Mistäköhän johtuu, että harva pikku koiran omistaja sosiaalistaa koiransa kunnolla?

Myös pienet pitäisi sosiaalistaa kaiken kokoisten koirien kanssa. Niin isojen kuin pienten!

Harva fifin omistaja sitä tekee, koska pelkää isomman koiran vahingossa satuttavan mussukkaa.

Mietitty onko ihan pienenä tapahtunut jotain pahaa kun niin arka. Pelkää ihmisiä sekä koiria. Meni puoli vuotta kun uskalsi tulla kotona minun luokseni. Muiden luokse ei tule pyydettäessä edelleenkään ja on jo 3v. Tosin ei ole vihainen eikä pure. Viimeisen vuoden sisällä olen pakottanut tutustumaan vieraisiin kiltteihin ja rauhallisiin koiriin, eli kirjaimellisesti laittanut chihun pyllyn toisen koiran kuonoon kiinni ja pakottanut tutustumaan, tästä on ollut apua. Pikkaisen on tullut rohkeutta. Mutta jos en auta niin kontaktia ei synny koskaan.



En nyt kuitenkaan ottaisi epäsosiaalisuudesta itseeni tai kokisi sen olevan minun syyni. Minulla ollut aiemmin jo 3 koiraa, kaksi niistä ollut rottweilereitä ja heillä on ollut koirakavereita.



Meidän chihu ei hauku muille koirille koskaan vaan kävelee ohi kun ei huomisikaan mutta mahdollisimman kaukaa kiertää.



Joskus harmittaa nämä fifejä tuomitsevat ihmiset. Meillä fifin omistajilla voi olla paljonkin kokemusta isoistakin koirista.Meillä elämäntilanne vaikuttaa koiravalintaan. Fifin kanssa ei tarvitse tehdä monen tunnin lenkkejä päivittäin ja lapset pystyvät myös osallistumaan koiran ulkoiluttamiseen jne.

että joku iso koira satuttaa pientä puudeliani, ja siksi ei isoihin koiriin olla riittävän hyvin tutustuttukaan...



Toisaalta lääkäri sanoi, että vasta tokan rokotuksen jälkeen tuo koirien treffailu olisi vasta hyvä, ettei ekan rokotuksen jälkeen vielä?

Toivottavasti uskallan ja onnistun, en tarkoituksella halua, että pikku puudelistani tulisi mikään räkyttäjä.

niin on vaikea tutustuttaa koiria. Mä itse asun pienellä paikkakunnalla, jossa ei ole koirapuistoja. Vastaantulevat koirat ovat yleensä aivan tajuttomia remmiräyhääjiä tai sittan aivan liian pieniä mun isolle koiralle. Yksi koirankouluttaja sanoi ettei ikinä saa mennä ainakaan pennun kanssa tuntemattoman koiran luo, vaikka sen omistaja sanoisi, että on kiltti. Se voi silti hyökätä sun koiran kimppuun.

Se on totta, että pieniä koiria ei usein edes yritetä kouluttaa. Mä en ole kovinkaan montaa pientä koiraa nähnyt, jotka olsi ohittanut mut ja mun koiran räyhäämättä.

jalostuksessa on yleensä kiinnitetty huomiota muihin seikkoihin kuin hyvään luonteeseen. Varsinkin kääpiökoirilla voi olla päässä ihan rehellistä häikkää, mutta koska ne ovat niin suosittuja ja menevät kaupaksi kuin häkä, ei kasvattjia paljon hetkauta vaikka koirat olisivat kuinka aggressiivisia tahansa. Oman kokemukseni mukaan isommat koirat saattavat olla paljon helpompia kouluttaa ja sosiaalistaa kuin pienet koirat.



Lisäksi täytyy muistaa, että monet pienet rodut (pinserit, terrierit jne) on alunperin jalostettu hyvin sinnikkäiksi ja aggressiivisiksikin, tappamaan rottia, menemään luoliin kettujen perässä jne. Silloin tietty ärhäkkyys, sinnikkyys ja itsepäisyys on koirarodun ominaisuus, ei vika.



Pienet rodut täytyy siis toki sosiaalistaa, mutta väitän, että pienen koiran kova luonne ja sen vaatima työ voi tulla monelle koiranomistajalle yllätyksenä. Ja kun koira on kuitenkin helposti fyysisesti hallittavissa, annetaan asian olla.

Mutta muutamilla tutuilla on pikkukoiria jotka ovat ap:n kuvaamia pikkupirulaisia.

NÄmä eivät ole viitsineet ottaa selvää rodun luonteesta, se pieni koko on ollut ainoa kriteeri.

Noilla tutuilla on nuo pikkukoirat heidän ensimmäisiä koiria (paitsi yhdellä) vielä kaiken pahan lisäksi, joten koiran koulutuksesta ei ole hajuakaan.

