Miten opettaa lapsi pyöräilemään?

tyttö 2v 2kk oppi itseasiassa just eilen polkemaan. On kanssa ite saanu pyörän kuoppaan ja siinä tyhjäkäynnillä polkenu.

Pojalle 3½v ostettiin tänään potkupyörä, mutta sitä pelottaa siinäkin koko ajan kaatuminen. :/ Mut kai tää tästä ! Pitäis vaan olla malttia.. ja hyvä selkä !

se on niin yksilöllistä. Meillä on kaikki lapset oppineet polkemaan viimeistään just vähän päälle kaks vuotiaana, suurin osa alle 2 vuotiaana ihan ilman potkupyöriä. Tasapaino ja polkeminen on ihan eri juttuja.



Nuorimmaisella motoriikassa häikkää ja saatiin sellainen "vammaispyörä", jolla saa sidottua jalat kiinni polkimille. Sitä ennen oli pojalla ´kova hinku pyöräillä, muttei osannut. Ei pystynyt. Jalat kun oli kiinni ja kerran työntelin jonkun matkaa (siinä työntäkahva ja jalat pyörii sen mukaan kun mennään eteenpäin) ja heti seuraavan kerran kun laitettiin ko. pyörän selkään poika pyöräilikin itse. Oli pari viikkoa päälle 3 v. Yleensä siis tarvitaan vaan joku "klik" aivoissa tai jaloissa että sen hoksaa ja tollanen jalkojen kiinnittäminen saattaa olla just se juttu...

Kuopus 4v potkuttelee sillä, mutta polkee myös toisella pyörällä.



Esikoinen taas ei millään meinannut oppia ajamaan ilman apupyöriä. Otettiin muutamaksi viikoksi polkimet pois, ja sen jälkeen oppi äkkiä pitämään tasapainion ja polkemaan ilam appareita!



Että ei se "potkupyörä" minusta mikään huono ole ollenkaan.



Yleisesti en ymmärrä miksi näissä asioissa pitää hosua. Kyllä lapsi oppii aikanaan kun saa rauhassa harjoitella. Ei tarvitse olla nopea oppimaan aina kaikessa, kaikki ajallaan!

toisia lapsia ei vain kiinnosta. Eräällä työkaverillani on ollut aikoinaan vastaavanlainen tilanne ja hyvin urheilullisesta äidistä kyse. Oli aikoinaan kuulemma ottanut äidin luonteelle, mutta nyt toki asia lähinnä huvittaa.



Ehkä olen huono neuvomaan, mutta meillä oppi polkemaan pyörällä 1v7kk iässä siten, että pyörä (10") pidettiin olohuoneessa alkuun pari viikkoa, niin lapsi omatoimisesti tutustui uuteen "kapistukseensa". Nyt lapsi 1v 9kk ja jaksaa polkeä pyörätiellä vajaan kilometrin matkan. Erikseen ei opetettu, mutta kun halua oli, niin luonnostaan on tajunnut idean, kuinka täytyy polkaistessa käyttää voimaa päästäkseen eteenpäin.



Uskon siis, että ajallaan oppii, kun ette yritä liikaa, mutta pidätte pyörän "saatavilla". Myös toisen lapsen esimerkki voisi auttaa, kun se vaikuttaisi lapsestanne kivalta.

eikä ole yhtään kiinnostunut pyöräilystä. On uusi pyörä ja uusi kypärä ja nuken turvaistuin ja ties mitä, mutta ei kiinnosta. Ei edes yrit opetella polkemaan. Ei siis saa pyörää metriäkään liikkumaan edes apupyörien kanssa.

Opetin omat lapseni polkemaan "runtukuopan" avulla- Ai minkä? No, apupyörällisen polkupyörän takarenkaan alle kaivetaan pieni kuoppa niin, että rengas ei koske maahan. Tällä tavalla pyörä ei liiku vaikka polkimia polkee. Meidän lapset, naapurien ja tuttujen lapset ovat oppineet muutamissa tunneissa/ päivissä tällä konstilla. Kannattaa kokeilla!

