Lue keskustelun säännöt.
Onko jo keskusteltu Ajankohtaisen kakkosen kehitysvammaisen laitoshoitojutusta?
13.07.2011 |
Ihan pöyristyttävä asenne. Keski-ikäset vanhemmat eivät jaksaneet itse huolehtia kehitysvammaisesta, peruskoulun käyneestä lapsestaan, vaan antoivat hänet yhteiskunnan hoidokiksi. Siitä alkoi tyytymättömyys. Heistä poika kuuluu laitoksen sijasta perhehoitoon ja ansaitsee paikan, "jonka hän voi tuntea kodiksi". Miten olisi se oma koti? Siellä olisivat äiti ja isä ja iso talo. Miten he kehtasivat mankua, että yhteiskunta ei ole etsinyt heidän pojalleen uutta kotia, eli uusia vanhempia.
Kommentit (52)
Monen asukkaan itsehillintä on 2-3-vuotiaan tasolla mutta voimat kuin kellä tahansa aikuisella. Miettikääpä esim. tilannetta, jossa kunnon kiukkukohtauksen saanut taapero olisikin teitä lähes kaksi kertaa isompi? Vastaavankaltaisia tilanteita tulee joskus kehitysvammaisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on niin naivia tekstiä, ettei tosikaan. Antaa olla ja kasva aikuiseksi.
niin sen omistaja saa valita asukkaat. Jos kunnan niin siihenkin vaikuttaa se, pystytäänkö ketä siellä asuttamaan. Onko siellä kolmivuorohoito yms. ja millainen asukas on. Esim. aggressiivista tai levotonta asukasta ei voi asuttaa ryhmäkodissa muiden turvallisuuden takia. Myös oma turvallisuus on rajoitteena. Eli jos karkailee, eikä pysty itse huolehtimaan itsestään, ei voi asua ryhmäkodissa. Tässä muutama syy.
Miksi ne lienevät tulleet ilmi vasta kun poika oli jo muuttamassa? Ikävä juttu kaiken kaikkiaan.
Suljettu laitos tuntuu niin karulta, sehän on sama kuin vankilassa olisi... Vangeillekin kuitenkin järjestetään telkkaria jne. omaan huoneeseen, olisiko yhteiskunnalta liikaa että syyttömänä lukkojen takana elävät kehitysvammaisetkin saisivat hieman oikeuksia...t no 17
Tässä lyhyen ajan sisällä henkilökunnan vammoja
-silmälaseja rikottu
-kylkiluu potkaistu niin, että siinä murtuma
-päässä kalju paikka kun hiukset kiskottu irti
-erinäisiä mustelmia paljon
-purujälkiä käsivarsissa
tässä muutama n. kuukauden aikana, mitä on tehty henkilökunnalle
Monen asukkaan itsehillintä on 2-3-vuotiaan tasolla mutta voimat kuin kellä tahansa aikuisella. Miettikääpä esim. tilannetta, jossa kunnon kiukkukohtauksen saanut taapero olisikin teitä lähes kaksi kertaa isompi? Vastaavankaltaisia tilanteita tulee joskus kehitysvammaisten kanssa.
vähemmän vammaisia suljetuissa laitoksissa. Miten ne muissa länsimaissa pystyvät tarjoamaan perhe- ja ryhmäkoteja. Mutta Suomessa ensimmäinen vaihtoehto on suljettulaitos.
Suomi on kehitysmaa tässäkin asiassa.
suomessa on todella vähän enää laitospaikkoja. se ei todellakana ole ensisijainen, koska laitospaikkaa on nykyään erittäin hankala ja vaikea saada jos sellaista tarvitaan.
Ottakaapa nyt asioista selvää ennen kuin vaahtoatte. Laitospaikkoja on lopetettu viimeisen 15 vuoden aikana todella paljon ja viimeisiä ollaan sulkemassa seuraavan 10 vuoden aikana.
Että kerropa nyt, mistäs repaiset ne ensisijaiset laitospaikat.
vähemmän vammaisia suljetuissa laitoksissa. Miten ne muissa länsimaissa pystyvät tarjoamaan perhe- ja ryhmäkoteja. Mutta Suomessa ensimmäinen vaihtoehto on suljettulaitos.
