Säälin omaa äitiäni niin paljon, en tiedä miten voisin auttaa :(

Isosiskoni asuu yksin, minä mieheni kanssa avoliitossa ja pikkusisko vielä kotona. Pikkusiskonikin on jo 18 ja muuttaa varmaan viimeistään parin vuoden päästä pois. Mua ahdistaa jo nyt että äitini jää yksin. :(



Isäni kuoli viisi vuotta sitten ja myös rakas koiramme joka oli äidille tuki ja turva nukkui pois puoli vuotta sitten.



Äidillä ei oikeastaan ole ystäviä, ehkä muutamaa vanhaa työkaveria tapaa kerran vuodessa. Siskojaan hän näkee kuukausittain, mutta muuten töiden jälkeen hänen elämänsä koostuu lähinnä television katselusta ja netissä pelaamisesta.



Hänellä oli onnellinen ja vilkas nuoruus, mutta tavattuani isäni olen ymmärtänyt että hänen oma elämänsä vain jotenkin jäi. Sitten tulimmekin me lapset ja kun viimeinenkin muuttaa pois, äiti jää ihan tyhjän päälle. Hänellä on lisäksi vielä velkoja jäljellä 90-luvun laman jäljiltä.



Äiti on itse huonoina päivinä kertonut että vihaa työtään ja elämäänsä muttei uskalla muuttua. Hän ei halua (uskalla) käydä baareissa eikä tavata uusia ihmisiä. Aina kun ehdotan hänelle tekemistä, risteilyä, keilailua, ravintolaa, hän sanoo ettei jaksa tulla :(



Rakastan äitiäni, hän on niin hauska, ihana ja sydämellinen, miten saan hänet takaisin elämään kiinni?