Meillä oppi polkemaan pyörällä 1v7kk iässä siten, että pyörä (10") pidettiin olohuoneessa alkuun pari viikkoa, niin lapsi omatoimisesti tutustui uuteen "kapistukseensa". Nyt lapsi 1v 9kk ja jaksaa polkeä pyörätiellä vajaan kilometrin matkan.

On ne lapset kyllä niin erilaisia! Olen tuo jokin aiempi vastaaja, jonka esikoinen juuri tänä kesänä oppi polkemaan (3,5v) jalat nauhoilla sidottuina ja työntökahvasta avitettuna. Kuopukseni on 1,5v ja hädin tuskin osaa juosta. Tuntuu ihan käsittämättömältä, että jonkun muun saman ikäinen lapsi jo pyöräilee! Tuollainen "vauva"... :)

Eli apupyörät pois (vaikka polkimetkin pois) ja satula tarpeeks matalalle et jalat ylttää kunnolla maahan. Siitä annat lapsen potkutella satulassa istuen. Oppii paljon helpommin tasapainon ja ajamisen, kuin apupyörien kanssa. Suomesta alkaa viimein kans saamaan näitä opettelupyöriä eli balance bikeja tai trikeja tai miksi niitä nyt kutsutaan. Mut leveerenkainen lastenpyörä käy ihan hyvin kans jos vaan satulan saa tarpeeks alhaalle.

Ja sit yks, jota ei ois vähempää voinut kiinnostaa joku fillarointi... Esikoinen ei siis malttanut pyörän päällä olla kahta minuuttia kauempaa, ennenkuin noin 5-vuotiaana. Oppi siis polkemaan ilman appareita vasta eskarissa.



Kakkonen oli niin peijakkaan lyhyt ja lyhytkinttuinen, että kiinnostuksesta huolimatta, ei pyöräily yksinkertaisesti onnistunut ennenkuin 3-vuotiaana. Nyt 5v ja ajaa edelleen appareilla (potkupyöräkin on, muttei halua sillä ajella) ja juuri ja juuri ylettyy polkemaan 16" fillarilla. Viime kesänä ei vielä ees ylettynyt. Pojalla tasapainoaistin häiriö, joten en edes odota mitään suuria edistysaskelia ihan äkkiä. Vasta oppi seisomaan yhdellä jalalla...



Kuopus on sit samaa sinttisorttia kuin edellinen. Tasapainoaisti tosin on edellistä parempi, oppi seisomaan yhdellä jalallakin ennen 2 vuoden ikää. Ikää nyt 2v3kk, eikä toivoakaan, että 12" pystyisi ennen ensi kesää ajamaan. Kolmipyöräinen on, mutta se ei kiinnosta (isommatkin ajaa oikealla pyörällä...) ja vaikka joskus kyytiin meniskin, niin nostaa koivet korviin siinä vaiheessa, kun polkimet alkaa pyöriä :P Noh, kintut tosin ei ees kunnolla ylety niille polkimille ääriasennossa, joten jalka tuppaa putoamaan jokatapauksessa polkimelta pois...

Meillä tää 5v jätkä siis ylettyy nyt juuri ja juuri potkimaan sillä 12" potkupyörällään... Persjalka, mikä persjalka :D

Tuolla aiemmin kirjoitin lapsemme oppineen polkemisen tosi helposti, kun oli tottunut aiemmin potkupyörään. Potkupyörä on mielestäni muutenkin yliveto verrattuna tavalliseen polkupyörään apupyörillä.



Apupyörällinen polkupyörä on lapselle parhaimmillaankin kömpelö, raskas ja hankala, ainakin ylämäissä ja hiekkateillä. Pienet ennemminkin istuu niillä vanhemman työntäessä kahvasta. Potkupyörällä lapsi taas pääsee etenemään kevyesti itse muutoinkin kuin siloisella asfaltilla.



