Olen ylpeä ja onnellinen, että voin kustantaa lapsilleni heidän haluamansa harrastukset
Tietysti harrastusten määrää ja laatua muuten pohditaan, eli paljonko koulun lisäksi jaksaa tehdä ja niin edelleen. Mutta raha ei ainakaan toistaiseksi ole vaikuttanut päätöksiin.
Jos ne haluaisivat jotain formulaa alkaa harrastaa, niin siihen ehkä ei sitten enää olisikaan varaa :-D
Mutta minusta on kiva, että pystyn lapsilleni antamaan heidän toivomansa "peruskalliit" harrastukset.
Kommentit (27)
ennen kuin lapsen hankkii, mutta pitää olla vakaa parisuhde (koska valtaosa köyhistä on yksinhuoltajia), pitää olla kunnon koulutus, pitää olla jalansija työelämässä.
Ja pitää osata laskea, moneenko lapseen on varaa ja tajuta, että lapset ovat siinä elättinä noin 20 vuotta.
Pitää siis olla aikuinen ennen kuin hankkii lapsen/lapsia.
Mutta silti meillä ei ollut varaa harrastuksiin (kuin ilmaisiin tai lähes ilmaisiin).
Äiti oli pienipalkkainen, isä yrittäjä. JOskus oli enemmän rahaa ja sain mm. yhtenä syksynä käydä läpi kalliin tenniskurssin. Mutta sitten ei ollutkaan varaa enää jatkokursseihin tai aktiiviseen harrastamiseen.
Minulla oli myös veli, joka sai nuorempana käydä myös tenniskurssin ja sen jatkokurssin myös, koska asui siinä vaiheessa enää yksin kotona (minä olin muuttanut pois).
Vanhemmat tietysti priorisoivat rahat eli teimme joka vuosi jonkun kesälomamatkan esim. kotimaassa tai ulkomailla. Näillä matkoilla asuttiin aina mökeissä tai halvoissa majoituksissa, ikinä ei asuttu hotelleissa.
Vaatteita hankittiin harvoin ja vasta kun oli pakko kaikille perheen jäsenille. Ei asuttu kalliisti, mutta esim. synttäri- ja joululahjat hankittiin tunnollisesti ja kaikki kouluun liittyvät kulut maksettiin aina esim. luistimet ja sukset.
Vanhemmillani ei olisi ollut varaa maksaa minulle tai veljelleni kalliita harrastuksia vuodesta toiseen. Emmekä silti olleet köyhiä.
No kyllä noiden kustantaminen on itsestäänselvyys. Ja se pitää tajuta ennen kuin lapsia edes hankkii.
Vuonna 2007 kahden alle 14-vuotiaan lapsen ja kahden aikuisen muodostaman perheen köyhyysraja oli 2943 euroa kuukaudessa.
Vuonna 2007 köyhissä perheissä eli 151 000 alle 18-vuotiasta lasta.Noista tuloista vaikkapa se 300-400 eur / kk lasten harrastuksiin on niin paljon, että luultavasti sellaiseen ei ole varaa.
Meidän tulot ei ole lähelläkään tuota köyhyysrajaa, vaan rutkasti alle. Mies on opiskelija ja minä osa-aikafreelancer/työtön.
Silti lapset saavat harrastaa. Tosin mitään hirmukallista ei ole, soittavat pianoa, ja sitten on pienemmällä tanssileikki ja isommalla telinevoimistelu ja baletti.
Omista menoista voi sitten tinkiä, vaikka kodin sisustamisesta, ravintoloista jne. Tosin eipä minusta tunnu että tarvitsisi tinkiä.. Mutta jos tiukkaa olisi niin omista pois ja lapset saavat harrastaa.
Itsekin pääsin lapsena balettiin vaikka olin hyvin, hyvin köyhästä perheestä. Mutta sellaisesta, jossa mietittiin prioriteetit oikein. Vieläkin on hyvä pohja siitä muihin liikuntaharrastuksiin, ja tokihan se antoi paljon elämyksiä ja sivistystäkin.