Suomi on kehitysmaa tässäkin asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2015 enää 500 laitospaikkaa. Kerropa nyt missä ne väkisin laitokseen ensisijaisesti sijoitetut kehitysvammaiset ovat.
http://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuus/vammaispolitiikka/laitoshuol…
siinä haastateltiin ministeriön edustajaa, joka suoraan myönsi että Suomi luetaan kehitysvammaisten laitoshoidossa itäeurooppaan ja länsimaihin on vielä pitkä matka. Ja kyllä ministeriöillä pn suurrelliset suunnitelmat miten laitoshoitopaikkoja vähennetään. Käytännössä mitään ei ole tapahtunut.
Ohjelma on muuten nähtävissä Ylen Arenalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aikuinen lapsensa saisi jäädä laitospaikalle, mutta näitä ei kuunnella, koska laitospaikka on kallis kunnalle ja laitoksia on purettu hurjaa tahtia ja asukkaita sijoitettu kuntiin.
Kunnissa on sitten järjestetty hoitoa mahdollisimman halvalla, mikä meinaa sitä, että koulutettua henkilökuntaa ei ole palkattu tai monesti kehitusvammaisuuteen suuntautuneita hoitajia ei ole koko kunnassa.
Suo siellä, vetelä täällä
2015 enää 500 laitospaikkaa. Kerropa nyt missä ne väkisin laitokseen ensisijaisesti sijoitetut kehitysvammaiset ovat.
<a href="http://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuus/vammaispolitiikka/laitoshuol…" alt="http://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuus/vammaispolitiikka/laitoshuol…">http://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuus/vammaispolitiikka/laitoshuol…;
2015 enää 500 laitospaikkaa. Kerropa nyt missä ne väkisin laitokseen ensisijaisesti sijoitetut kehitysvammaiset ovat. <a href="http://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuus/vammaispolitiikka/laitoshuol…" alt="http://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuus/vammaispolitiikka/laitoshuol…">http://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuus/vammaispolitiikka/laitoshuol…;
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja laitospaikkoja on vähennetty todella hurjasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jopa niin paljon, että asukkaat ovat suoraan sanoen hunningolla.
siinä haastateltiin ministeriön edustajaa, joka suoraan myönsi että Suomi luetaan kehitysvammaisten laitoshoidossa itäeurooppaan ja länsimaihin on vielä pitkä matka. Ja kyllä ministeriöillä pn suurrelliset suunnitelmat miten laitoshoitopaikkoja vähennetään. Käytännössä mitään ei ole tapahtunut.
Ohjelma on muuten nähtävissä Ylen Arenalla.
siellähän ylpeillään, ettei ole laitospaikkoja. Mutta siellä on tehty paljon ns. silmänkääntötemppuja eli paska uudessa paketissa. Eli nimi muutettu asumisyksiköksi ja kas, laitosta ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kunnilla ei ole tarjota sellaisia paikkoja, missä asuminen olisi mahdollista. Nimittäin kun kaikki eivät voi asua omassa yksiössä.
Esim. vuodepotilaita on siirretty oman kunnan terveyskeskusosastoille makaamaan kehitysvammalaitoksista alan asiantuntevasta hoidosta.
Lisäksi todellakaan ryhmäkodeissa ja yksiöissä ja tuettuna eivät todellakaan voi kaikki asua. Mutta nyt on jo ongelmana se, että laitospaikkoja on vähennetty ja jono ei vedä.
Olen elänyt tätä kehitysvammahuoltoa kohta 30 vuotta ja nähnyt sen aika perinpohjin ja sen uudet ja vanhat tuulet ruohonjuuritasolla. Huoli kehitysvammaisista on kova, koska raha sanelee ja laitos on liian kallis paikka heille.
niin kauan ennenkuin korvaavat paikat on järjestetty. Heille ne hunningolle heitetyt ovat perheenjäseniä ei 'asiakkaita ja numeroita'
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laitospaikkoja on suljettu hirmuisen paljon. Laitostasoista hoitoa tarvitsevien määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt.