Meille ei tarvittu sisarrattaita, kun esikoinen liikkui potkupyörällään. Nyt kolmivuotiaana voin käydä hänen kanssaan juoksulenkillä ja hän pysyy potkupyörällä hyvin vauhdissa (tai yleensä hän joutuu odottelemaan hidasta äitiä). Mökillä potkupyörä kulkee sujuvasti muhkuraisilla ja kivikkoisilla poluilla. Apupyörien kanssa tällaisesta ei tulisi mitään.

Meillä oppi polkemaan pyörällä 1v7kk iässä siten, että pyörä (10") pidettiin olohuoneessa alkuun pari viikkoa, niin lapsi omatoimisesti tutustui uuteen "kapistukseensa". Nyt lapsi 1v 9kk ja jaksaa polkeä pyörätiellä vajaan kilometrin matkan.

On ne lapset kyllä niin erilaisia! Olen tuo jokin aiempi vastaaja, jonka esikoinen juuri tänä kesänä oppi polkemaan (3,5v) jalat nauhoilla sidottuina ja työntökahvasta avitettuna. Kuopukseni on 1,5v ja hädin tuskin osaa juosta. Tuntuu ihan käsittämättömältä, että jonkun muun saman ikäinen lapsi jo pyöräilee! Tuollainen "vauva"... :)

Mutta meille on lastenlääkäri jo 4kk neuvolassa todennut, että vilkas tapaus tulee, ja energiaahan tuolla tosiaan riittää. Ja tuohon pyöräilyyn liittyen täytyy sanoa, että kaikki motoriset jutut tyttö oppinut aivan itsekseen hyvin varhain, mm. hyppii tasajalkaakin 5 hyppyä peräkkäin ja nuppipalaelit ovat jo liian helppoja, vaikka usean ennestään tuntemattoman palapelin palat kaataisi sekaisin, niin kokoaa ne hetkessä (testattu kaverin luona). Lisäksi pitää kynää piirtäessään aivan oikein kädessä (ei ole opetettu), rakentaa lähes metrin korkuisia puupalikkatorneja, ui käsipohjaa jaloilla polskutellen jne. Ja ei todellakaan ole opetettu! Kai on katsonut toisilta lapsilta mallia. Ja siis kyseessä esikoinen/perheen ainoa lapsi.

Mutta lapset ovat niin erilaisia, kuten moni jo todennut, ja aivan takuulla kaikkia oppivat ajallaan!!!

t.aikaisin pyöräilemään oppineen tytön äiti

oppi tasapainon potkuttelemalla potkupyörällä. Potkupyörä ostettuun lähes neljävuotiaana. Samantien otettiin suosiolla tavallisesta pyörästä apupyörät pois, koska niillähän se kaatui koko ajan kun apupyörä osui johonkin ja siitä melkein tuli kammo. Satula niin matalalle, että jalat yletti hyvin maahan. Alkuun sillä polkupyörälläkin mentiin potkutellen, mutta polkimet siinä sopivasti häiritsi sitä potkuttelua, joten lapsi alkoi varsin pian kannustettuna polkemaan potkuttelun sijaan. Muutamassa viikossa hieman yli 4-v oppi hyvin ajamaan pyörällä ilman apupyöriä.

Opetin omat lapseni polkemaan "runtukuopan" avulla- Ai minkä? No, apupyörällisen polkupyörän takarenkaan alle kaivetaan pieni kuoppa niin, että rengas ei koske maahan. Tällä tavalla pyörä ei liiku vaikka polkimia polkee.

Kokeilin samaa kaksi- ja viisivuotiaan kanssa. Parivuotias on motorisesti taitava ja toiveena on, että hän kirittäisi esikoisen pyöräilyharjoituksia. Esikoisella motorinen kehitys jätättää niin, että saatiin jo maksusitoumus toimintaterapiaan. Potkuttelupyörällä parivuotias menee jo vallan taitavasti, muttei osaa polkea. Viisivuotias taas osaa jotenkin polkea, mutta ei ole hommasta oikein innostunut eikä potkuttelupyörällä meneminen suju.