He ovat antaneet koirille periksi jo pennusta asti kaikessa. Nuo koirat eivät osaa peruskäskyjäkään, kerjäämisen kyllä.

Koirat (kääpiöpinseri, chihuahua sekä jackrusselinterrieri) ovat kaikki käyneet ainakin kerran jonkun ihmisen kimppuun.

Itseäni puri kerran tuo chihuahua ja meinasin vääntää siltä niskat nurin siitä hyvästä.



Yhdellä noista omistajista on ollut aina koiria, ja kaikki yhtä huonosti koulutettuja. Isojen takia hänestä oli tehty eläinsuojeluilmoituksia, mutta tuosta pienestä ei ilmeisesti.



Mutta niin. Luulen että nuo eivät vain osaa kouluttaa sitä koiraa. Ja antavat muutoinkin kaikessa periksi "nokun se on niin pieni" periaatteella.

Mielestäni tuollaisilta pitäisi ottaa koira pois. Olkoon nyrkillä tapettavan kokoinen, mutta samassa yhteiskunnassa ne pikkupiskitkin elävät.

Esim. Venäjällä kasvatetaan chihuja miten sattuu ja luonnekkin on sen mukaista.

käydä kiinni tms. Ei sitten tule mieleen, että se oman fifin käytös voi provosoida jotain koiria?

Ja mun kokemuksien mukaan isojen (tai keskikokoisten) koirien omistajat kouluttavat koiransa kunnolla ja pitävät sen kurissa.

Toisin kuin fifien omistajat.

kääpiövillakoira, joka ei tykkää muista koirista.

Ei hauku kun tulee muita koiria vastaan, vaan haluaa kävellä nätisti ja kiireesti ohi.

Mutta nämä toisten koirien omistajat ovat sitä mieltä, että pitää seurustella ja nuuskia. Siinä sitten heidän koiransa tempovat hihnaa ja haukkua louskuttavat, kun kävelemme tien reunaa ohi.

Kaksi isoa rakkia on sitä jo purrut. Mutta varmaan laitatte tämänkin fifin syyksi, on provosoinut tms.

käydä kiinni tms. Ei sitten tule mieleen, että se oman fifin käytös voi provosoida jotain koiria? Ja mun kokemuksien mukaan isojen (tai keskikokoisten) koirien omistajat kouluttavat koiransa kunnolla ja pitävät sen kurissa. Toisin kuin fifien omistajat.

mutta myönnän, että pelkään, että joku iso koira voisi vahingossa satuttaa koiraani, eikä se ihan aiheeton pelko ole.

-14-

sen ymmärrän että pitää käyttäytyä eikä käydä kiinni, mutta miksi ihmeessä kaikki pitäisi ottaa häntä heiluen vastaan?



Mulla on kaksi kääpiökoiraa (kiinanharjakoiraa) joita kumpaakaan ei ole sosiaalistettu, eikä kumpikaan tykkää vieraista koirista tai ihmisistä lenkillä. Eivät ole vihaisia tai muuta, mutta kiertävät kaukaa. Mikä on minusta ihanaa, voin pitää koiria metsässä vapaana, ja tiedän, että jos tulee koira vastaan niin omat koirani vain kiertävät metsiköstä ohi. Kuitenkin kaikkien tuntemieni ihmisten ja koirien kanssa koirani tulevat mainiosti juttuun. Leikkivät sukulaiskoirien kanssa ja rakastavat tuttuja ihmisiä yli kaiken. Eivät pelkää yhtään.



Miksi ihmeessä siis minun olisi pitänyt "sosiaalistaa" koirani siihen, että jokainen vastaantuleva ihminen ja koira on paras kaveri (kun se ei ole edes totuus)? En minäkään rakasta jokaista vastaantulijaa vaan kierrän, miksi ihmeessä se on koiralta väärin tehty?

Mutta kyllä se sosiaalistaminen on ihan oikeasti tärkeää!



Ei meidänkään narttu ole kaikkien kaveri. Urokset on yleensä ok (JOS uros ei ole sellainen, että on koko ajan tunkemassa kuonoa hännän alle tms.), nartut on varauksella (suurinosa on ok, mutta joitain ei voi sietää).

Samoin sellaisia koiria inhoaa, jotka koko räksyttävät ja haukkuvat.

Kakara ikäisiä elosalamia tuo ei myöskään kunnolla voi sietää. Yrittää ojentaa niitä vanhemman oikeudella.

MUTTA meidän koira EI ole agressiivinen eikä yritä käydä kiinni tms. Mutta esim. koirapuistossa on tullut vastaan tilanteita, kun olen huomannut ettei tuolla natsaa kemiat jonkun nartun kanssa.

En mä ota siitä stressiä.

