Ensimmäinen aresti 6-vuotiaana -millaisia kokemuksia omat ekanne ovat olleet??
ja luulin että koskaan ei niihin tarvitse turvautua! Mutta loppui konstit kesken, kun poika ottaa aina hampaat avuksi raivostuessaan ja puree vuotta nuorempaa veljeään.
Aiheesta on kesksuteltu nätisti ja asiallisesti, kerrottu miten hirveän kipeää se tekee ja että pitää räjähdyksen hetkellä mielummin vaikka paukuttaa nyrkillä lattiaa. Ymmärtää ja katuu, itkee häpeissään. Mutta kun heppu tulistuu, niin salama vain lyö eikä ajatukselle jää sekuntiakaan! (Onneksi olen itse pysynyt nahoissani enkä ole huutanut)
Nostin pojan kylpyhuoneen lattialle karjumaan pahaa mieltään. Heitteli siellä aikansa kylpyleluja seinään ja karjui niin että laastit rapisivat. Otin takaisin kun lupasi pyytää veljeltä anteeksi.
On tää... Miten toiset voivatkin olla niin tulta ja tappuraa!!!
(Kuusivuotias joo todellakin, erityislapsi jolla ei kuitenkaan ole käytöshäiriötä)
Joskus tarvitsee rauhoittumisaikaa. Sitähän aresti parhaimmillaan on. Minulla on neljä lasta. Kaksi heistä on joskus tarvinnut tällaista ohjausta.