koti ja kotikunnan ryhmäkoti ei herätä luottamusta. Tai kotikunnassa ei asukkaalla ole ketään tuttuja ja sen jälkeen kun vanhemmat kuolee, ei ole enää heitäkään. Laitos on ollut heidän kotinsa ja vanhemmat ovat tyytyväisiä hoitoon (usko tai älä, mutta suurin osa vanhemmista on todella tyytyväisiä laitoshoitoon ja siihen, että heidän aikuisella lapsellaan on hyvä ja turvallinen koti siellä ja tuttu henkilökunta, joka on jo perheenjäseniä heille) ja he ovat tyytyväisiä siihen, että samat hoitajat ovat hoitaneet heidän lastaan nuoresta aikuisuuteen asti ja kodin ja laitoksen yhteistyö on näin ollen ollut pitkäjänteistä ja luottamusta herättävää.
niin kauan ennenkuin korvaavat paikat on järjestetty. Heille ne hunningolle heitetyt ovat perheenjäseniä ei 'asiakkaita ja numeroita'
koska ihmisten ennakkoluulot vahingoittavat kaikkein eniten juuri niiden kehitysvammaisten asukkaisen elämää. Juuri niiden, jotka ei ole tätä työtä koskaan tehneet ja on lukeneet jonkun seiskan jutun ja tekevät siitä päätelmiä.
Huoli kehitysvammaista on kova tällä hetkellä ja ilo jokaisesta edistymisestä suuri. Myllerrys satuttaa juuri eniten näitä kehitysvammaisia ja heidän perheidensä elämää. Vuosien varrella on tullut tehtyä yhteistyötä lukuisten kehitysvammaisten perheiden kanssa ja ehkä on parempi, ettei tällaisia ketjuja luekaan vaan edelleen keskittyy vain siihen olennaiseen eli kehitysvammaisten ja heidän perheidensä hyvinvointiin.
Se, joka on tätä hommaa tehnyt n. 30 vuotta.
Olin töissä aivan ihanassa laitosyksikössä. Osastoksi sitä vielä silloin sanottiin. Asukkaat ja hoitajat olivat todellakin kuin yhtä perhettä. Me hoitajat kiinnyimme asukkaisiin ja he meihin. Etenkin omahoitajan ja asukkaan välille kehittyi luja side. Siinä lintukodossa elettiin vuosia ja se oli ehkä paras työyhteisö, jossa olen ollut. Suljettu se osasto oli, koska asukkaamme olisivat muuten lähteneet ties mihin ja eksyneet ja joutuneet vaaraan. Riisuttukin se osasto oli, koska asukkaat olisivat repineet kaiken tilpehöörin irti. Mutta olimme kekseliäitä ja laitoimme osaston kodiksi. Koristeet laitettiin katon rajaan ja hyllyt pultattiin kiinni seiniin. Mutta jotkut "viisaat" ihmiset jossain toimistossa päättivät, että eihän noin kiva systeemi vetele. Osasto suljettiin ja asukkaat siroteltiin kuka minnekkin. Se paikka oli niiden ihmisten koti, mutta eipä sitä kukaan siellä ylimmässä virkamieskoneistossa ymmärrä.
oletko aidosti sitä mieltä että ainut hyvä hoito kehitysvammaisille on laitoshoito ja vain laitoshoidossa he saavat hyvää hoitoa.
Itse ajattelen että kun yhteiskunta kehittyy niin myys vaatimustaso hyvästä hoidosta muuttuu.
40 vuotta sitten oli ihan normaalia että kehitysvammaiset joutuivat jo taapero tai vauvaiässä laitoksiin. Ja viranomaiset ihan aidosti ja erittäin vahvasti kehottivat perheitä tähän. Aika on mennyt eteenpäin ja nykyään, jos ei sairaalahoitoa tarvita niin lapsen koti on se ensisijainen hoitopaikka ja perheitä tuetaan siinä että myös kehitusvammaiset lapset voivat elää kotonaan.
Ajat muuttuu, vaatimukset hoidon tasolle ja kehitysvammaisten ihmisoikeudelle muuttuu. Ainut missä ei ole muutosta on viranomaisten lähtökohta jossa aina ensimmäisenä on raha.
