Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsi ei saa muuttaa nykyvanhempien elämää?
22.07.2011 |
Jotenkin tuntuu että turhan moni vanhempi asennoituu vanhemmuuteen siten, että lapsi ei saa synnyttyään vaikuttaa heidän ns. entiseen elämään. Eli lapsen tulee vain soputua vanhempien elämäntyyliin.
Lapset raahataan festareille, pitkillä lennoilla ulkomaille pitää päästä säännöllisesti, peltorit päässä ralleja katsomaan, monen tuhannen kilsan kotimaan reissut autolla yms. yms.
Miksi?
Mitä pieni lapsi, lähinnä vauva siitä saa?
Eikö vauva saisi muuttaa elämää? Eikö elämää voisi edes muutamaksi vuodeksi rauhoittaa kun lapset ovat pieniä? Miksi lomia ei enää osata viettää kotona aidosti aikaa toisille antaen, ulkoilusta nauttien, uiden ja retkeillen? Miksi kaiken tekemisen pitää näyttää muiden silmissä mahdollisimman hienolta ja kalliilta?
Omassa lapsuudessani kesälomat vietettiin uimarannoilla eväät mukana, kesämökillä kalastellen, telttaillen ja ihan vain kotosalla lomasta nauttien ja ulkoillen. Ei sen kummempaa, enkä varmasti jäänyt lapsena mistää paitsi. Vasta kouluikäisenä aloitimme nuo automatkailut ympäri Suomea ja/tai eurooppaa, ulkomaille auringon lämpöön lentokoneella yms. Eikä vanhemmat koskaan raahanneet minua mukaan johonkin sellaiseen omaan viihdykkeeseensä, johon olivat ehkä tottuneet ennen lapsia.
Tuntuu niin hassulta että esim. hiihtolomallakin suurin osa lähtee ihan jo pienten lasten kanssa kylpylään tai laskettelukeskukseen, jollei etelään. Ei tulisi mieleenkään viettää talvilomaa kotona!?!
Miksei silloin voisi ulkoilla yhdessä, hiihtää, luistella, laskea pulkkamäkeä ja nauttia kuumasta kaakaosta ulkosalla.
Hämmästyttääkö tämä ketään muuta?
Kommentit (27)
Jos joku jaksaa reissata heti pienen vauvan kanssa, minä taas linnouttauduin esikoisen kanssa kotiin enkä lähtenyt minnekään päiväkyläreissua kauemmas kolmeen kuukauteen... Minusta kotona oli vaan paras olla, ja halusin vauvallekin rauhallisen ympäristön ja tutun vuorokausirytmin.
Kyllä minäkin säälien katsoin niitä pikkuvauvoja jotka vanhemmat roudasivat Thaimaan 40 asteen helteisiin kun siellä ennen esikoista matkailtiin....Mun mielestä ei ole ihan järkevää tai mukavaa vauvalle, tosin parempi vaihtoehto kuin että jätettäis hoitoon pariksi viikoksi eroon vanhemmista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai se on jonkinlaista kypsymättömyyttä vanhemmuuteen tai pelkoa siitä vastuusta. Täytyy todistaa, että elämä ei muuttunut. Voimme edelleen mennä ja tulla. Minun mielestäni alle vuoden ikäistä ei pitäisi raahata ulkomaille. Ihan riittävästi siinä, kun vauva sopeutuu näihin omiin pöpöihin jotka kaikki ovat hänelle uusia. Kyllä sitä ehtii kulkea vähän myöhemminkin. Vauva ei siitä matkailusta nauti eikä varmaan vanhemmatkaan niin kamalasti.
että kun lapset vuodesta toiseen viettävät lomansa kotisuomessa niin toddellakin on erityisen hienoa ja jännittävää päästä snorklaamaan turkoosiin lämpimään mereen hienoa erikoisia merikaloja :D tai näkemään toisenlaista kulttuuria muuten vaan. Meillä ainakin lapset nbauttivat Kreikan matkasta ihan eri tavalla kuin mökkeilystä vaikka siitäkin tykkäävät. Tämä vaan oli jotain paljon ikimuistoisampaa tällä kertaa. Nyt säästetään rahaa jo ensi vuoden matkaan sen verran upea kokemus lapsille oli :D ja lastne ehdoilla tietty mennään jos mentäis aikuisten ehdoilla ei mentäis rantakohteeseen ollenkaan.
pienten lasten kanssa, on ihan hyva syy olla matkustelematta. Mutta toisaalta olisi ihan aiheellista ymmartaa, etta se oma pelko esim. popoista tai vasymys ei merkkaa sita, etta kyse olisi jostain yleisesta laista jota kaikkien tulee noudattaa, tai edes objektiivisesta "lapsen parhaasta". Ulkomaatkin ovat hyvin laaja kasite, ja monen ihmisen arkielamaankin kuuluu vaistamatta pitkan matkan matkailu (erityisesti niiden, jotka eivat asu kotimaassaan).
lapsia, kaiken pitää pysähtyä ja elämä alkaa pyöriä lapsen ympärillä ja näin käy varsinkin naisille eli äideille.
Ei ihme, että ollaan uupuneita, väsyneitä ja on paljon parisuhdeongelmia ja lopulta sitten erotaan kun lapset taaperoikäisiä.
En ymmärrä sitäkään, että lapsia ei voi antaa yökylään mihinkään, koska aiheuttaa loppuelämän traumoja.
Olen vain niin erimieltä! Mutta johtunee siitä, että itse elin laspuuden, jossa oltiin yökylässä, vanhemmat reissasivat kahdestaan ja reissattiin koko perheenä paljon. Nyt on säkkikaupalla aivan upeita muistoja eikä vanhemmatkaan ole eroneet.
Me jatkamme samaan malliin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö se ole ihan normaalia, että kun lapsi tulee perheeseen, opetetaan hänet perheen tavoille eikä päinvastoin.
Tietysti lasten kanssa eläminen ja reissaaminen on erilaista kuin aikuisporukalla, mutta ei normaalia elämää tarvitse lasten takia lopettaa.
Minuakin on lapsena raahattu lomareissuilla ja ties missä. Jostain ihmeellisestä syystä odotin aina innolla niitä reissuja. En hoksannut että niistä pitäisi kärsiä hirveästi ö.ö
joka päivä uimassa ja juuri 5 v täyttänyt tyttö oppi sukeltamaan ja katseli kaloja lähijärvessä samalla kun 2 v pikkuveli yritti saada niitä kiinni. Järven pohjasta sukelletut simpukatkin herättivät ihmetystä.
En kuitenkaan vastusta lasten kanssa matkustamista. En vaan ymmärrä juuri tämän kaltaisia lomia, jotka vietetään joko rannalla tai uima-altaalla. Itse olen jo pienestä pitäen reissannut omien vanhempieni kanssa ulkomailla ja hyviä muistoja niistä on jäänyt mieleen vaikkei koko aikaa ollakaan veden äärellä vietetty. Omien lasten kanssa on aikanaan tarkoitus reissatakin enempi kaupunkikohteissa kuin rantakohteissa, mitä joku toinen ei taas ymmärrä. Kukin tyylillään...