Onko kukaan katunut toisen lapsen saamista?
Meillä nyt yksi 4-vuotias helpohko lapsi ja tosi vaikea päättää, halutaanko toista vai ei. Lähinnä pelottaa, että jos asiat muuttuvat monta kertaa vaikeammiksi toisen lapsen saamisen jälkeen. Vammoja, sairauksia, hankalia luonteita jne. kun ei voi etukäteen ennustaa.
Eli onko joku teistä katunut jälkikäteen toisen lapsen saamista ja ajatellut, että olisipa jättänyt lapsiluvun yhteen?
Kommentit (8)
mutta joskus mietin miten vaivatonta elämä olisi ainokaisen kanssa. Loppupeleissä enemmän on kuitenkin plussaa kuin miinusta.
En oikeasti usko että kukkan katuu toisen tekemkistä,mutta kyllähän se hurjasti elämää hankaloittaa. Kaksi ei todellakaan mene siinä kuin yksi!!
ja olen katunut välillä esikoistakin. Mutta en mä näistä kumpaakaan pois antais. Muksut 4v ja 2kk.
ja olen katunut välillä esikoistakin. Mutta en mä näistä kumpaakaan pois antais. Muksut 4v ja 2kk.
Meillä vauva oli aika sairasteleva, imetys takkuili yms. mutta esim. nukkui yöt läpeensä eli oli periaatteessa helppo vauva.
Silti pitää muistaa, että se helppo vauvakin on enemmän työtä kuin ei vauvaa lainkaan. Ei kuitenkaan ole ollut liian työlästä esim. matkustettiin ulkomaille kaupunkilomalle, kun vauva oli 7 kk eli ei olla jouduttu luopumaan mistään toisen lapsen takia.
Enemmän luopumista meillä olisi, jos tulisi kolmas, kun menisi auto uusiksi ja huoneitakin meidän loppuelämän kodissa on vain kahdelle lapselle... Kolmen kanssa matkustelukin voisi olla vaikeampaa.
Toinen ei mene siinä sivussa mutta melkein kyllä. Joskus on esikoisen puolesta harmittanut, kun ei olla voitu tehdä pyöräilyreissuja tms. kun vauva on ollut kipeänä. Esikoinen on myös saanut katsoa aika tavalla dvd:tä vauvavuoden aikana.
Itse en ole katunut, mieheni ei ollut kovin innoissaan toisen lapsen tekemisestä, suostui kuitenkin. Pari vuotta temperamenttista lasta kuunneltuaan lähti ensin keikkatyöhön ja sitten kokonaan pois, ero tuli.
En vaihtaisi siltikään näitä kahta ihanaa lasta ja tätä elämäntilannetta kaikine hankaluuuksineen siihen, että olisi yksi ja mies.
oli tosi vaikea, enkä koskaan päässyt toisen kanssa kotona ollessani sellaisiin onnen tunteisiin kuin ensimmäisen kanssa. Kahden kanssa on tuplasti töitä. Silti oli myös ihanaa saada se TYTTÖ. Enää ei tarvi tehdä. Monesti olisin sen vaikean raskausajan voinut vaikka peruuttaakin, jos siinä vaiheessa niin olisi voinut päättää, muttei nyt enää kaduta kun se jo on täällä. ihania molemmmat.
tulin ehkäisystä huolimatta raskaaksi kun esikoinen oli n.1,5v.
Jotenkin lähennyttin esikoisen kanssa raskausaikana entuudestaan. Liekö hormonit vai mikä..
Vauva nyt 1kk ja tosi hyvin menee. Hommaa on kyllä paljon,mutta ainakin itsestäni tuntuu että tästä vauvasta osaan todellakin NAUTTIA.Esikoisen kanssa sitä odotti aina kovasti,että koska se kasvaa yms.mutta tämän kanssa toivoisi ajan pysähtyvän.
Esikoinen on aika tempperamenttinen ja tottunut vauvaan hyvin vaikka epäiltiin ihan muuta:)
Vaativalta vauvalta tosin vaikuttaa, kaipaa paljon syliä ja kanniskelua ja iltaisin huutaa...mutta silti niin ihana:D