Kysymys vanhemmille

Vähän näillä linjoilla haluisin itsekin mennä, mukava kuulla että se on sujunut hyvin. Hyviä jatkoja teille ja kiitos muillekin ketjuun vastanneille tietysti :) terkuin AP

Mutta kyllähän siihen joulupukkiin väistämättä joulunaikaan törmää yhteydessä jos toisessakin. Olen sanonut sen olevan satuhahmo mutta ei taida vielä meidän 3-vuotiaalle olla sadun ja toden raja ihan selvä. Saa nähdä ensi jouluna tuleeko jotain konfliktia pukin todenperäisyydestä. Uskonnolliset jutut on mun mielestä helpompia koska niiden kanssa ollaan niin sensitiivisiä että harva uskaltaa mennä tarinoimaan lapsille mistään Jeesuksesta tietämättä vanhempien kantaa asiaan. Meidän päiväkodissa ainakin on porukkaa niin kirjavista taustoista ettei voisi kuvitellakaan että lapsille alettaisiin esittää mitään uskonnollista, oletan että ainakin pk-seudulla tilanne on tämä. Tosin Kuopiossa asuvan kaverini lapsi on pk:nsa ainoa joka ei osallistu rukouksiin (joka aterian yhteydessä). Vanhempainillassa äiti esitti rukouksista luopumista, mutta kukaan ei kannattanut ja moni vastusti, joten edelleen rukoillaan joka aterian yhteydessä ja ateistiperheen lapsi ei osallistu. Aika paljon riippuu siis myös siitä missä päin asutte.

No enkös juuri kirjoittanut että tämähän ei nyt virallisesti siihen kuulu, kiitosta vaan sisälukutaidosta. Jouluhan siis on kristillinen juhla, ainakin joskus oli (sarkasmia). Ja puhunkin nyt esim. perheistä jossa ei vietetä joulua ollenkaan.

Ja joulupukki oli esimerkkinä kaikista yleisimmistä lasten elämään jossain vaiheessa vaikuttavista saduista. Eli ei tästä tarvi yrittää tehdä mitään uskonnollista debaattia, voi vaan ihan vastata kysymykseeni jos kokee että on jotain annettavaa. Terkuin AP

niin ei ole ongelmia.



Eli ei pällistellä, udella, hölmöillä, jyrätä jne.



Ja ihan kaikella ystävyydellä tuskin se sinun lapsesi niin iso maailmannapa tulee olemaan, että muut perheet edes huomaa, että hän on joulupukkiin-uskomaton-ateisti. Ihan väkertää samat joulupukkiaskartelut kerhoissa, päiväkodeissa ja kouluissa kuin muutkin tavispulliaiset.



2

Toivon mukaan se tuleekin olemaan yhtä kivutonta :) Ja kuten mainitsinkin, eikös jokaisella ole kuitenkin tarkoituksena kasvattaa kiltti lapsi. Ja suvaitsevaisuutta jos opettaa niin ei voi mennä metsään. Terkuin AP

Meidänkään lapselle ei kerrottu noita joulupukki/hammasskeiju/ym. tarinoita minään muuna kuin tarinoina, eli ei koskaan väitetty totuudeksi. Eri uskonnoista kerroimme lapsen tasolle sopivasti.



Suosittelen kertomaan lapselle, että tarinat ovat tosiaan tarinoita, mutta että jotkut uskovat niihin ja nimenomaan opettaa lapsi käyttäytymään. Meidänkin suvun uskonnollisten perheiden kanssa tuli pientä konfliktia ihan tästä uskontoaiheesta, kun lapset olivat keskenään keskustelleet. Opeta lapselle molemminpuolisen kunnioituksen alkeet. :) Meidän tyttö on nyt kouluikäinen ja elämänkatsomustiedon opetuksessa.

Ei meillä päin ole hammaskeijuja. Näkki on , ja se pelottelee pieniä lapsia kaivoissa ja muissa vesissä.



Joulupukilta on vaikea välttyä, kun se on aika olennainen osa suomalaista joulunviettoa. Lohduttakoon sinua ateistina se tieto, että sillä ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa, kuten ei hammaskeijullakaan.