Kysykää vaikka Keltikangas-Järviseltä.

Ota huomioon se, että vaikka koira olisi pentuna kaikkien kaveri, niin vanhempana se ei sitä ehkä ole. Esim. mun kokemuksien mukaan vanhemmat nartut ei voi sietää toisia narttuja. Tai sitten leikkaamattomat ei voi sietää toisia leikkaamattomia narttuja tms.

Mutta totuus on se, sanokaa te fifien omistajat mitä sanotte, että lähes kaikki pikku räkyjen ongelmista johtuu omistajista. Eli koiria ei kouluteta kunnolla, niille ei näytetä kuka on pomo ("koska sellanen pieni hampaitaan näyttelevä chihu on niiiiiiiiin söpön näköinen"...) ja niitä ei sosiaallisteta kunnolla. Ja omistaja saattaa jopa itse olla syyllinen siihen, että pieni räky pelkää isoja koiria (=omistaja itse pelkää isoja koiria ja luulee kaikkien isojen koirien käyvän automaattisesti kiinni).

Mä en edes tajua, että miksi ihmiset edes hankkii jotain pieni koiria. Okei, vanhukset ymmärrän, heidän on helpompi hoitaa pienempää koiraa.

Ota huomioon se, että vaikka koira olisi pentuna kaikkien kaveri, niin vanhempana se ei sitä ehkä ole. Esim. mun kokemuksien mukaan vanhemmat nartut ei voi sietää toisia narttuja. Tai sitten leikkaamattomat ei voi sietää toisia leikkaamattomia narttuja tms. Mutta totuus on se, sanokaa te fifien omistajat mitä sanotte, että lähes kaikki pikku räkyjen ongelmista johtuu omistajista. Eli koiria ei kouluteta kunnolla, niille ei näytetä kuka on pomo ("koska sellanen pieni hampaitaan näyttelevä chihu on niiiiiiiiin söpön näköinen"...) ja niitä ei sosiaallisteta kunnolla. Ja omistaja saattaa jopa itse olla syyllinen siihen, että pieni räky pelkää isoja koiria (=omistaja itse pelkää isoja koiria ja luulee kaikkien isojen koirien käyvän automaattisesti kiinni). Mä en edes tajua, että miksi ihmiset edes hankkii jotain pieni koiria. Okei, vanhukset ymmärrän, heidän on helpompi hoitaa pienempää koiraa.

Katsos kun me kaikki nuoremmatkaan ei tykätä lehmän kokoisista koirista.

Anna jokaisen nyt vaan ottaa ihan sen kokoinen koira, kuin itse haluaa.

Siis sunko mielestä koiria on vaan kaks kokoa; ne nyrkillä tapettavat sintit ja sitten vasikan kokoiset tyyliin irlanninsusikoira ja kumppanit?

Onhan niitä keskikokoisiakin koiria.

Mutta nuo chihut ja mopsit ja sun muut on niiin turhia. Ja pilalle jalostettujakin kaiken lisäksi..

Jos itse ottaisin pienehkön koiran se olisi basset. Ei ole liian pieni vaan sopivan kokoinen.

Siis sunko mielestä koiria on vaan kaks kokoa; ne nyrkillä tapettavat sintit ja sitten vasikan kokoiset tyyliin irlanninsusikoira ja kumppanit?

Onhan niitä keskikokoisiakin koiria.

Mutta nuo chihut ja mopsit ja sun muut on niiin turhia. Ja pilalle jalostettujakin kaiken lisäksi..

Jos itse ottaisin pienehkön koiran se olisi basset. Ei ole liian pieni vaan sopivan kokoinen.

tarkoittaa tässä sitä että osaa suhtautua muihin koiriin oikein. Ei se sitä tarkoita että koiran pitää häntä heiluen rynnätä muiden koirien luo vaan sitä että koira ei pelkää eikä vihaa muita koiria niin paljon että sitä on vaikea hallita kohtaamistilanteissa. Fifi, joka kiertää vastaantulijan kaukaa mutta hihnassa vetämättä, käyttäytyy siis ihan hyvin. Mutta se fifin serkku joka räkyttää remmin päässä...

Mutta ei kaikki noutajat ole! Ei pidä yleistää. Ja esim. boksut alkaa kanssa olemaan pilalle jalostettuja, samoin bernit, bordercolliet (epilepsia) jne.

Mutta ihan oikeasti, esim. chihustahan on yritetty saada vielä pienempiä ja pienempiä. Rotuhan on aikaisemmin (siis silloin ennen muinoin) ollut isompi, mutta kun kansa vaatii pienempää, niin jalostustyöt käyntiin.

Mun mielestä kaikkien rotujen jalostus on mennyt liian pitkälle, poikkeuksena arktiset rodut, jotka ovat vielä suht puhtaita (esim. japsien akita inut).