Millaisessa bikinikunnossa menet rannalle?

Olen huomannut sekä uimahallissa että rannoilla, että jään niillä varsin keskenkasvuiseksi valaaksi. Aina on liuta isompia ja pulskempia ihmisiä, myös naisia. Lojuvat rantavedessä tyytyväisinä kuin _rantavalaat:-D. Sinne vain iloisena ja rohkeastin sekaan:-)!

Kivat ihmiset eivät toisia tuomitse, ja jos joku saa mielihyvää "paremmuudestaan", niin siitä vain. Vaikka itse olen normaalipainoinen, en katso tuomiten toisten kiloja. Jokainen kantaa omansa, ja kiloihin voi olla muitakin syitä kuin täällä yleensä mainittava laiskuus.

Maahanmuuttaja (normaalipainoinen mies, ollut suomessa n. 10 vuotta tekemässä työtä) totesi että se on hyvä puoli suomessa, että kukaan ei naura toisille uimarannalla tai -hallissa. Ulkomailla kun kuulemma helposti kuulee pilkkalauluja tms ihan tuntemattomilta..

rannalle bikineissä kunnosta viis. auringosta nautin ja noin 10 pv kesästä makaan rannalla. omaan isot rinnat ja siihen ne katseet kertyy, muuten ihan ok näkö mutta en bmin sisällä =)

rannalle tänä kesänä, kun synnytyksen jäljiltä on 10 ylimääräistä kiloa ja kaikki juuri vatsan kohdalla. Mutta oli siellä muitakin ei niin sorjia liikenteessä ja oli ihanaa uida viileässä vedessä!

rannalle Suomen lyhyessä suvessa vain, jos ei yllä johonkin tiettyyn bikinikuntoon!



Totta kai on kiva olla "bikinikunnossa" (sekin on muuten subjektiivinen käsitys, mikä on hyvä bikinikunto), mutta vaikka en bikinikunnossa olisikaan - edes omasta mielestäni - menisin kyllä ehdottomasti rannalle nauttimaan kesästä. Siitä, vastaanko jonkun toisen käsitystä bikinikunnosta tai katsooko joku arvostellen perään, en sitten voisi vähempää välittää! - Tai ehkä sitä aina vaistomaisesti vähän välittää, mutta ei muiden mielipiteiden tai mahdollisten arvioiden pidä koskaan antaa rajottaa omaa elämää.



Rannalle mahtuvat kaikki ja kaiken kokoiset. Ja arvostelijoita nyt löytyy aina ja kaikkialta. Jos arvostelua pelkää, ei voi ikinä tehdä mitään.

Menen kyllä rannalle mutta en bikineissä vaan kunnon mummouikkarissa, sillä häpeän roikkuvaa mahanahkaani niin paljon etten pysty rentoutumaan jos se on paljaana.

mutta pari kiloa pulleampi kuin ennen lasta. Siksi vähän häpeän vartaloani. Olen ollut kerran rannalla... Tiedän, että tämä on tyhmää ja järjetöntäkin eli kaikki on niin kovin suhteellista.



Itse ehkä vähän katson sellaisia, jotka ovat ihan kauhean lihavia. Lähinnä mietin, mitä ongelmia heillä mahtaa olla kun ovat päästäneet itsensä terveydelleen vaaralliseen kuntoon.

jos on siis oikeasti niin iso, että vie bussissa 2 paikkaa eikä uskaltaisi kutsua kotiin, kun ei tiedä mahtuuko ovista. Mutta varsinkin äiti-ihmiset saavat kilonsa anteeksi.



Enemmän katson nuoria, jotka on isoja, se se vasta ällöä ja surullista onkin. Tai sitten ne vanhemmat, jotka eivät ollenkaan ole lastensa kanssa, vaikka lapset kinuavat heitä "leikkimään". Se ottaa pattiin.

en silloin, kun painoin 50kg ja minulla oli sikspäkki enkä varsinkaan nyt 10kg painavampana.



Katselen kyllä uimahalleissa ja rannoilla, että kaikenlaiset röllimahat siellä bikineissä kuleksii. En oikein ymmärrä, miten kehtaavat. Kokouimapuku piilottaisi läskimahat.

jos ei tartte omia muksuja vahtia, niin mitäs muuta siellä tekis.



Vertailen itseäni muihin, joskus olen kateellinen jollekin oikeasti hyväkroppaiselle, suurimmaksi osaksi ihmettelen, miten muut ovat kehdanneet lähteä bikineissä. Äitien rypistyneet vatsanahat tietysti ymmärtää, mutten itse kyllä kehtaisi.



Nuoriso on aika surkeeta katseltavaa nykyään. Ennen oli timmejä nuoria poikia rannat täynnä, nyt pojilla tissit roikkuu ja mahat roikkuu, tytöillä jenkkakahvat ja hyllyvatsat. Näkee, ettei mitään lihaksia ole ns. laihoillakaan. Surullista, 10 vuoden päästä ovat tuolla menolla kunnon tankkeja.