Onko muita, jotka eivät pitkän kotiäitiyden jälkeen ole sopeutuneet työelämään?
Olin kotona lasten kanssa noin kymmenen vuotta. Sain tämän jälkeen hyvän työpaikan ja töissä olen ollut nyt pian neljä vuotta. Työ ihan ok, työkaverit kivoja. Edelleen kuitenkin tuntuu kurjalta ja mietin vaihtoehtoja: pitääkö vaihtaa työpaikkaa tai ykkösenä miten voisi jäädä vielä kotiin. Koen, että työ ei anna minulle mitään ja haluaisin olla enemmän lasten kanssa. Illat ovat lyhyitä ja itseäni väsyttää.
Onko muilla samanlaisia tuntemuksia?
Kommentit (5)
Neuvottele itsellesi osa-aikatyö tai vaihda työpaikkaan, jossa se onnistuu. 6h työpäivän jälkeen ei sitten ehkä väsytä ja saat enemmän aikaa lasten kanssa.
Vai kaipaatko sitä sohvaan kaivautumista? Työpaikkalääkärin kanssa voisi tietty käydä masennuksestaan juttelemassa.
että palkallasi ei ole merkitystä.
Jos ei, niin mieti mitä se työsi tarjoaa teille. Ja lapsille, joiden menot nousevat sitä mukaa kun he kasvavat.
Harrasta enemmän liikuntaa, jos koko ajan väsyttää.
Minusta olisi ihana olla paikalla kun lapset tulevat kotiin. Kysellä kuulumiset ja auttaa läksyissä. Lapsuuden trauma kenties: olen joutunut pienestä olemaan paljon yksin kotona. Pitäisin kodin kunnossa, laittaisin hyvää ruokaa. Ajankulumisen ongelmia ei olisi.
Teen jo nyt kuuden tunnin päivää, mutta työtä on niin valtavasti, että aina (usein) ei ehdi lähteä ajoissa kotiin.
jos kerran työpäivä loppuu. Älä ole marttyyri.
Ja kauanko ne lapset nyt sitten ovat siellä kotona yksin ennen tuloasi? Eikö ole ip-kerhoa? Kavereita?
Kotiäitinä jaksoi ruikuttaa, kuinka "uhrautui" meidän takiamme. Sitten kun meni töihin, alkoi paasata, kuinka hohdokasta aikaa mukaelimme, kun hän oli kotona ja taas valitettiin...