Viisivuotias polki aikansa, mutta nousi pois satulasta ja alkoi veivata polkimia käsin. Tutki hyvin tarkkaavaisesti, miten homma toimii, miten polkimet liikuttavat ketjua, ketju hammasrattaita ja hammasrattaat pyörää. Ja parivuotias sitten tietenkin perässä. Lopputulemana oli, että molemmat pyörittivät käsin polkimiaan istuen pyöriensä vieressä ja tutkivat, miten pyörä toimii. Pyöräilyharjoitukset loppuivat siltä päivältä siihen.

Kotona raportoitiin, että oli tosi kivaa.

Täällä 7 vuotias ekaluokkalainen ei osaa pyöräillä, tartteeko sitä taitoa koulussa? Onko jotain liikennekasvatus tunteja missä tarvitsee pyöräillä?

[quote author="Vierailija" time="12.07.2011 klo 19:43"]

mutta olis kannattanut hommata sellainen Plaston tms polkutraktori SISÄLLE miel. ennen parin vuoden ikää. Motivoi meinaan polkemisen oppimiseen, ja sitten pyöräily sujuukin jo ihan itsekseen (meillä molemmilla ilman apupyöriä jo alle 4-vuotiaana).

[/quote]

Ei meillä mitään polkutraktoreita tms ole ollut,. Pari kuukautta vajaa 3v. ostettiin lapselle pyörä, ekana päivänä ajamisesta ei tullut mitään, tokana polki kuin vanha tekijä.

Laudat appareiden alle. Lapsi saa harjoitella liikerataa ilman vastusta. Näin meillä opittiin.

Itse opin itsekseni suurella pihalla ja ei siinä vanhemmat sen kummemmin kannustaneet.

Ystäväni 5-v lapsi ei osaa pyöräillä. Häntä ei yhtään kiinnosta oppia eivätkä vanhemmat pakota oppimaan. Lapsi antaa heti periksi kun ei sillä sekunnilla osaa jotain. Mietityttää vain että koska oppii, kun kerran muut lapset osaa jo tuossa iässä pyöräillä. Pelkään että häntä kiusataan asiasta eskarissa/koulussa.

Ja mielestäni pyöräily on kyllä oleellinen taito, vähän isompana lapsena ja nuorena se oli oleellinen tapa liikkua paikasta toiseen, kauppaan, kaverille jne.

[quote author="Vierailija" time="12.07.2011 klo 22:29"]

Tuolla aiemmin kirjoitin lapsemme oppineen polkemisen tosi helposti, kun oli tottunut aiemmin potkupyörään. Potkupyörä on mielestäni muutenkin yliveto verrattuna tavalliseen polkupyörään apupyörillä.

Apupyörällinen polkupyörä on lapselle parhaimmillaankin kömpelö, raskas ja hankala, ainakin ylämäissä ja hiekkateillä. Pienet ennemminkin istuu niillä vanhemman työntäessä kahvasta. Potkupyörällä lapsi taas pääsee etenemään kevyesti itse muutoinkin kuin siloisella asfaltilla.

Meille ei tarvittu sisarrattaita, kun esikoinen liikkui potkupyörällään. Nyt kolmivuotiaana voin käydä hänen kanssaan juoksulenkillä ja hän pysyy potkupyörällä hyvin vauhdissa (tai yleensä hän joutuu odottelemaan hidasta äitiä). Mökillä potkupyörä kulkee sujuvasti muhkuraisilla ja kivikkoisilla poluilla. Apupyörien kanssa tällaisesta ei tulisi mitään.

[/quote]

3-vuotiaalla työntöaisa pyörässä on hyvä jotta lapsen voi helposti tarvittaessa pysäyttää. Meillä kun ohjeet kaikuvat yleensä kuuroille korville, niin aisasta voi ohjata ja pysäyttää.