Parisuhde-expertit
Erottiin miehen kanssa, ja ei olla nähty kahteen viikkoon. Ollaan kyllä oltu yhteydessä, ja puitu suhteen ongelmia. Musta ihan onnistuneesti.
Eilen mies tuli käymään meillä, oli oikein kiva, mukava ja täydellinen. Mitään ei sen enempää tapahtunut, ei jäänyt yöksi, ei pussailtu yms, mutta mies pisti ihan parastaan käytöksellään, huomioimisellaan yms. Olen hämilläni, koska hyvältähän se tuntui, kaiken tapahtuneen jälkeen, mies ei aina ole ollut niin kovin mukava nimittäin. Olen siitä hänelle sanonut nyt kun on puitu niitä pieleen menneitä asioita.
Mies myös oma-alotteisesti sanoi, että kun mulla on viikonloppuna menoa, voi hän tulla lapsen kanssa (lapsi mun, hänellä ei omia, ei yhteisiä) olemaan meille. Sovittiin erinäisiä tapaamisia viikonlopulle kaikille päiville, eli tullaan näkemään sekä pe, la että su. Mistään tulevaisuudesta ei puhuttu, mies on niitä miehiä jotka ei puhu muutenkaan oikein mitään syvällisiä, kaiken on aina saanut arvailla rivien välistä. Painostuksesta ei tykkää, ja mitään ei kannata häneltä kysellä.
Itse olisin valmis yrittämään vielä, jos menneet asiat keskustellaan ja molemmat ymmärtävät toisiaan puolin ja toisin. Myös minä olen valmis oppimaan omista virheistäni.
Mitä mieltä, mitä on miehellä mielessä?
Kommentit (30)
ennen tätä eroa lapsenhoito oli yksi niistä hiertävistä asioista, joista ei oltu sovittu kunnon pelisääntöjä, ja se aiheutti hankauksia ja yhteentörmäyksiä. Mies kyllä hoiti lasta tarvittaessa, mutta ei aina kovin halukkaasti, eikä itse koskaan tarjoutunut. Miksi nyt sitten yhtäkkiä ääni muuttui kellossa täysin päinvastaiseksi, ja itse oma-alotteisesti tarjoutuu, ja vielä koko viikonlopuksi? Hän tietää, että ennen eroa olisin ollut ikionnellinen, jos hän olisi hyvällä mielellä ja oma-alotteisesti tarjoutunut olemaan lapsen kanssa, mitä en voinut vaatia koska lapsi on minun, emmekä edes asuneet yhdessä. Nyt yhtäkkiä hän HALUAA viettää lapsen kanssa kahdestaan aikaa, ja vielä koko käytännössä koko viikonlopun?? Ei kai hän nyt niin seurankipeä ole, että hakee seuraa pienestä lapsesta, jota ennen on kyllä sietänyt ihan ok, mutta ei nyt niin kovin mielellään ole vahtinut, ei ainakaan oma-alotteisesti. -ap-
mies yrittää miellyttää asialla, jota vastaan on ennen ollut. Ja joka on ollut yksi suhteen ristiriidoista. Mistä nyt moinen halu miellyttää ko asiassa?? Haluaako ratkaista ristiriidan, ja jatkaa suhdetta virheistä oppineena ja kompromisseja tekevänä ihmisenä, vai mistä nyt tuulee?? Ja kyllä, tiedän että te ette sitä tiedä vaan mies itse vain tietää, mutta jotain näkökulmia olisi kiva kuulla muitakin kuin omani. -ap-
olisi olla tekemättä tulkintoja mihinkään suuntaan, koska et voi tietää mitä mies ajattelee. Miten te edes ikinä päädytte takaisin yhteen, jos mies ei osaa kertoa mitä haluaa, tuleeko se vaan yksi päivä kapsäkkeineen ovellesi ja on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan? Miltä tuntuisi, jos jatkatte tuota puhumatonta linjaa, näette miehen kanssa silloin tällöin ja hän käy paneskelemassa muita naisia kun kerran on sinkku?
olis niin päin, että mä kävisin paneskelemassa muita kuitenkin...-ap-
mies ole eunukiksi muuttunut vaikka erosittekin. Luuletko että se on ikuisesti ilman seksiä? Monelle miehelle tekee viikkokin tiukkaa.
oo muuttunut mutta tod näk se olisin minä joka sitä seksiä harrastaisi jossain muualla.. -ap-
kysyin viestillä eilen mieheltä, että miksi on nyt näin mukava ja tarjoutuu olemaan lapsen kanssa yms. Että koittaako jotenkin hyvitellä menneitä ikäviä vaiheita, vai onko tämä hiljainen uusi alku. Vastasi vaan, että ei yritä mitenkään hyvitellä menneitä... Nää on ihania asioita pohtia! -ap-
aina pohtimaan että mitä se mies nyt oikein meinaa. Entinen ei koskaan kertonut tai puhunut mitään. Sain vain arvailla asioita. Erohan siitä tuli vuosien kuluttua. Nyt en enää samanlaiseen suhteeseen halua. Avoimuus on tärkeää. Minulla ei ole energiaa/aikaa istua pohtimassa mitä se kumppani oikein miettii ja haluaa.
Ite puhua pulputan kaikki asiat, ja joskus vielä moneen kertaan, niin onhan se tosi ahdistavaa kun toinen ei puhu mitään eikä mistään, vaikenee ja vetäytyy vaan. Oot niin oikeassa, ja ehkä mun pitäis vaan antaa olla, mutta kun siinä on joku siinä miehessä kokonaisuutena, joka vetää puoleensa... -ap-
yhteen, koska mies ihmisenä on sellainen, jonka kanssa uskon liittoni kestävän, ristiriitatilanteet riitäytyivät käsistä ja jäivät selvittämättä. Mitään peruuttamatonta pahaa ei ole tapahtunut kuitenkaan. Mutta vanhaan en palaisi, mutta jos mies myös olisi valmis katsomaan peiliin ja ottamaan opikseen virheistä, niin sitten olisi kyllä kova halu palata yhteen. En halua erota liian helposti, vaan mielestäni ihmissuhteet on sitä, että on ylämäkiä ja alamäkiä, välillä mietitään pohjamutien kautta, voidaanko suhdetta jatkaa, voiko se uudistua, voidaanko virheistä oppia yms. Tällähän niitä särmiä hiotaan pois, että kolahdetaan yhteen, mietitään ja mietitään että mitä tuli tehtyä ja taas jatketaan uudestaan uusin kujein. Tässähän sitä toiseen oikein kunnolla tutustuu, sekä myös itseensä ja kelailee ajatuksia suhteessa omaan itseensä ja toiseen. Ihmissuhteet on työtä, ja se työ on oltava valmis tekemään jotta ihmissuhde toimii. Elämä on vain elämää, ja tätähän se parisuhde-elämä on. -ap-