Miksi kaikki ei kunnioita toisen lomaa? Työkaverit (jotka siis töissä) kyselevät lähes joka

Ettei kannata kuluttaa aikaa ja rahaa kouluttaa uutta tyyppiä asiaan mitä ei enää ensi vuonna ole. Kai olet kuitenkin sopinut jonkinlaisesta korvauksesta sillä viestisi perusteella käsitän että joudut olemaan jatkuvasti puhelimen tavoitettavissa?

töistä lomani aikana niin tiedän että on pakko vastata ja ainakin yrittää auttaa. Teen asiakaspalvelutyötä it-alalla, ja vastaan yhdestä tietystä erityisasiasta. Siihen ei ole enää kannattanut kouluttaa muita, koska tätä ei enää ensi vuonna ole. Olen antanut luvan ongelmatilanteissa soittaa. Jos soitto tulee, ongelmat ovat sitä luokkaa että asiakkaalla tuotanto uhkaa tehtaalla pysähtyä jos he eivät saa apua. Oikeasti on tilanteita joita vaan ei voi jättää odottamaan edes päivää.

Joo, siis puhelin on "aina" mukana, mutta en silti mitenkään orjallisesti sitä kanna joka paikkaan. Tunnin parin viive ei ole vielä katastrofi, eli soitan takaisin jos näen että minua on tavoiteltu.

Korvauksen otan vapaana, tunti tunnista -periaatteella, sopivasti korotettuna. Siis niistä vastatuista puheluista + mahdollisesti työstä jota joutuu tekemään.

ei ole perehdytetty riittävästi? Itse tuuraan lomalaista ja joudun tekemään asioita ensimmäistä kertaa, jos haluan että ne onnistuvat, niin pakkohan sitä on jostain kysyä neuvoa.

ei ole perehdytetty riittävästi? Itse tuuraan lomalaista ja joudun tekemään asioita ensimmäistä kertaa, jos haluan että ne onnistuvat, niin pakkohan sitä on jostain kysyä neuvoa.

Selvähän se että tästä on kyse, perehdytys on ollut riittämätöntä jos jatkuvasti soittaa. Mutta ei sen pitäisi olla lomalaisen ongelma, työpaikalla pitäisi olla aina joku jolta kysyä neuvoa. Jos lomalainen itse on tehnyt perehdytyksen ennen lomansa alkua, silloin kannattaisi katsoa peiliin ja miettiä että seuraavalla kerralla pitää olla hieman perusteellisempi.

Toisaalta taas olen huomannut oman äitini tapauksessa, että hän aina vapaalla ollessaan valittaa ettei taaskaan saanut rauhassa vapaita viettää kun toistä soittelivat. Kuitenkin huomaan että on samaan aikaan ihan mielissään, kun "eivät pärjänneet siellä ilman häntä". Puhuukin koko ajan että mitenhän siellä pärjättäisiin jos hän ei olisi paikkoja pystyssä pitämässä. Oikeasti työ ei edes ole mitään vaikeaa jos vain vaivautuu tiedon etsimään, mutta helpompi on soittaa äidilleni ja pyytää neuvoja.