Lue keskustelun säännöt.
kuinka minä pelkäänkin ukkosta!
24.07.2011 |
Olen koko ikäni pelännyt ukonilmaa kuollakseni. Syytä tähän en tiedä. Tiedän monia,, jotka pelkäävät ukkosta, mutta itse lukeudun varmasti niihin, jotka pelkäävät ukonilmaa kuollakseen!
Aina, kun kuulen jyrinää, sydän hakkaa ja valpastun, hikoan, alan panikoimaan.. Ja voi luoja jos se tulee päälle, itkua tuherran peiton alla aivan paniikissa. Tämä pelko tuplaantuu jos satun silloin olemaan yksin. Kotona on turvallista, ja vaikka salama iskisi, olisin silti turvassa. Tämä ei lohduta minua yhtään. Eniten pelkään sitä jyrinää.. Enkä ymmärrä miksi! mieheni pitää käytöstäni liioiteltuna, mutta minä ihan oiekasti olen täydessä paniikissa kun ukonilma iskee.. ja nyt kun on vielä lapsi, hänen ensimmäinen kesänsä. Pelkään jääväni kahden lapseni kanssa ukonilman aikaan (miehellä vuorotyt), entä jos lapseni oppii pelkäämään ukonilmaa kun minäkin pelkään? Olen suunnitellut meneväni naapuriin, jos ukkonen iskee päälle kun olen kahden tyttäreni kanssa.
on tämä itsestäkin hieman naurettavaa, täysin normaali luonnonilmiö, mutta pelkään sitä eniten tässä maailmassa. Mieheni ehdotti minulle terapiaa, mutta ne varmaan nauravat minut pihalle sieltä. Niin kuin tekin varmasti nauratte, mutta olkoon. Voi kun pääsisin eroon tästä pelosta..
Kommentit (7)
Muuten luot vaan sukupolvelta toiselle siirtyvän kammon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse terapiaa (kaikkeen sitä käytetäänki..). Ennen oli tavallista pelätä ukkosta juuri sen aiheuttamien tuhojen takia. Toki käytöstavat tarttuvat helposti lapsiin, joten yritä olla rauhallinen ainakin heidän kanssaan.
Kannattaa muuten lukea ukkosen synnystä ja aiheesta muutenkin, niin opit ymmärtämään ilmiötä enemmän ja se voi auttaa tuohon pelkoon.
Pelko ei ainakaan ole opittu vanhemmilta, he katselevat ikkunoista salamoita ja päivittelevät jyrinää, menevät joskus pihallekin niitä ihastelemaan. Samoin mieheni, hän istuu ukonilman aikaan parvekkeella kun minä olen yksin sisällä... Toivon vain, että ukonilman aikaan mieheni olisi kotona, jotta hän voi olla lapsemme kanssa ja "opettaa" että ukonilma on täysin normaalia, eikä siihen tarvitse sen kummemin kiinnittää huomiota, ehkä juuri ihastelemalla. Minusta siihen ei ole...
ihastelemaan.
Ei tarvitse peiton alla täristä, mutta miksi opettaa lapsille, että ukkosella voi muka töllistellä keskellä pihaa. Kaikissa ohjeissa myös kehotetaan välttämään oleskelua ikkunan lähellä.
Siksi olenkin ihmeissäni, että lapsi (teini jo) ei ole alkanut pelkäämään ukkosta vaan tykkää ihailla ilmaa ikkunasta ja on vähän turhankin rohkea esim. olemaan ulkona .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihmiset pelkäsivät ukonilmaa myös siksi, etteivät tienneet mistä se johtuu. Siihen liitettiin kaikenmaailman yliluonnollista, Tor-jumala ajaa taivaankantta pitkin kivipyöräisillä vaunuilla ja ties mitä. Ja onhan äkillinen kova pamaus aina vähintäänkin säikäyttävä.
Et tarvitse terapiaa, niinkuin ei tarvitse sekään, joka pelkää pimeää. Ota selvää ukkosesta, ehkä pelkäät vähemmän kun tiedät enemmän. ja vaikka pelkäisitkin, sinun ei tarvitse näyttää pelkoa lapsellesi. Olet aikuinen, pystyt hillitsemään itsesi jos motivaatio on riittävän voimakas.
olen ikkunassa tai ovella aina katsomassa kun osuu kohdalle pyörimään ja nautin suunnattomasti. Varmaan en osaa varoa tarpeeksi mutta ne mahtavat luonnonvoimat vaan on niin upeeta seurattavaa!