piiruakaan lisää lapselle terveydenhuollon asiantuntemusta, vaan päinvastoin traumatisoi vain laittomalla huostaanotolla.
Vanhempien välisissä riidoissa olisi tarvittu jo huostabuumin alkuvaiheessa tehokkaita sovittelu- ym. perhepalveluja, mutta niitä ei ole ollut. Tuliko muuten äskettäin voimaan laki, joka velvoittaa kunnat sovittelun järjestämiseen? Mutta missäs on se laki, joka velvoittaa kunnat rajujen sanktioiden uhalla lakien noudattamiseen?