1v2kk tulee AINA kerjäämään ruokaa kun minä tai mieheni syödään

tulee opettaa että syödään pöydässä. Eikä ruokaa ruoka-aikojen ulkopuolella, vaan ruoka-aikoina.



Näissä edellämainituissa samat linjat kuin koirille :)



MUTTA, koko perhe syö samoina ruoka-aikoina kaikki yhtäaikaa pöydässä istuen. Oman syömisen lomassa pienelle autetaan lusikkaruoka suuhun sekä tuetaan ja kannustetaan omaa opettelua ja saa mupeltaa siinä sormiruokia sitten muun sen ajan kun muu perhe syö. Pienen on päästävä muita aikaisemmin pois, jos on syönyt jo ja kyllästyy, mutta tällöinkin toinen aikuisista lopettaa myös, eikä jää syömään mitään monen lajin ruokaa, vaan emnee seuraksi ja katsomaan taaperon perään.

ihmeessä pitää syödä kaikki yhdessä? Mulle ruokailu on ainakin niin henkilökohtainen ja privaatti tapahtuma sama kuin vessassa kävisi. Haluan syödä yksin. Siksi syötän aina pienimmän ensin, sitten syö isommat ja viimeksi minä omassa rauhassa. Mutta kai tuohonkin on sitten jokin määräys..

tulee opettaa että syödään pöydässä. Eikä ruokaa ruoka-aikojen ulkopuolella, vaan ruoka-aikoina.

Näissä edellämainituissa samat linjat kuin koirille :)

MUTTA, koko perhe syö samoina ruoka-aikoina kaikki yhtäaikaa pöydässä istuen. Oman syömisen lomassa pienelle autetaan lusikkaruoka suuhun sekä tuetaan ja kannustetaan omaa opettelua ja saa mupeltaa siinä sormiruokia sitten muun sen ajan kun muu perhe syö. Pienen on päästävä muita aikaisemmin pois, jos on syönyt jo ja kyllästyy, mutta tällöinkin toinen aikuisista lopettaa myös, eikä jää syömään mitään monen lajin ruokaa, vaan emnee seuraksi ja katsomaan taaperon perään.

Eli jos lapsi päättää ettei jaksa enää istua pöydässä, toinen aikuinen lopettaa myös oman syömisensä, vaikka ei olisi ehtinyt alkua pitemmälle koska on "autellut pienelle lusikkaruokaa suuhun"? Just just.

Mutta täytyy varmaan tekemään itselleni ruoka etukäteen niin sit on mitä syödä samaan aikaan, en vaan tykkää esim. kanasta ja perunasta enää seuraavana päivänä, maistuu pahalle :(

ap

lapsen huudosta!? Etkö ymmärrä, että tuon ikäinen lapsi alkaa kiinnostua siitä, kun muut syövät. haluaa olla ruokailussa mukana ja maistaa sitä mitä muutkin. Laita syöttötuoliin ja anna käteen pala samaa kuin itse syötte. Mikä ihme tuossakin on miin hankalaa?? Tämä mua nykyajan vanhemmissa risoo, kun pikkuasiat tehdään NIIN helvetin vaikeiksi!! Ei saa edes aamupalaa syödä rauhassa.... Älkää viitsikö.

En halua opettaa siihen, että koko ajan mussutetaan, ruoka-ajat on ruoka-ajat ja välissä ei napostella.

Ap

Just. Noin pienen syöminen on niin ailahtelevaista ja on sitä vielä kauan. Meillä 2v ruokahalu on välillä erinomainen ja välillä taas mikään ei kelpaa. Annan lapselle ruokaa säännöllisesti ruoka-aikoina, mutta myös niiden välissä erityisesti jos ruoka-aikana on syönyt huonosti. Välipalat ovat terveellisiä eli en opeta että välissä saa herkkuja jos kunnon ruoka ei maistu. Mutta oikeasti, pienen lapsen kanssa ei voi pelata niin, että ruoka-aikojen välissä ei saa mitään ruokaa.

Lapsi on ihminen ja ihminen on älykäs. Se pystyy kyllä oppimaan tavoille, vaikka ensin asiasta luistaisikin. Meillä on kolme lasta ja kaikkien on annettu napsia pöydästä, syödä olkkarissa ruokaa jne. Silti jokainen lapsista osaa istua nätisti pöydässä, jos on tarve ja kyläpaikoissa ei klähmitä ja murennella pitkin taloa vaan istutaan pöydän ääressä. Koti on koti ja ihminen poikkeaa eläimestä siinä, että se osaa joustaa asioissa tilanteen mukaan. Niinhän me aikuiset voidaan syödä kotona käsin, sohvalla tai vaikka sängyssä, mutta silti tarvittaessa osataan istua nätisti ruokapöydässä.

En minä vain jaksaisi kattaa kahta kertaa pöytää, ensin lapselle ja sitten vanhemmille. Kaikille kerralla sama kattaus.



MUTTA.



Jotkut lapset vain ovat sellaisia, että kerjäävät ruokaa kuten koirat. Olen tämän huomannut perhekerhoissa. Vaikka ruokaa kerjäävä lapsi olisi syönyt aikaisemmin, niin silti tullaan kerjäämään ruokaa minun lapseni lautaselta. Outoa. Tavoille tällaiset lapset pitäisi opettaa.

Antaisit lapselle sopivan kokoisia paloja, joita voisi itse pistellä suuhun kun te syötte?



Vai onko tää provo?

Ei kyse ole nälästä vaan mielenkiinnosta ja uteliaisuudesta.



Mitäpä jos rupeaisitte nyt syömään yhtä aikaa lapsenne kanssa kuten moni muukin? Lapsi pöydän ääreen joko sinun tai miehesi viereen ja hän syö samaan aikaan kun te. Yli vuoden ikäinen voi jo muutenkin hyvin ruveta syömään samaan ruokaa kun vanhemmat (tietenkin modifioidusti). Jos syöt itse paahtoleipää aamulla niin lapselle paahtamaton leipä käteen ja mussutatte yhdessä. Jos puuroa niin sitten lapselle myös puurolautanen eteen ja joko 1) lusikka käteen tai 2) syötätte lastanne siinä samalla.



Jne jne.

Olen yrittänyt syödä yhtäaikaa, mutta kun laitan lapsille puurot ja leivät tai pilkon hedelmää, niin väkisinkin toinen ehtii syödä nopeammin. Itse taas nautiskelen kahvikupista hitaammin. Niinpä sain syöntirauhan sillä, että tarjoilin aluksi maissinaksua, sitten esim. hedelmiä ja joskus jopa rusinoita. Nykyään ei enää sitten tarvitse mitään vaan lähtee mieluummin leikkimään, jos on syönyt aamupalansa. :)

ja antaisin samaa aikaan sille jotain puputettavaa siihen. Olisi ainakin hiljaa ja tyytyväinen ku saa samaan aikaan istuu puputtaa kuin äitikin : ) ymmärrän kyllä senkin että haluaisit ehkä syödä aamupalan yksin.

niin syökää aamupala yhdessä, samoin kuin muutkin ruoat. Ja miksi et anna lapselle sitä mitä itse syöt? Lapselle annan pöydästä ruokaa, koiralle en.