6kk vauva ja yöitkut-muilla kokemuksia?
terve
tässä muutamana yönä pikkuinen puolivuotiaani on heräillyt noin tunnin-2 tunnin välein ja itkenut lohduttomasti. Yleensä hän itkee silmät kiinni ja yrittää väen väkisin tavoitella sängyn pinnoja ja pinnasuojusta. Lisäksi hän yrittää tokkuroissaan kääntyillä ja ottaa konttausasentoa. Sitten kun hänet kääntää " normaaliin nukkumisasentoon" , poika vääntää volyymit aivan kaakkoon. Olen sikäli neuvoton tuon rauhoittamisen kanssa, että tuntuu ettei mikään auta. Olen ottanut syliin, heijannut, taputellut pyllystä, silittänyt selästä jne. Tuttia poitsu ei ole syönyt ikinä enkä usko että tässä vaiheessakaan alkaa sitä syömään enkä haluaisi siihen enää opettaakaan. Loppujen lopuksi olen sitten saanut pojan rauhoittumaan yleensä sillä,että annan rintaa. Siihen hän sitten nukahtaa ja kannan takaisin omaan sänkyyn. Tässä kuukausi sitten poika jo vähensi yösyömisiä yhteen kertaan yössä ja nyt sitten taas paluu vanhaan kaavaan...
Kiinteiden kanssa takkuaa, mutta en usko, että poika nälkäänsä yöllä itkee. Hampaita on tullut kaksi alas eteen, mutta niistä ei ollut suurempia itkuja. Olisiko nyt sitten hammasitkuja? Mitä luulette?
Tuntuu niin pahalta, kun suunnilleen ainoa keino rauhoittaa poika on tuo rinnan antaminen. Onko teillä muilla tällaisia kokemuksia ja miten olette saaneet vauvanne rauhoiteltua yöitkujen aikaan? Uskotteko, että on kyse hampaiden tulemisesta? Toisaalta olen arvellut, että poitsua saattaa harmittaa sekin,että täytyy nukkua kun olisi niin paljon mukavampaa vaan jumpata ja treenata konttausta...
Lisäksi nyt on muuttunut iltarutiini siten,että enää poju ei nukahda tissille vaan hänet pitää taputella uneen omassa sängyssä itkun saattelemana...
Sellaista. Toivottavasti muillakin on vastaavia kokemuksia.
Toi meidän pikkumies on harjoitellut konttaamista nyt kohta pari viikkoa. Saas nähdä, koska lähtee liikkeelle...
Kiitos kaikille, jotka jaksoitte lukea ja oikein hyvää loppuvuotta kaikille!
T: PIkku kullannupun äitsykkä
Kommentit (10)
En anna neuvoja (ei uskalla, koska näyttää joskus tulevan kovaakin kritiikkiä...) mutta kerron, mitä itse olen kahden lapsen kanssa tehnyt ilta-yöitkujen kanssa.
Ilmeisesti on kyseessä juuri nämä konttaus/liikkumistreenit unissaan. Oletko kokeillut ettet ottaisikaan vauvaasi syliin kun hän unissaan itkee ja " jumppaa" ? Hän saattaa nukahtaa uudelleen, kunhan vaan rauhoittuu. Nimittäin saatta olla että hän herää siihen kun otat hänen syliin, ja silloin yöuni katkeaa. Itsestäni tuntui todella raa' alta katsoa kun toinen itkee unissaan, mutta vauvoilla on näitä " jumppa-harkkoja" kun he oppivat ja harjoittelevat liikkumista. Ja tietenkin jos itku on todella " sitä oikeata" itkua, niin pitää ottaa syliin ja rauhoitella, mutta pitäisi pyrkiä siihen ettei vauvaa herätä.
Mietit myös että onko vauvallasi nälkä. Puolivuotias ei tarvitsisi yöllä enään ruokaa, jos hän syö hyvin päivisin ja ennen nukkumaan menoa. Meillä ei puolivuotiaina syöty enään yöllä, tosin aamulla herättiin klo 05:00-07:00 aikoihin, jolloin saivat rintaa, mutta jatkettiin unia klo 08:00-09:00. Mutta edellyttäen että annoin vauvan ymmärtää että on vielä " yö" , saat ruoan mutta sitten jatketaan unia.
Meillä ainakin toimi, kahden kanssa.
Hyvää loppuvuotta teillekin!