Mutta ap:n "ylpeä ja iloinen" kuulostaa hassulta. Kyllä se ihan normaalielämään kuuluu. Iloita toki saa, mutta ylpeä? Huoh.
Meidän tulot ei ole lähelläkään tuota köyhyysrajaa, vaan rutkasti alle. Mies on opiskelija ja minä osa-aikafreelancer/työtön.Silti lapset saavat harrastaa. Tosin mitään hirmukallista ei ole, soittavat pianoa, ja sitten on pienemmällä tanssileikki ja isommalla telinevoimistelu ja baletti.
Omista menoista voi sitten tinkiä, vaikka kodin sisustamisesta, ravintoloista jne. Tosin eipä minusta tunnu että tarvitsisi tinkiä.. Mutta jos tiukkaa olisi niin omista pois ja lapset saavat harrastaa.
Itsekin pääsin lapsena balettiin vaikka olin hyvin, hyvin köyhästä perheestä. Mutta sellaisesta, jossa mietittiin prioriteetit oikein. Vieläkin on hyvä pohja siitä muihin liikuntaharrastuksiin, ja tokihan se antoi paljon elämyksiä ja sivistystäkin.
Mutta ap:n "ylpeä ja iloinen" kuulostaa hassulta. Kyllä se ihan normaalielämään kuuluu. Iloita toki saa, mutta ylpeä? Huoh.
kalleus ole tässä se pointti - ap:sta on mukavaa, kun pystyy tarjoamaan lapsille vähän kalliimmat harrastukset. Niin se vaan on, että köyhemmillä ei ole varaa kustantaa kalliita harrastuksia vaikka kuinka priorisoisi.
kyllä minua ainakin vähän ahdistaa lasten harrastumaksut, vaikka ne maksankin kun on asuntolainaa, opintolainaa, autolainaa, luottokorttilainaa, käyttölainaa ja vaikka sun mitä, niin kyllähän tuolla 6000 eurolla makselisi jo niitäkin jonkin verran pois.
Sua ei sitten ahdista tuo lainamäärä???? :O Miksi ihmeessä sulla on luottokortti-, käyttö- ja vaikka mitä lainaa? Autolainakin lienee suht tarpeeton.
Kuulostaa pahasti siltä, että kulisseja täytyy ylläpitää, vaikka ei olisi yhtään varaa...
Hyvä kun on tärkeysjärjestys kohdillaan...
Meidän tulot ei ole lähelläkään tuota köyhyysrajaa, vaan rutkasti alle. Mies on opiskelija ja minä osa-aikafreelancer/työtön.Silti lapset saavat harrastaa. Tosin mitään hirmukallista ei ole, soittavat pianoa, ja sitten on pienemmällä tanssileikki ja isommalla telinevoimistelu ja baletti.
Omista menoista voi sitten tinkiä, vaikka kodin sisustamisesta, ravintoloista jne. Tosin eipä minusta tunnu että tarvitsisi tinkiä.. Mutta jos tiukkaa olisi niin omista pois ja lapset saavat harrastaa.
Itsekin pääsin lapsena balettiin vaikka olin hyvin, hyvin köyhästä perheestä. Mutta sellaisesta, jossa mietittiin prioriteetit oikein. Vieläkin on hyvä pohja siitä muihin liikuntaharrastuksiin, ja tokihan se antoi paljon elämyksiä ja sivistystäkin.
Mutta ap:n "ylpeä ja iloinen" kuulostaa hassulta. Kyllä se ihan normaalielämään kuuluu. Iloita toki saa, mutta ylpeä? Huoh.
kalleus ole tässä se pointti - ap:sta on mukavaa, kun pystyy tarjoamaan lapsille vähän kalliimmat harrastukset. Niin se vaan on, että köyhemmillä ei ole varaa kustantaa kalliita harrastuksia vaikka kuinka priorisoisi.
meillä menee näihin vuodessa noin 3000 euroa. Eikä tämä sisällä varusteita.
