Mikä saa sinut nyt hyvälle mielelle? Entä mikä surulliseksi?
Kommentit (7)
Surulliseksi lähestyvä koulujen alku.
Hyvälle mielelle:
mulla on mies, joka laittaa pihaa kauniiksi ja kunnostelee siellä repsahtaneita alueita. Itse en osais yhtään. Lapsi ollut käsittämätöntä kyllä terve koko kesän. Lapsella on ollut kavereita ja tekemistä, vaikka pelkäsin sen roikkuvan lahkeessa koko kesän
Surullinen:
ei mummoja eikä vaareja. Ei yhtään paikkaa, jonne voisi mennä kuten mummolaan, jossa meitä odotettaisiin "itsestäänselvästi". Ei pariskuntana ystäviä, joilla vierailtaisiin perheenä, omia yksittäisiä ystäviä kyllä on. En koe varsinaisesti oloa yksinäiseksi, mutta koen, ettemme kuulu kenenkään toisen perheen lomanviettoon tai elämään oikeastaan muutenkaan.
Saa kommentoida. Juuri nyt suru voittaa.
Hyvälle mielelle:
mulla on mies, joka laittaa pihaa kauniiksi ja kunnostelee siellä repsahtaneita alueita. Itse en osais yhtään. Lapsi ollut käsittämätöntä kyllä terve koko kesän. Lapsella on ollut kavereita ja tekemistä, vaikka pelkäsin sen roikkuvan lahkeessa koko kesänSurullinen:
ei mummoja eikä vaareja. Ei yhtään paikkaa, jonne voisi mennä kuten mummolaan, jossa meitä odotettaisiin "itsestäänselvästi". Ei pariskuntana ystäviä, joilla vierailtaisiin perheenä, omia yksittäisiä ystäviä kyllä on. En koe varsinaisesti oloa yksinäiseksi, mutta koen, ettemme kuulu kenenkään toisen perheen lomanviettoon tai elämään oikeastaan muutenkaan.Saa kommentoida. Juuri nyt suru voittaa.
Eikö teillä tosiaan elä mummot/ukit? Eikö sinulla/miehelläsi sisaruksia, kavereita, joiden luona vierailla?
Meillä on yksi mummola jossa käydään ja lapset käy keskenään ja se on ISO henkireikä, joten ymmärrän tuskasi. Olisittepa meidän ystäväperhe, voisitte tulla meille :)
Tsemppiä ja jaksamista kesään!
Onnelliseksi tekee lapset. Erityisesti kuopus, joka on mainiossa iässä ja sanoo minulle esim. että "äiti sää oot kaunis" ja pussaa.
Surulliseksi tekee Norjan tapahtumat sekä Itä-Afrikan nälänhätä.
sympatiasta. Ois kiva olla teidän ystäväperhe. Meissäkään ei mitään "vikaa" ole, ihan ollaan mukavia ja seurallisia, mutta elämä nyt vaan jotenkin on näin mennyt. Ihmisillä on omat menonsa ja niin pois päin. Mummot ja papat vilkuttavat taivaan kodista.
rentouttaa ihanasti kun takana on 15-tuntinen päivä vaativien lasten kanssa. Mukavaa odottaa miestä kotiin, istua auringonapisteeseen terassille, mennä saunaan. Kivaa, että meillä menee hyvin, kivaa että osa lapsista on lomareissulla.
Surua tunne vain kun muistan Norjan tapahtumat tai ajatus karkaa niihin ihmisiin, joita olen menettänyt tänä kesänä. Kuoleman läheisyys joka nurkan takana.
hyvälle mielelle saa koiran pentuni, joka 3 kk vanha.
Surulliseksi tekee lähestyvä töihin paluu.