May
Meillä lapsi on huudellut jo kauan öisin. Nyt tosin ihan tunnin välein ei tarvise rauhoitella, mutta 3-6 kertaa yössä kuitenkin. Yleensä silmät pysyvät kiinni. Konttausta poju on harjoitellut muutaman " askeleen" verran ja isumistreenit ovat meneillään. Olen jo harkinnut vieväni lapsen kaiken varalta läkäriin, mutta toisaalta hän on päivisin tosi aurinkoinen, joten en ainakaan akuuttiin infektioon jaksaisi uskoa. Kai se tästä - joskus...
Alahampaat puhkesivat paljon vähäisemmällä huudolla. Poika oli yläetuhampaiden puhjetessa 6 kk ikäinen. Heti hampaiden puhjettua poika rauhoittui ja oli kuin eri lapsi. Kurkkaappa suuhun. Yläien turposi meillä selvästi ennen hampaiden puhkeamista, joten tiesin siitä hampaiden olevan tulossa. Tissi lohdutti poikaa tosi paljon ja annoin sitä hänelle tiheästi.
Tyttö on 5,5 kk ja öisin muutamaan kertaan herätään itkuun, vaikka aiemmin ei ole koskaan öisin itkenyt. Tissillä saan rauhoittumaan, joten olen sitä keinoa ihan huoletta käyttänyt, tuskin se tavaksi jää. Pari päivää sitten tuli eka hammas alas ja luulen, että nyt tehdään lisää hampaita. Kovaa kyllä myös treenaa liikkumista, joten voi sekin vaikuttaa öihin. Eli eipä mullakaan oikein neuvoja ole, mutta uskon, että kyse on vaan jostain lyhyestä (?) kaudesta niin meillä kuin teilläkin. Toivotaan niin. Jaksamisia!
Meillä on kans yöt nykyään aikas levottomia. Pitkän aikaa mentiin jo yhdellä syötöllä kunnes tuli nuha ja jatkuvat heräilyt alkoi. Päivisin poika oli silti melko hyväntuulinen mutta unesta heräili vähän väliä itkemään. Eikä aina edes herännyt, itki vaan kunnes sai tutin/tissin suuhun/pääsi syliin. Itkut kuitenkin yltyi ja käytiin varmuuden vuoksi lääkärissä ja korvissa oli sittenkin tulehdus :( Eli suosittelen käymään ihan varmuuden vuoksi lääkärissä, jos vauva oikein kunnolla huutaa. Toisillahan korvatulehdus ei oireile millään tavalla! (En toki halua pelotella, itsekin luulin ylireagoivani sen lääkärin kanssa mutta toisin kävi)
Tulehduksen jälkeenkin heräilyt on kyllä jatkuneet, jäivät vähän niin kuin päälle. Oon miettiny kaikelaisia vaihtoehtoja; liikkuminen, hampaat, kiinteiden aloitus, kasvamisen tuska, uusinut tulehdus... toivon, että päästäis pian takasin rauhallisempiin öihin!
Vinkkejä odotellessa, Daffy ja poika s.22.4
Poika on nyt 7 kk ja yöt kuulostaa justiinsa samalta. Olen sitten antanut rintaa lohdutukseksi öisin aika paljon.
Meillä on ryömitty kuukauden verran, konttausasento otetaan, mutta sitten lysähdetään maahan ja mennään ryömimällä. Alhaalla ollut kaksi hammasta muutaman kuukauden, ylhäälle nyt vissiin odotellaan... Ainakin kuolaa tulee siihen malliin :)
Päivisin poika on oikein aurinkoinen. Olen minäkin miettinyt josko kuitenkin kävisi sitten niitä korvia näyttämässä..
Mutta, että kohtalotovereita löytyy!!
Parina viime yönä on ollut sellaista unissaitkua, etten tiedä yhtään mistä johtuu (poika kohta 7kk). Itkee siis silmät kiinni ja on ihan paikallaan. Eilen tarkistettiin korvat, ei löytynyt mitään. Joillain ei tosiaan korvatulehdus paljastu sivulliselle mitenkään. Meillä neuvolatäti sanoi kuitenkin eilen, että yleensä tällainen oireeton korvatulehdus, on jälkisairaus. Eli muut sairastelut ovat jo takana. Ja jos tulehdus oireilee, huuto on todella kimeetä kipuitkua. Ja korvan nipukasta painamalla lapsi saattaa aristaa korvaansa tai haroo sitä.
