Keskimmäisestä lapsesta ei yhtään valokuvia

Hänen veljestään, esikoispojasta, on valtavasti kuvia. Mies itse on toinen poika ja hänestä on yksi ainoa vauvavalokuva. Kolmas lapsi olikin tyttö ja hänestä, perheen pikku prinsessasta, on paljon kuvia. Mies sanoo usein, osittain piloillaan, mutta osittain tosissaan, olevansa "se varakappale". Nyt kun meillä itsellä on kaksi lasta, hän on valtavan tarkka, että kakkosen vauvakirjaa täytetään ja kuvia räpsitään asianmukaisella tahdilla!

ei oikein mitään kuvia ole minusta otettu kun olin pieni ja myös keskimmäinen lapsi!

Oli kyllä paljon muutakin esim.syntymäpäivälahjat unohdettiin ostaa minulle,kun taas muut sisarukset aina saivat ja aika hintaviakin oli.



kun aloin odottamaan neljättäni niin aloin näkemään hyvin pahoja painajaisia jossa keskimmäiseni oli hummumaisillaan, ja kun sain hänestä otteen niin hänen kätensä luisui minun kädestäni pois ja hän vain katosi järven syvyyteen :( !



tuolloin päätin kirjoittaa äidilleni kirjeen ja kerroin tuntemuksistani ja kysyin että miksi,vaikka kyllä jo tiesin syyn.kerroin myös että lasta ei voi tuomita tai hylkiä hänen synnynnäisen vian vuoksi!



jokatapauksessa tämän kir´jeen jälkeen olen saanut rauhan ja olen alkanut muistamaan myös hyviä aikoja lapsuudesta....ja kaikkein paras asia että minulla ja vanhemmillani on paljon paremmat välit nyt. :)

ehkä äitisi oli niin kiireinen, ettei ehtinyt räpsiä kuvia tms.



Mua on myös ahdisti aika pitkään ja äitisuhteessa oli vaikeaa...kunnes sain omia lapsia ja ymmärrys kasvoi ja kun ymmärsin, että TÄLLÄ HETKELLÄ olen itse vastuussa onnellisuudestani.



Meillä 3 lasta, minä keskimmäinen, sitten 2 v vanhempi ja 13 kk nuorempi. Lapsena minä vielä kiltti ja mukautuva, pikkusisarus vaativa ja äitiin takertuva. Tuntuu, että en saanut koskaan huomiota, paitsi yhtenä jouluna sain paremman lahjan, koska olin ollut "kiltein". Tunsin kylläkin olevani rakastettu, mutta en niin paljon kuin muut.

Se onkin yksi syy siihen että meille EI tule kolmatta lasta! En halua meidän nykyisen nuorimmaisen 'vauvan' - (vaikka ei nyt enää vauva enää olekkaan) olevan se keskimmäinen..

Hyvällä ystävälläni on kolme lasta ja vieläpä klassisesti niin, että kaksi tyttöä ja nuorin on se odotettu poika.



Ystäväni hemmotteli tätä keskimmäistä (joka siis oli myös jonkin aikaa nuorin) ihan epäreiluuteen asti. Esim. puhui keskimmäisen ihanasta luonteesta verrattuna esikoiseen ja keskimmäisen kauneudesta verrattuna esikoiseen. Aina kävi sääliksi esikoista.



Nyt kun keskimmäinen on jo koulussa, olen huomannut, että hän on jäänyt vähän syrjään. Se vanhin oppii asiat aina ensin ja on huomattavan nokkela ja älykäs. Lisäksi vanhin on saanut myös ystäviä. Keskimmäinen on suosittu kavereiden keskuudessa mutta kotona ei juurikaan saa huomiota, kun se vanhin osaa kaiken ensin ja tekee vieläpä asiat aina paremmin. Ehkä tilanne tästä muuttuu niin, että alan sääliä sitä keskimmäistä (säälin jo vähän), mutta tähän asti se vanhin on ollut niin kauan paitsiossa, että suon hänelle kyllä tämän hetkellisen paistattelun vanhempien suosiossa.



Luulen, että vanhempien suosiminen vaihtelee iän mukaan. Ei se mene kaiken aikaa niin, että suositaan sitä vanhinta vaan välillä se suosionkohde vaihtuu.