Minä en ymmärrä, mikä vimma teillä on kinata aidanseipäistä, kun pitäisi keskustella itse ongelmasta eli siitä, saavatko vammaiset aikuiset tasoistaan tukea vai eivät.
Totta on, että laitospaikkoja puretaan, mutta ongelmahan onkin juuri se, että vastaavasti ei ole rakennettu kodinomaista tukea. Kodinhoitajia vähennetään kunnissa, perhekoteja ei ole riittävästi jnejne.
SIITÄHÄN tuossa oli kyse, ei siitä, mikä on laitospaikkojen lukumäärä juuri nyt.
En nähnyt ko. ohjelmaa, ja en taida katsoakaan, sen verran läheltä omaa perhettämme tuo liippaa. Mutta kyse lienee siis siitä, että perheen toiveita ei kunnioiteta, vaan byrokraattisesti tehdään sijoituspäätöksiä JA että laitoksissa jostain syystä on vankilanomaiset olosuhteet.
Kyllä, symppaan kehitysvammalaitosten työntekijöitä. Ilman muuta heillä on vaikea ja raskas työ, mutta hitto vie: ketjun kehitysvammahoitaja on todella väärässä työssä, jos hän pitää naiivina toivetta, että laitosasukkailla olisi vapaus liikkua iltaseitsemän jälkeen ja vaikkapa katsoa televisiota.
Miksi hän siis projisoi ahdistustaan työn raskaudesta ASIAKKAISIINSA eikä kuntapäättäjiin, jotka pitävät laitoksen työntekijäresurssit niin alimitoitettuina, että iltaisin on pakko hoitajapulan takia lukita ihmiset koppeihin kuin vangit????
Mitä tulee perheiden vastuuseen lapsistaan - jota ap tuossa peräänkuuluttaa - niin hohhoijaa.... hänellä ei ole selvästikään omakohtaista kokemusta asiasta. Ikävä tosiasia on, että parin huntin vammaistuella (korotetullakaan) ei jäädä töistä kotiin hoitamaan aikuistuvaa vammaista. Ne "hoitovapaat" on jouduttu käyttämään jo moneen kertaan vammaisen lapsuusaikana, joten jos sitä työpaikkaa edes enää on olemassa vammaisen aikuistumisvaiheessa, perheen talous on monen "hoitovapaajakson" myötä kuralla ja työnantajan kärsivällisyyskin siinä määrin koetteella, että kotiinjääminen merkitsisi monessa perheessä luopumista työpaikasta ja perheen asunnosta.
Kyse ei siis ole pelkästään siitä ajanjaksosta, vaan koko elämän suunnittelusta. Mitä sivulliset ap mukaanlukien eivät tajua. Ei riitä, että juuri sillä hetkellä homma ratkeaa, miten käy sitten vuoden päästä tai vaikkapa kahdenkymmenen vuoden päästä. Se vammainen lapsi ei koskaan AIKUISTU siinä mielessä, että lakkaisi tarvitsemasta perheensä tukea ja huoltoa.
Kuitenkin samaan aikaan ne vanhemmat ikääntyvät. Jäävät eläkkeelle. Tarvitsevat itse hoitoa.
Siksi Suomeen on MYÖS KEHITYSVAMMAISTEN OSALTA luotu MUKA turvaverkko. Käytän sanaa muka, koska verkossa on ammottavia aukkoja, ikävä kyllä. Monen kohdalla verkko toimii, mutta monen kohdalla ei ja siitä on minusta erittäin tärkeää pitääkinn vähän ääntä.
MeilläKIN on oikeus lakisääteisiin palveluihin siinä missä ap:n ja muiden normaalilasten vanhempien.
Miksi ne lienevät tulleet ilmi vasta kun poika oli jo muuttamassa? Ikävä juttu kaiken kaikkiaan.
Suljettu laitos tuntuu niin karulta, sehän on sama kuin vankilassa olisi... Vangeillekin kuitenkin järjestetään telkkaria jne. omaan huoneeseen, olisiko yhteiskunnalta liikaa että syyttömänä lukkojen takana elävät kehitysvammaisetkin saisivat hieman oikeuksia...
t no 17