Nälkäitkun tunnistan, se on sellainen vaativa ja kova. Tutti ei auta.
Jos poika liikkuu unissaan ja alkaa itkemään, se taas tarkoittaa sitä, että ei osaa siirtyä konttausasennosta takaisin nukkuma-asentoon. Näin olen siis pähkäillyt. Poika ryömii, hakee konttausasentoa ja yrittää nousta tukea pitkin seisomaan. Tähän mennessä suurimmat itkut ovat johtuneet mielestäni tästä.
Ja sitten ne hampaat. Joka päivä pitäis tarkistella, että mitä sieltä suustä löytyy :). Eka hammas tuli alas, eikä ollut mitään oireita. Nyt en tiedä mikä on tilanne...
No, eipä tästä jutusta mitään apua ollut. Mutta jotain ajatuksia oman lapseni kautta.
terve
olipas mukavaa lueskella teidän kaikkien vastauksia tuohon minun vuodatukseeni. Kiitos hirveästi jokaiselle! Ai niin muuten, Daffy:Poikamme ovat syntyneet samana päivänä!
Viime yö olikin taas hieman vaisumpi, ja nukkumaankin poika meni ilman suurempaa metakkaa.
Noista hampaista ei tosiaan tiedä, koska ne tupsahtaa esiin. Kaksi ekaa tulivat jotenkin vaivihkaa, ja nyt tuntuu, että noita seuraavia tehtäneen piiiitkän aikaa.
Jeps, mutta nyt pukemaan poikaa pihalle!
rintaa ei kannata antaa yöllä lohdutukseksi,koska lapsesi on kuitenkin jo noin " vanha" .Joku totesi tuolla,että tuskinpa se tissivaihe jää päälle ikuisesti.Totuus kuitenkin on,että juuri näin saattaa käydä.
Puolivuotiailla on hurja motorinen kehitysvaihe,joka tulee myös uniin.Lisäksi aivokuori alkaa juuri tässä iässä kehittyä,joten unimaailmakin monimuotoistuu ja kuvaan astuvat painajaiset.Puolivuotias lapsi on myös siinä iässä,että oppii manipuloimaan vanhempiaan.Joten jo 6kk:n ikäiselle lapselle tulisi " näyttää kappin paikka" ,vaikka se kuinka hirvittäisi.Ts. vanhempien tulee ohjata lasta omalla käytöksellään tiettyjä toimintamalleja kohti.Eli rintaa antamalla ikään kuin opetat lapsellesi,että se on oikea toimintamalli.
Olisi kuitenkin tärkeää,että rinta on lapsellesi ravinnonantaja,ei tutti.Vaikka et ole tuttia lapsellesi antanutkaan,sitä kannattaisi kuitenkin kokeilla,sen sijaan,että itse toimitat tutin virkaa.Koska lapsesi on syvässä unessa ja imee,hän ei ehkä edes käsitä syövänsä tuttia,vaan jatkaa uniaan saadessaan imeä jotakin.
Kääntyily ja itkut siis kuuluvat tuohon ikään,mutta menevät ohi.Ja palaavat taas,kun seuraava uusi liikkumistapa on oppimisen alla.Teet tietysti omat ratkaisusi,mutta kehottaisin edelleen harkitsemaan tuota lohturinnan antamista,koska pidemmän päälle se käy juuri sinulle rankaksi.Nälkään anna toki jatkossakin lapsen imeä,mutta älä anna lapsen ottaa enää tuossa vaiheessa takapakkia ja palata vastasyntyneen tasolle,varsinkaan kun teille jo oli jonkilainen rytmi jo ehtinyt syntyä.
Tsemppiä ja jaksamista!Pysy tiukkana,koska tämä on vasta alkua...:)
tulee tältä suunnalta. Eli meillä on vähän samanlaista. Poika oppi muutama viikko sitten kääntymään ja sen jälkeen yöt menivät risaisiksi kun poika punnertaa ja ähertää nukkuessaankin. Sitten kun päätyy " väärään" nukkuma-asentoon niin itku tulee. Poika ei ole täysin hereillä vaan itkee lähes umpiunessa. Useimmiten olen onnistunut hyssyttämään pojan uneen pepusta keikuttamalla mutta en aina.
Odotan kauhulla konttaamisen alkamista, silloin yöt varmaan pahenevat entisestään :)
Eli neuvoja ei täältä tule mutta samassa veneessä ollaan...
Lillakka ja poika 5,5 kk