Plus sitten alkuhankintoja, kuten nyt piano.
On tämä minusta aika "kallista", kun ottaa huomioon sen, että kyseessä on kuitenkin meidän kolmen kuukauden käteenjäävää tuloa vastaava summa :D
Mutta tietysti av-urpon täytyy tulla pätemään, että ei näitä lasketa, koska vasta silloin kun harrastuksiin menee 15 000 euroa vuodessa tai yli, voidaan osallistua keskusteluun.
Ja sori nyt vaan, kyllä se priorisoinnista aika helvetisti on tällaisilla tuloilla kiinni. Voihan sitä uskotella itselleen mitä haluaa, mutta...
Meidän tulot ei ole lähelläkään tuota köyhyysrajaa, vaan rutkasti alle. Mies on opiskelija ja minä osa-aikafreelancer/työtön.Silti lapset saavat harrastaa. Tosin mitään hirmukallista ei ole, soittavat pianoa, ja sitten on pienemmällä tanssileikki ja isommalla telinevoimistelu ja baletti.
Omista menoista voi sitten tinkiä, vaikka kodin sisustamisesta, ravintoloista jne. Tosin eipä minusta tunnu että tarvitsisi tinkiä.. Mutta jos tiukkaa olisi niin omista pois ja lapset saavat harrastaa.
Itsekin pääsin lapsena balettiin vaikka olin hyvin, hyvin köyhästä perheestä. Mutta sellaisesta, jossa mietittiin prioriteetit oikein. Vieläkin on hyvä pohja siitä muihin liikuntaharrastuksiin, ja tokihan se antoi paljon elämyksiä ja sivistystäkin.
Mutta ap:n "ylpeä ja iloinen" kuulostaa hassulta. Kyllä se ihan normaalielämään kuuluu. Iloita toki saa, mutta ylpeä? Huoh.
kalleus ole tässä se pointti - ap:sta on mukavaa, kun pystyy tarjoamaan lapsille vähän kalliimmat harrastukset. Niin se vaan on, että köyhemmillä ei ole varaa kustantaa kalliita harrastuksia vaikka kuinka priorisoisi.
meillä menee näihin vuodessa noin 3000 euroa. Eikä tämä sisällä varusteita.
Plus sitten alkuhankintoja, kuten nyt piano.
On tämä minusta aika "kallista", kun ottaa huomioon sen, että kyseessä on kuitenkin meidän kolmen kuukauden käteenjäävää tuloa vastaava summa :D
Mutta tietysti av-urpon täytyy tulla pätemään, että ei näitä lasketa, koska vasta silloin kun harrastuksiin menee 15 000 euroa vuodessa tai yli, voidaan osallistua keskusteluun.Ja sori nyt vaan, kyllä se priorisoinnista aika helvetisti on tällaisilla tuloilla kiinni. Voihan sitä uskotella itselleen mitä haluaa, mutta...
olivat aika samat meillä ja ap:n perheessä. Eli tällaista keskivertoa, ei hirmukallista.
No pointtina kuitenkin se, että ei tarvitse olla mitenkään rikas, että voi tarjota lapsille "keskikalliin" harrastuksen. Eikä sen edes tarvitse tuntua mitenkään kituuttamiselta ja tinkimiseltä muusta elämästä. Suhteessa tuloihin se on iso raha, mutta on se sen arvoistakin. Joku sitten kokee arvokkaammaksi vaikka sen lainoilla rahoitetun kulissielämän :)
kun on asuntolainaa, opintolainaa, autolainaa, luottokorttilainaa, käyttölainaa ja vaikka sun mitä, niin kyllähän tuolla 6000 eurolla makselisi jo niitäkin jonkin verran pois.